View Full Version : Harban 89
Aloitin uuden projetki ketjun niin en sotke muita ketjuja näillä minun auton jutuilla.
Ongelmana on päästöt. Tyhjäkäynnillä HC on 2000, CO 2,5 ja lambda 1.1. Koneeseen on vaihdettu imusarja (Miniram), nokka, kannet, pakosarjat, suuttimet ja kaasuläppä. Kattia ei ole vielä.
Infrapunamittarilla pakosarjoista mitattuna ykkös pytty käy kylmempänä kuin muut. Nelos ja kutos pytty käyvät kuumempana kuin muut. Vaihdoin ykkös ja kolmos pytyn suuttimet ristiin, mutta se ei vaikuttanut pakosarjojen lämpöihin. Suuttimien johtojen ristiinkytkeminen ei myöskään tuonut muutosta. Bensapuolen vian voinee sulkea pois.
Ykkös pytyn tulppa oli vaalea, joten todennäköisesti se siis sytyttää. Mitä jää jäljelle:
- imuvuoto (tuntuu epätodennäköiselle Miniramin kanssa)
- kantava venttiili(t)
Imuvuotoa koetin etsiä vesisuihkepullolla, mutta ei taida sillä onnistua tai en ainakaan mitään löytänyt. Käykö jarru cleeneri tähän tarkoitukseen?
Voiko kantavan venttiilin todeta muuten kuin puristuspainemittarilla?
Imuvuotoa koetin etsiä vesisuihkepullolla, mutta ei taida sillä onnistua tai en ainakaan mitään löytänyt. Käykö jarru cleeneri tähän tarkoitukseen?
Käy.
Toiset vannovat starttipilotin nimeen. Molempien suhteen kannattaa olla varovainen suihkutellessaan, ettei kovin hurjia määriä ruiski.
Kannattaisko irto tulpalla varmistaa että se ykkönen varmasti kipinöi?
Kannattaisko irto tulpalla varmistaa että se ykkönen varmasti kipinöi?
Kyllä siellä jotakin tapahtuu. Laitoin vielä eilen illalla klemmareita kaasuläpästä lähteviin letkuihin ja ihan kun sillä olisi ollut vaikutusta. Ykköspytyn lämpö nousi ainakin parikymmemtä astetta (lähellä kantta lämpö nyt noin noin 125, kauempana 140-150). Arvot ovat nyt hyvin lähellä kakkos pytyn arvoja.
Imusarjan etuosassa oleva vuoto voi varmaan eniten vaikuttaa juuri etummaisiin pyttyihin. Nelos ja kutos pytyn kohdilla on imusarjassa alipaine lähtöjä. Pitää ne tulpata testinä ja katsoa vaikuttaako noiden pyttyjen lämpöihin. Nelonen ja kutonen käyvät noin 100 astetta kuumempina kuin kolmonen ja vitonen.
Kävin TunerPro:lla ottamassa lokia. Otin kaksi lähtöä paikaltaan. Ensimmäisessä lähdössä suti ykkösen ja vielä kakkosellakin (nopeus kävi 55 mph ja kaasun hölläämisellä laski 35mph josta lähti taas kiihtymään. Aikaa lähdöstä pidon takaisin saamiseen meni 3,7 sek). 0-50mph meni 5,8 sek.
Toisessä lähdössä teki vielä 'lean popin' ja alkussa meni siihen aikaa. Koneen pätkäisyn jälkeen lähdin kiihdyttämään 3 mph vauhdista ja kaasun nostin 47 mph vauhdissa. Aikaa meni väliin 3mph-47mph 3,4 sek.
Ajat ja nopeudet on siis katsottu TunerPron lokista. En tiedä miten tarkka tuo lokitus on.
EDIT: Rupesi epäilyttämään tuo 3-47mph aika tarkistin sen vielä. Siinä oli virhe. Oikea aika 3,4sek.
Aloitin uuden projetki ketjun niin en sotke muita ketjuja näillä minun auton jutuilla.
Ongelmana on päästöt. Tyhjäkäynnillä HC on 2000, CO 2,5 ja lambda 1.1. Koneeseen on vaihdettu imusarja (Miniram), nokka, kannet, pakosarjat, suuttimet ja kaasuläppä. Kattia ei ole vielä.
Infrapunamittarilla pakosarjoista mitattuna ykkös pytty käy kylmempänä kuin muut. Nelos ja kutos pytty käyvät kuumempana kuin muut. Vaihdoin ykkös ja kolmos pytyn suuttimet ristiin, mutta se ei vaikuttanut pakosarjojen lämpöihin. Suuttimien johtojen ristiinkytkeminen ei myöskään tuonut muutosta. Bensapuolen vian voinee sulkea pois.
Ykkös pytyn tulppa oli vaalea, joten todennäköisesti se siis sytyttää. Mitä jää jäljelle:
- imuvuoto (tuntuu epätodennäköiselle Miniramin kanssa)
- kantava venttiili(t)
Imuvuotoa koetin etsiä vesisuihkepullolla, mutta ei taida sillä onnistua tai en ainakaan mitään löytänyt. Käykö jarru cleeneri tähän tarkoitukseen?
Voiko kantavan venttiilin todeta muuten kuin puristuspainemittarilla?
Miniram imusarjalla (joka vastaa LTx imusarjaa) jokaisen sylinterin bansamäärä tulisi säätää erikseen tyhjäkäynnillä sekä pintakaasulla (TPS< 15%) ajettaessa. Niin se on tehty tehtaalla LT moottorissa. Siinä sylinterien väliset erot vaihtelee 91 - 106 % välillä niin että 1-pytyssä on 106% ja takimmaisissa pytyissä vähiten soppaa. Lisäksi tyhjäkäynnille ja osakaasulle on omat taulukot ja eri arvot.
Miniram imusarjalla (joka vastaa LTx imusarjaa) jokaisen sylinterin bansamäärä tulisi säätää erikseen tyhjäkäynnillä sekä pintakaasulla (TPS< 15%) ajettaessa. Niin se on tehty tehtaalla LT moottorissa. Siinä sylinterien väliset erot vaihtelee 91 - 106 % välillä niin että 1-pytyssä on 106% ja takimmaisissa pytyissä vähiten soppaa. Lisäksi tyhjäkäynnille ja osakaasulle on omat taulukot ja eri arvot.
Tuota ei pysty toteuttamaan vakio ruiskulla. Eli etupytyt kävisi nyt laihalla ja takapytyt rikkaalla. Primäärien lämmöt ei nyt tue tuota, mutta jos kone on laihalla niin etupytyt on varmasti sitten vielä enemmän laihalla ja ei sytytä kunnolla.
Kyllä tuossa varmasti jotain muutakin on. Konehuoneessa tuntuu olevan pakokaasua, kun alkoi silmiä ja nenää kirveltää kun annoin kaasuläpästä kierroksia. Minkä verran venttiilikopista tulisi nousta höyryä, kun huohottimen letku on irti?
Miniram imusarjalla (joka vastaa LTx imusarjaa) jokaisen sylinterin bansamäärä tulisi säätää erikseen tyhjäkäynnillä sekä pintakaasulla (TPS< 15%) ajettaessa. Niin se on tehty tehtaalla LT moottorissa. Siinä sylinterien väliset erot vaihtelee 91 - 106 % välillä niin että 1-pytyssä on 106% ja takimmaisissa pytyissä vähiten soppaa. Lisäksi tyhjäkäynnille ja osakaasulle on omat taulukot ja eri arvot.
Alkaen vuodesta 94 joo, vanhemmissa ei pahemmin säädellä... Vai meinaatko että on tehtaalla tehty suuttimia valikoimalla?
Mietin vielä ruiskun säätöjä ja koneen muutoksia. Eikö tuon vakio ruiskun pitäisi vielä sopeutua noihin muutoksiin, kun lastulle on muutettu isommat suuttimet? Nokka on Comp Camps 08-305-8. Jos oikein ymmärrän, tuossa nokassa ei ole vielä paljon overlappia. Onko muiden Miniram yms. muutoksilla olevat Vettet säädetty toimimaan open loopissa kokoajan?
Parin viikon päästä tuo menee pajalle, jos en sitä ennen keksi mikä tuossa on vikana.
Paccanini
06.09.2012, 23:14
Joko ongelma on ratkennut? Mitkä kannet ja pakosarjat sulla tossa on? Ihan stetsonista heitän, että irrota kuskin puolelta pakosarja pois ja kurkkaa näyttääkö pakokanavat öljyiseltä. Tsemppiä, kyllä tää vielä ratkeaa!
Joko ongelma on ratkennut? Mitkä kannet ja pakosarjat sulla tossa on? Ihan stetsonista heitän, että irrota kuskin puolelta pakosarja pois ja kurkkaa näyttääkö pakokanavat öljyiseltä. Tsemppiä, kyllä tää vielä ratkeaa!
En tiedä onko päästöt muuttunu mihinkään suuntaan. Ykköspytyn primääri kyllä lämpiää nykyään selvästi enemmän kuin aikaisemmin ja on saman lämpöinen kakkospytyn primäärin kanssa. Lämpö nousi kun laitoin alipaineletkuihin klemmarit ja kirin kaasuläpän pultit.
Käytin yks päivä ykkös ja kolmospytyn tulpat irti ja molemmat olivat kevyesti vaaleita. Minun mielestä tuo käy nyt korvakuulolla hyvin ja vetää kevyesti ja nykimättä.
Paljonko tyhjäkäyntiennakon pitäisi olla? Minulla on ennakko yli 30 astetta tyhjäkäynnillä ja täyskaasulla. Normaali kruisailu vauhdissa ennakko on yli 40 astetta. Lastulla maksimi ennakko on n. 43 astetta. Minulla on jakajan perusennakko noin 8 astetta ja lastulta olen nostanut perusennakon 7 asteeseen. Tuli laitettua 8 astetta jakajasta kun käytin sen irti ja laiskana en jaksanut sieltä vähentää, niin lisäsin lastulle asteen. Täyskaasulla tuli knock, kun lastun ennakko oli 6. Onko tuo miten vaarallista, että täyskaasulla tulee yks knock:ki?
Voiko kantavan venttiilin todeta muuten kuin puristuspainemittarilla?Ohivuotomittauksella ehkäpä paremmin ja helpommin.
Kävin nyt eri pajalla ottamassa päästöt. Samallalailla oli pielessä kuin aiemminkin.
MUTTA tällä pajalla oli henkilö joka ymmärräsin mikä tässä autossa mättää. Sytytysennakkoa on tyhjäkäynnillä ihan liikaa. Tyhjäkäynti ennakko on lokin mukaan yli 30 astetta. Perusennakkolla (tällä hetkellä 8 astetta) päästöt tippuivat arvoihin:
- CO 2.35
- HC 309
- CO2 12,6
- O2 2,4
- Labmda 1,018
Onko tuossa moottorinohjauksessa jotain parametriä, jolla tyhjäkäynnillä vähennetään ennakkoa vai tapahtuuko säätö ainoastaan Spark advance taulun avulla? Paljonko ennakon pitäisi olla tyhjäkäynnillä? Meinasin etsiä optimaalisen tyhjäkäyntiennakon jakajaa kääntämällä EST-piuha irti. Optimaalisin on varmaan silloin, kun kone käy parhaiten.
Asensin laajakaistalambdan kapeakaistalambdan paikalle ja lastulla pakotin moottorinohjauksen open-looppiin. Seos oli liian rikkaalla (kiihdytettäessä AFR 11 molemmin puolin). Lastulta suuttimia isommaksi ja ajossa seos oli lähellä sitä mitä moottorinohjaus pyysi. Kovemmissa kiihdytyksissä AFR noin 12.3 ja ajossa 14-15.
Tyhjäkäynnillä vapaalla AFR hyppii 14.5 - 17 välillä (sytytyskatkoja?). Vaihde päällä katkot vähenee ja AFR tasaisempi. Bensanpaineen laskeminen (ja suuttimien suurentaminen vastaavasti lastulta) paransi tyhjäkäyntiä myös vapaalla, mutta edelleen AFR hyppii. Starttipilotilla en löytänyt imuvuotoja. Voiko AFR:n hyppiminen tyhjäkäynnillä johtua nokasta (http://www.compcams.com/Company/CC/cam-specs/Details.aspx?csid=214&sb=2)?
Meinasin käydä vielä moottoritiellä ajamassa muutaman vedon ja vielä varmistaa seokset open-loopissa. Tämän jälkeen asennan kapeakaistan takaisin ja katson miten boksi closed-loopissa lähtee seoksia säätämään. BLM:t pitäisi saada pysymään 128:ssa ilman että kosken MAF-tauluihin. Voi olla kyllä hankalaa tyhjäkäynnillä, jos AFR hyppii 15-17.
Lisäksi on ongelma Ostrichin kanssa. Moottorinohjaus menee satunnaisesti hetkeksi vikatilaan: SES välähtää ja kierrokset nousevat noin 15 sekunniksi. Onko kukaan muu törmännyt Ostrichin kanssa tälläiseen ongelmaan? Olen Googlettanut tätä ja muutaman foorumikeskustelun olen löytänyt jossa sama ongelma, mutta mitään ratkaisua ei ole löytynyt.
Paljonko ennakon pitäisi olla tyhjäkäynnillä? Meinasin etsiä optimaalisen tyhjäkäyntiennakon jakajaa kääntämällä EST-piuha irti. Optimaalisin on varmaan silloin, kun kone käy parhaiten.
EST-piuha irti tehtaan asetus on 6 astetta ennakkoa. Lienee turvallisin vaihtoehto. Optimaalisinta kone hakee itse koko ajan IAC-venttiilin ja ennakonsäädön yhteistyöllä.
Mulla heittelee tyhjäkäynnillä jossain vajaan 10 ja reilun 20 asteen välillä ennakkolukemat. (Siis silloin, kun kone toimii eikä ole mitään 'nakutusmoodia' päällä.)
Asensin laajakaistalambdan kapeakaistalambdan paikalle ja lastulla pakotin moottorinohjauksen open-looppiin. Seos oli liian rikkaalla (kiihdytettäessä AFR 11 molemmin puolin). Lastulta suuttimia isommaksi ja ajossa seos oli lähellä sitä mitä moottorinohjaus pyysi. Kovemmissa kiihdytyksissä AFR noin 12.3 ja ajossa 14-15.
Tyhjäkäynnillä vapaalla AFR hyppii 14.5 - 17 välillä (sytytyskatkoja?). Vaihde päällä katkot vähenee ja AFR tasaisempi. Bensanpaineen laskeminen (ja suuttimien suurentaminen vastaavasti lastulta) paransi tyhjäkäyntiä myös vapaalla, mutta edelleen AFR hyppii. Starttipilotilla en löytänyt imuvuotoja. Voiko AFR:n hyppiminen tyhjäkäynnillä johtua nokasta (http://www.compcams.com/Company/CC/cam-specs/Details.aspx?csid=214&sb=2)?
Meinasin käydä vielä moottoritiellä ajamassa muutaman vedon ja vielä varmistaa seokset open-loopissa. Tämän jälkeen asennan kapeakaistan takaisin ja katson miten boksi closed-loopissa lähtee seoksia säätämään. BLM:t pitäisi saada pysymään 128:ssa ilman että kosken MAF-tauluihin. Voi olla kyllä hankalaa tyhjäkäynnillä, jos AFR hyppii 15-17.
Säätämisestä en tiedä juuri mitään, koska en ole itse tehnyt (ainakaan vielä) juuri mitään asiaan liittyvää. Mutta itse pitäisin lähtökohtaisesti hieman vääränä lähestymistapana seoksien korjaamiseksi sitä, että suuttimien kokoa muutetaan 'vääräksi'.
En tiedä sitäkään, miten pienellä alueella AFR normaalisti hyppii, ainahan lambdaohjauksessa seos pomppii sen 14.7:n molemmin puolin. Mutta ei kai tuon vielä pitäisi olla mitenkään mahdoton nokka, mutta TPI-imupuoleen toiminta-alue on vähän korkealla... Päästöarvot itsessään ovat aikalailla linjassaan. Olettaen, että sulla on suorat rännit ilman katalysaattoria ;)
Säätämisestä en tiedä juuri mitään, koska en ole itse tehnyt (ainakaan vielä) juuri mitään asiaan liittyvää. Mutta itse pitäisin lähtökohtaisesti hieman vääränä lähestymistapana seoksien korjaamiseksi sitä, että suuttimien kokoa muutetaan 'vääräksi'.
Olen samaa mieltä. Suuttimista vaan ei löydy mitään tolkullista numerosarjaa, joka kertoisi minkä kokoiset nuo ovat. Ostolaskulla lukee kokona 26, mutta vaikuttaa sille että ovat 24:set koska silloin seokset ovat koko kierrosalueella tontilla. Voi olla että joudun uudet suuttimet hommaamaan. Nuo nykyiset Pythonit eivät oikein vakuuta.
En tiedä sitäkään, miten pienellä alueella AFR normaalisti hyppii, ainahan lambdaohjauksessa seos pomppii sen 14.7:n molemmin puolin. Mutta ei kai tuon vielä pitäisi olla mitenkään mahdoton nokka, mutta TPI-imupuoleen toiminta-alue on vähän korkealla... Päästöarvot itsessään ovat aikalailla linjassaan. Olettaen, että sulla on suorat rännit ilman katalysaattoria ;)
Kone ei ollut lambda-ohjauksessa. Imusarja on Miniram. Peltisarjat ja vakioputkisto tyhjällä katilla.
Vapaalla kone tuntuu käyvän tavallaan liian kevyesti. Vaihteen kun laittaa päälle ja kuorma kasvaa, käyntikin tasoittuu. Testailin erilaisilla ennakoilla (6-34 astetta) ja ehkä tasaisimmin kävi pienellä noin 10 asteen ennakolla (kokonaisennakko). Johtui varmaan siitä, että koneen käynti muuttui raskaammaksi. Vakiokartassa tyhjäkäyntiennakko näyttää olevan 20 astetta.
Closed loopissa lähti oletusarvon mukaisesti BLM nousemaan. Lambdan vaihtelupistettä laskemalla voisi saada BLM ja bensa määrän samaksi kuin open-loopissa. Vai pitäisikö tässä vaiheessa vain lukita bensa trimmit, laittaa ennakko 20 asteeseen ja koettaa säätää tyhjäkäynti mahdollisimman hyväksi MAF taulua puukottamalla. Mutta kaiken järjen mukaan minun pitäisi saada myös tyhjäkäynnillä seos pysymään 14,7:ssa. Vai mitenkä? :confused:
Sytytystulpilla, -johdoilla, pyörijällä ja virranjakajankannella on ajettu noin 8000 mailia. Ajossa ei esiinny minkäänlaista nykimistä vaan kone vetää tasaisesti.
Miten tasaisesti "viritetyn" L98 pitäisi käydä tyhjää? Mietin vaan että onko mulle vaan tullut liian herkkä persaus tärinöille talvella Audin ratissa...
Kierrosten pitäisi aikalailla pysyä samana tyhjäkäynnillä... nokasta riippuen sitten ränttätäntän määrä.
Mittasin alipaineen tyhjäkäynnillä (800 rpm), tulos 10 inHg. Tartteis varmaan olla enemmän. Imuvuotoja en löytänyt. :confused:
Kun seoksen laihentaminen ei parantanut tyhjäkäyntiä, niin koetin rikastaa seosta. Nostin lambdan "nollakohtaa" 50mV tyhjäkäynnin alueelta ja säädin MAF taulua niin että sain BLM:n lähelle 128:ia. Vaikutti sille että tyhjäkäynti parani.
Tosin laitoin myös Ostrichin roikkumaan lattakaapelin varassa kun se aiemmin oli potkumuovin päällä lämmitimen moottorin vieressä. Vaikutti sille, että satunnainen sekoilu väheni merkittävästi. Liekkö sähkömoottorin magneettikenttä myrkkyä Ostrichille.
Koneeseen on siis vaihdettu Miniram, Comp Cams 08-305-5 nokka, AFR 195 kannet (pitäisi olla pienemmällä palotilalla kuin 65cc), BBK 52mm kaasuläppä ja Python suuttimet (24lbs?). Alunperin imusarjaksi piti tulla TPIS:n baseplate ja runnerit, mutta niitä ei ollut enää saatavilla. Siksi tällä hetkellä imusarjana on Miniram. Jos tämän paketin saa toimimaan, niin sen jälkeen on vuorossa turbiinin ja laatikon päivittäminen vastaamaan kohonnutta tehoaluetta (laatikon vaihtojen nostaminen noin 500 kierroksella). Harkinnassa on myös etsiä TPI tyyppinen imusarja tähän. Superram olisi varmaan hyvä.
Käytin 1 ja 3 pytyn tulpat irti. Näyttivät minun silmään ihan siisteiltä, ehkä hieman laihalla käynyt.
Ääninäyte (https://www.youtube.com/watch?v=-6cmeSzANg8&feature=youtube_gdata_player)
Moottorinohjauksen sekoilu loppui kun poltin lastun Ostrichin tilalle. Vähän valoa risukasaan :rock:
Pitänee lähettää sähköpostia Moatesille...
Kävimpä päästömittauksessa. Tiputtamalla ennakon kuuteen asteeseen sai edes jollain tasolla siedettävät tulokset:
CO 2,096
CO2 12,04
HC 574
O2 2,44
Lambda 1,026
Keskiviikkona menee puristuspainemittaukseen (ja tarvittaessa ohivuotomittaus). Jospa rupeasi selviämään mikä on vikana.
Puristuspaineet mitattu kahta pyttyä lukuunottamatta. Kaikissa paineet tasaiset. Tulpat hyvän väriset poislukien kasi pytty, jossa tulppa musta. Jos oikein ymmärsin, tulppa oli jollain tapaa halki. Huomenna pitäisi tulla uudet tulpat niin selviää onko vika tulpassa.
Ei auttanut tulpan vaihtaminen. Vaihdoin 3 ja 8 pytyn suuttimet ristiin niin pystyy tutkimaan alkaako mustaamaan 3 pytyn tulppaa. Mittasin 8 pytyn tulpanjohdon resistanssin ja se oli 9,7 kOhm.
Tyhjäkäynnillä huomaa selvästi välillä sen, että pytty tai useampi jättää välillä sytyttämättä. Käynti on tyhjäkäynnillä muutenkin raskaan oloista (johtuu varmaan siitä kun välillä joku/jotkut pytyt huilaa).
Seuraavaksi menee sytytysosat uusiksi. Tilasin uuden virranjakajan ja tulpanjohdot. Jos ei uusilla sytytysosilla parane niin sitten varmaan venttiilikopat pois ja tutkimaan mitä niiden alla tapahtuu.
Tässä vielä video (http://youtu.be/rQeUfX9w5Fo) tyhjäkäynnin AFR:stä. Tässä on vakio MAF kartta ja open-loop. Ajossa AFR oli aika tarkasti sitä mitä boksi pyysi.
Tais olla Flowmasterit liikaa TH700:selle. Kolmonen luistaa, öljyä oikea määrä, öljy ei haise ja on punaista. Meinaa hitusen ketuttaa :confused:
Jos jotain positiivista, niin turbiini olisi pitänyt kuitenkin jossain vaiheessa vaihtaa ja laatikko rempata Miniramin kanssa paremmin toimivaksi. Pitää ruveta huomenna soittelemaan laatikkokorjaamoihin. Onko ehdotuksia? Päivistä on ainakin kehuttu.
Onko ehdottaa Kuopion lähialueelta firmaa, jossa laatikon irroitus ja asennus sujuisi?
Maaningan suunnalla on kuulemma eräs pätevä automaattivaihteistojen korjaaja. En muista tähän hätään korjaamon nimeä, mutta ilmeisestikin tämä paikka: Konehuolto J. Siekkinen (http://www.konehuolto.vze.com/) Olisi ainakin lähempänä Kuopiota kuin Päivinen.
Maaningan suunnalla on kuulemma eräs pätevä automaattivaihteistojen korjaaja. En muista tähän hätään korjaamon nimeä, mutta ilmeisestikin tämä paikka: Konehuolto J. Siekkinen (http://www.konehuolto.vze.com/) Olisi ainakin lähempänä Kuopiota kuin Päivinen.
Kiitos. Pitää soittaa tuonne.
juuri edellä mainittu Siekkinen maaningalta teki miulle sl mesen askiin pikku preppauksen, laittoi vielä kytkinpakkaan muutaman levyn extraa mitään kyselemättä ja sanoi että kestää kyllä suuremmatkin tehot, samassa yhteydessä oli puhetta myös th 700:sista, on laitellut niitäkin, suosittelen.
Korjaamo löytyi. Nilkutan kakkosella Kiuruvedelle Carmaticille.
Onko tietoa millä stallilla vakio turbiini on? Perävälitys on 3.07 jos sillä on jotain merkitystä. Tilasin uuden turbiinin 2600 stallilla. Toivottavasti ei mennyt pahasti metsään...
vette-91
01.06.2013, 17:15
Onko tietoa millä stallilla vakio turbiini on? Perävälitys on 3.07 jos sillä on jotain merkitystä. Tilasin uuden turbiinin 2600 stallilla. Toivottavasti ei mennyt pahasti metsään...
Tuolla jotain juttua vakio stallista..
http://forums.corvetteforum.com/c4-tech-performance/685628-88-700r4-torque-convertor-what-is-the-stock-stall-speed.html
Onko tietoa millä stallilla vakio turbiini on? Perävälitys on 3.07 jos sillä on jotain merkitystä. Tilasin uuden turbiinin 2600 stallilla. Toivottavasti ei mennyt pahasti metsään...
Ei mennyt pahasti mettään. Aikanaan tutkin asiaa ja juttelin erään maailmankuulun turbiininrakentajan kanssa, ja hänen suosittelemana 2800 -turbiini vaikutti fiksulta lievästi tai vähän enemmänkin viritettyyn L98-katuautoon. Mainittakoon, että noi stallithan toteutuu vain jollain väännöllä eli todellinen stalli millä tahansa turbiinilla on eri riippuen siitä moottorista minkä perään se on ripustettu.
Ostitko muuten uuden (joku pienempi/kevyempi tms.) vai vakkarin (12"?), jota on ruuvattu ylemmäs?
Ei mennyt pahasti mettään. Aikanaan tutkin asiaa ja juttelin erään maailmankuulun turbiininrakentajan kanssa, ja hänen suosittelemana 2800 -turbiini vaikutti fiksulta lievästi tai vähän enemmänkin viritettyyn L98-katuautoon. Mainittakoon, että noi stallithan toteutuu vain jollain väännöllä eli todellinen stalli millä tahansa turbiinilla on eri riippuen siitä moottorista minkä perään se on ripustettu.
Ostitko muuten uuden (joku pienempi/kevyempi tms.) vai vakkarin (12"?), jota on ruuvattu ylemmäs?
Turbiinin hankkii laatikon korjaaja, käsittääkseni on alkuperäisen kokoinen. Olisiko kannattanut hankkia tuollainen pienempi?
Sain auton eilen takaisin. Kiitokset Kiuruvedelle :rock:
Laatikko toimii nyt hyvin, vaihdot sopivan jämäköitä. Selkein hyöty korkeammasta stallista on että ei tartte seisoa paikallaan ollessa jarrulla niin voimakkaasti vaan auto pysyy paikoillaan kevyellä jarrun painamisella, kun tyhjäkäynti on nostettu 800 kier/min. Toteutunut stalli vaikuttaisi olevan 2500-2600, jonka jälkeen rupeaa vauhti oikeasti kunnolla kiihtymään.
Kävin äsken ajamassa pienen lenkin WinALDL päällä. Huomioi kiinnittyi ajolla olleeseen MAF:n max arvoon, joka on vaatimaton 218 g/sek. Max kierrokset on olleet 5050. Happea annoin jossain vaiheessa koneelle sen minkä se ottaa. Minulla ei ollut lokitus päällä joten en tiedä onko nuo esiintyneet samaan aikaan vai onko max kierrokset tulleet jo kaasua höllätessä. WinALDL näytteenottotajuus ei ole myöskään mikään paras mahdollinen, joten absoluuttisen tarkkoja arvoja nuo ei ole.
MAF:sta on verkot poistettu, en tiedä vaikuttaako arvoon laskevasti vai nousevasti. Kuitenkin vaikuttaa että jotain on koneessa pielessä, koska luulisi että koneeseen tehdyillä muutoksella pitäisi ilmaa virrata koneen läpi huomattavasti paremmin. Kaasuläppä aukeaa noin 9/10, voiko tuo viimeinen kymmenesosa vaikuttaa kuinka paljon? Laiskalta tuo kyllä tuntuukin.
Muutokset:
- nokka 220/230 (Comp cams 08-305-8 vakio keinuilla)
- AFR 195 kannet
- Miniram
- 52mm BBK kaasuläppä
- Hedman pinnoitetut peltisarjat
- Flowmaster takapöntöt, vakio katti tyhjätty
Pitänee ensi viikolla varata dynoaika niin näkee oikeesti mitä tuolla koneessa tapahtuu.
Tänään oli sitten tämän kauden viimeinen kruisinki. Viimeinen lähtö liikennevaloista päättyi korvia särkevään kolinaan. Diagnosoin kolinan vitospytyn kiertokangen laakeriin. Vitospytyn suuttimelta johdon irroittamalla kolina loppuu.
Pystyykö tuon korjaamaan öljypohjan irroittamalla vai onko kone nostettava pois keulalta? Jos pystyy korjaamaan irroittamatta, saako tuonne samalla kestävämpää tavaraa tilalle (siis kone paikoillaan)? Jos menee koneen irroittamiseksi, niin on varmaan järkevintä ostaa kokonaan uusi kone (alakerta) ja siirtää siihen nykyisestä koneesta kannet ja imusarja yms. :confused:
Kiertokangenlaakerit vaihtuvat kone paikoillaan. Startti ja öljypohja pois, ei sen kummempaa. Tein juuri kyseisen operaation viime talvena tallin lattialla maaten. Öljypumppu on n. markan osa ja helppo vaihtaa samalla kun on käsillä. Nosturi olisi tässä(kin) remontissa ystävä. Laakereita löytyy erilaisia, osa vähän parempia hipo-osia kuin toiset. Mun laakeripaketissa luki Nascar performance.:rock:
Kiitos vastauksesta.
Mulla on imusarjana Miniram, joten alakerta pitäisi saada kestämään kierroksia. Ilman koneen irroittamista kierroskestävyyttä ei taida saada lisää. Minulla ei ole kunnon tiloja eikä hirveasti haluja alkaa ruuvata tuota konetta. Osaatteko sanoa Kuopion seudulta jotain tekijää tuolle koneelle?
Mielipiteitä kaivataan, mitä nyt tuolle kannattaisi tehdä:
1. Vaihtaa vain laakerit
2. Ostaa uudet osat alakertaan ja koneistaa ne nykyiseen lohkoon
3. Ostaa kokonaan uusi alakerta ja siirtää nykyiset kannet yms. siihen
4. Myydä tuossa kunnossa pilkkahintaan ja ostaa vakiona tarpeeksi tehokas tilalle
Uudet laakerit tuohon ja myydä pois ja ostaa riittävän ärjy pata tilalle.
Tuon Miniramin kanssa vois tilavampi alakerta olla poikaa... 383 nyt ainakin, kannetkaan kun eivät ahdista ihan heti. Sais hieman vääntöä koneeseen ja ei tarviis kierrättää ihan niin ylös asti kuin 350:llä saadakseen samat tehot ulos. 383:lla voisi ottaa varmaan jonkin verran tylymmänkin nenäkepin kuin mitä toi nykyinen on ilman saasteongelmia.
Mutta kannattaako lähteä nykyiseen lohkoon tekemään vai ottaako ihan uusi lohko? En osaa ottaa kantaa. Pitää itte miettiä, mitä tahtoo ja mitä riskejä on valmis sietämään (esim. 2-pulttinen lohko vs. 4-pulttinen jne.)
Tuolla "Lisää henkeä Vetteen" -ketjussa näkyy dynolapussa kaverin autossa 350 vs. 383 vaikutus. Huipputeho ei muutu mihinkään, tulee vaan aiemmin kierrosalueella vastaan. Mutta vääntöä on aika muhkeasti lisää: http://finnshark.com/forum/showpost.php?p=412540&postcount=253
Katsotaan jos selviäisi tässä vaiheessa pelkällä laakereiden vaihtamisella. Sikäli jos kolina johtuu kiertokangenlaakerista, mitenkähän nopeasti kampiakseli ja kiertokanki ottaa itseensä? Ajoin auton hajoamisen jälkeen varovasti kilometrin matkan talliin. Varmaan tyhmä kysymys, mutta jos kampiakseli on huonona, ei taida selvitä ilman koneen nostamista vai saako kampiakselin irti kone paikoillaan?
Helposti pilaantuu mutta varmaan ylikoko laakereilla tulee kyllä kuntoon. Mutta joutuu purkaan koneen pois. Akseli koneistukseen.
Oisko muuten samat oireet, jos vitospytyn pakovenan kanssa olisi ongelmia, esim keinu rikki tai tönäri hypänny? Pitää töiden jälkeen avata venakoppa ja kattoo onko siellä kaikki kunnossa.
Taisi käydä tuuri. Mutta mikä on saanut tuon katkeamaan?
Mistä tuohon kannattaa kysellä osia ja miten tuo kuuluu oikea oppisesti korjata? Keinut varmaan kannattaa samalla vaihtaa. Voiko työntötangon vain nostaa tuolta pois ja katsoa lasipöydällä onko suora.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lM3.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lMn.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lMD.jpg
Jälkiviisana: alakerran laakerit kannattanee nyt vaihdattaa ennen kuin tuho käy?
Normi homma. Comp rullakeinut ja arp 7/16 studit niin alkaa kestään.. miten nuo venajouset?
Nokan spekseille riittävät?
Jep uudet kiertokankien liuskat ja pultit myös arp:t sinne.
Vaikka vakioilla ajelen kyllä itsekkin vielä...
Nuo jouset on kansien mukana tulleet. Kannet on afr 195 (1040).
Sori, tässä tulee vielä tyhmiä kysymyksiä:
- Pitääkö tuohon ostaa itsekeskittävät keinut? Onko nuo afr:n kansien guide platet feikit?
- Voiko tuo työntötangon vain nostaa tuolta pois (eli pystyykö työntötangot asentamaan ilman imusarjan irroitusta)?
- Mistä noita osia kannattaa kysellä? Tässä saattaisi saada auton vielä tien päälle ennen lumia.
- Studin asentamiseen taitaa tarvita momenttiavaimen. Minkä hintaluokan avaimilla alkaa tehdä jo jotain? Pitkä hylsy myös tarvitaan?
Pitääkö tuohon ostaa itsekeskittävät keinut? Onko nuo afr:n kansien guide platet feikit?
Jep, keinut pitää olla kapeat itsekeskittävät (self align, narrow body). Guidet näyttää ihan samalta kuin vakiokansissakin, eli feikit ovat, auttavat kasausvaiheessa pitämään tönärit ojennuksessa. Itsekeskittävien keinujen kanssa ei saa oikeita guide plateja edes käyttää.
- Voiko tuo työntötangon vain nostaa tuolta pois (eli pystyykö työntötangot asentamaan ilman imusarjan irroitusta)?
Kyllä vaan, ei muuta kuin päästä kiinni ja veto ;)
- Mistä noita osia kannattaa kysellä? Tässä saattaisi saada auton vielä tien päälle ennen lumia.
Kotimaisia toimijoita: FinnVette, RacersPlace (foorumin poppamies asiamiehenä) US-Parts, VeeTee-Parts
- Studin asentamiseen taitaa tarvita momenttiavaimen. Minkä hintaluokan avaimilla alkaa tehdä jo jotain?
Mä olen vetänyt momenttiin muutaman ihan onnistuneen rempan Bilteman reilun viidenkympin avaimella (10 v takuu) http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Kasityokalut/Hylsy--ja-Veto-tyokalu/Momenttiavaimet/Momenttiavain-20210-Nm-10241/ Tuota testattiin ihan momenttiavaintesterissäkin joskus ja ei montaa Nm:iä heittänyt. Enemmän heittoa tuli avaimen käyttäjän kääntötekniikasta kuin itse avaimesta. Mun mielestä toi muutaman prosentin virhe on aivan mitätön vaikutukseltaan verrattuna muihin vaikuttaviin asioihin, kuten esim. toi kääntötekniikka.
Kalliimmat avaimet saattavat olla parempia tai sitten (ainakaan kaikki) eivät.
Paccanini
07.10.2013, 21:49
Jep, keinut pitää olla kapeat itsekeskittävät (self align, narrow body). Guidet näyttää ihan samalta kuin vakiokansissakin, eli feikit ovat, auttavat kasausvaiheessa pitämään tönärit ojennuksessa. Itsekeskittävien keinujen kanssa ei saa oikeita guide plateja edes käyttää.
AFR:n sivuilla sanotaan:
Important Note:
Do not use late model rocker arms containing side rails as they will conflict with the AFR guide plate.
Eli pitääkö tuo tulkita, ettei itsekeskittäviä saisi käyttää?
Kiitos vastauksista.
Pitää varmaan käydä vielä tönäri nostamassa pois, niin saa kerralla tilattua kaikki tarvittavat osat. Kannaisiko keinut ottaa 1.6 vipusuhteella? Nokka on tämä (http://www.compcams.com/Company/CC/cam-specs/Details.aspx?csid=214&sb=2). Paljon tuosta tulisi kokonaisnostoksi :confused:
Meneekö noi studit vesitilaan? Tarvitaanko kierteisiin jotain mönjää?
Eli tarvitaan:
- keinujen studit (vaihtaako vain katkenneen vai kaikki :confused: )
- keinut
- mutterit
- venakoppien tiivisteet
- momenttiavain
- pitkähylsy studien asentamiseen
- sopiva hylsy, jolla saa konetta pyöritettyä
- työntötangot, jos vanha kiero
AFR:n sivuilla sanotaan:
Important Note:
Do not use late model rocker arms containing side rails as they will conflict with the AFR guide plate.
Eli pitääkö tuo tulkita, ettei itsekeskittäviä saisi käyttää?
Toisaalta täällä (http://www.airflowresearch.com/index.php?cPath=24_29) lukee rocker arms kohdassa "Standard, GM L98". Pitää huomenna kysellä noista osakaupoista mitä ne sanoo.
Työntötanko oli suora, joten ei tartte niitä uusia.
AFR:n sivuilla sanotaan:
Important Note:
Do not use late model rocker arms containing side rails as they will conflict with the AFR guide plate.
Eli pitääkö tuo tulkita, ettei itsekeskittäviä saisi käyttää?
Oopsansaa... :oops:
Suattaapa olla noinnii tai sit ei. Eekäku... En siis ole puolesta enkä vastaan vaan mieluumminkin päinvastoin.
Osat tilattu. Otin 1.6 keinut, Googletuksen perusteella AFR 195 kansien maksimi nosto on 0,600. Nokan speksien mukaan 1.6 keinulla nostoksi tulee 0,34 * 1,6 = 0,544. Menikö oikein?
AFR ventt. jousien lautanen on keskeltä kuopalla ja venttiilin pää syvällä kuopassa josta syystä esim. Cranen itseohjautuvat vipat vastaa lautaseen, eli ei saa käyttää.
Pappatunturi
08.10.2013, 19:34
Oopsansaa... :oops:
Suattaapa olla noinnii tai sit ei. Eekäku... En siis ole puolesta enkä vastaan vaan mieluumminkin päinvastoin.
Tietenkin sellaiset keinut mitkä kannet ja venttiilisysteemit vaatii. L98 kansiin itse keskittävät kun ei niissä ole guideja tai reikiä tönäreiden ohjaukseen. Lähes kaikki rallikannet taas käyttävät ohjainlevyjä eli tavis keinuvivuilla mennään.
Tuollaiset ei itseohjautuvat sieltä on tulossa.
Pyöritin koneen merkkiin ja purin puolet keinuista pois. Menin tämän ohjeen mukaan:
VENTTIILIEN SÄÄTÖ
Firing order: 1-8-4-3-6-5-7-2
Cylinder 1 Top Dead Center
Intake 1 Exhaust 1
Intake 2 Exhaust 3
Intake 5 Exhaust 4
Intake 7 Exhaust 8
Cylinder 6 Top Dead Center
Intake 6 Exhaust 6
Intake 3 Exhaust 2
Intake 4 Exhaust 5
Intake 8 Exhaust 7
Virranjakajan kantta en ottanut pois, mutta keinuista päätellen 6 pytty on nyt yläkuolokohdassa eli poistin keinut alemman taulukon mukaan.
AFR:n sivuilla studien kiristysmomentiksi sanotaan 55 ft lbs. Eli vedän uudet studit 75nm momenttiin.
L98 kansiin itse keskittävät kun ei niissä ole guideja tai reikiä tönäreiden ohjaukseen.
On L-98:n kansissa guidet, mutta ne on feikit. Helpottavat asennusta tehtaalla.
Lähes kaikki rallikannet taas käyttävät ohjainlevyjä eli tavis keinuvivuilla mennään.
Juu, kannattaa uskoa valmistajan ohjeita. Itellä kun ei ole kokemusta kuin noista orggiskansista, niin ei pitäis kommentoida mitään aftermarket-kamoihin liittyen :leaving:
En käyttäis tönäriohjausta ellei olisi pakko, koska siinä vipan nokka pääsee seilaamaan turhan paljon sivusuunnassa venttiilin varren päässä. Suuremman vipusuhteen vipoilla tilanne pahenee vaan koska tönäri siirtyy lähemmäs studia. Sama kuin otat rautakangesta kaksin käsin kiinni nyrkit 10 cm päässä toisistaan ja yrität lyödä aitatolppaan, sitten otat kiinni nyrkit metrin päässä toisistaan, kumpi on tukevampi ote ?
Sain tänään studit ja keinut vaihdettua. Ventiilikopat vaan eivät mahdu paikoilleen. Joutuu korkeemmat kopat hommaamaan. Jonkun kerran tuli kirottua sitä, jota on suunnitellut ilmapumpun/laturin kiinikkeet samoin kuin ilmastoinnin kiinnikkeet. Kun olisi edes vajaa sentti jätetty ennemmän tilaa, niin olisi paljon helpompaa noiden koppien kanssa. Joutui irroittamaan ilmapumpun kiinikkeet kannesta että pääsi kunnolla sovittamaan venttiilikoppaa.
Onko suosituksia millaiset kopat laitetaan?
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ld4.jpg
http://kuvapilvi.fi/finnshark/ldZ.jpg
Käykö noihin AFR:n kansiin myös sivusta kiinnitettävät kopat? Jotkut reijät noissa ainakin on. Voisi olla helpompi asettaa tuollaiset, jos niissä ei ole kopan keskilinjalla torneja ruuveille.
Itellä taitaa olla juurikin samat kannet (laiska ei jaksanu kelata viestejä taaksepäin...), ni omiin käy kopat molemmilla kiinnityksillä. Eli pitäis valinnan varaa olla.
http://www.summitracing.com/int/parts/edl-4249/overview/make/chevrolet
http://www.summitracing.com/int/parts/edl-4145/overview/make/chevrolet
http://www.summitracing.com/int/parts/trd-6602/overview/make/chevrolet
Onhan noita malleja ja värejä...
Mahtuuko muuten korkeet kopat paikoilleen vakio laturin/ilmapumpun ja ilmastoinnin kiinnitysten kanssa?
Ilmastoinnin kanssa ei ole ongelmaa, mutta noista muista en tiedä...
Mistäköhän ottaa kiinni... omasta liipasin drip tabseista puolet pois ja hyvin toimii.
Dremeloin ne koppien ulokkeet, mutta samallalailla kanitti. Nuo keinujen mutterit jää aika korkealle. Pitää koettaa sovittaa korkeat kopat tuohon.
Ei sopinut korkea koppa ilmastoinnin päästä. Pienestä jää kiinni. Kärsiiköhän tuohon ilmastoinnin kiinikkeeseen leikata loven? Vai heikentyykö tuo liikaa sellaisesta.
Toinen vaihtoehto olisi etsiä sellaiset kopat, jotka eivät ole ihan noin leveät ylhäältä. Toisaalta esim nämä (http://www.uspartsperformance.fi/vent-kopat-che-sb-matalat) on kolme tuumaa korkeat, kun vakiot on noin 2,4 tuumaa. Joten tuollaisten matalien, vain hieman vakiota korkeampien kanssa nuo rullakeinut saattaisi mahtua eikä muita sopivuus ongelmia olisi :confused:
EDIT: Tilasin nuo matalat kopat. Katotaan mahtuuko ne paikoilleen ilman osien silpomista.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/l4q.jpg
Sain aamulla matalat Edelbrockin venttiilikopat eli nämä (http://www.uspartsperformance.fi/vent-kopat-che-sb-matalat). Nuo mahtuvat -89 vuosimallin ilmastoinnin ja ilmapumpun kiinnikkeiden kanssa ja on kuitenkin jonkun verran vakio koppia korkeammat.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lLq.jpg
Remontti vaikuttaa onnistuneen, kone ei enää kolise. Tyhjäkäyntikin vaikuttaa paremmalle kuin ennen remonttia ja saattaahan nuo 1.6 vipat tuoda jonkun lisä hevosenkin. Loppuviikosta pääsee varmaan vielä kadulle testaamaan, kun keli lämpenee.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lLb.jpg
Osaako tietäjät kommentoida tuota minun sytkäkartaa? Muutin loppukesällä tuota aggresiivisemmaksi, eli ennakkonousee nyt nopeasti maksimi arvoonsa (LT4:sen kartta samantyyppinen). Persdynossa huomasi selkeän väännön kasvun verrattuna vakio TPI tyyppiseen karttaan, mutta nouseekohan tuossa ennakko jo liian rajusti? Nakutusanturin perusteella ei nakuta.
http://kuvapilvi.fi/finnshark/lL6.png
Päivitetään tähän myös noista päästöistä.
HC on/oli tyhjäkäynnillä noin 2000. Vette oli pajalla tutkittavana ja ilman suurempia purkamisia vikaa ei löytynyt. Pajalla putkisto muutetiin molemmin puolin erillisiksi ja molemmissa putkissa on katit heti kollektorien jälkeen. Ilman mitään erillisiä lämmittelyja HC tippui tyhjäkäynnilla alle 150 ja sytkää myöhäistämällä noin 10 asteeseen, HC oli alle 5. Eli aika paljon nuo katit pystyy tuota HC:tä syömään, eri asia sitten miten pitkään nuo tulee tuota kestämään...
Päivitetään tähän myös noista päästöistä.
HC on/oli tyhjäkäynnillä noin 2000. Vette oli pajalla tutkittavana ja ilman suurempia purkamisia vikaa ei löytynyt. Pajalla putkisto muutetiin molemmin puolin erillisiksi ja molemmissa putkissa on katit heti kollektorien jälkeen. Ilman mitään erillisiä lämmittelyja HC tippui tyhjäkäynnilla alle 150 ja sytkää myöhäistämällä noin 10 asteeseen, HC oli alle 5. Eli aika paljon nuo katit pystyy tuota HC:tä syömään, eri asia sitten miten pitkään nuo tulee tuota kestämään...
Kateille tarkoitettu kone työntää closed loopissa enemmän HC ja CO päästöjä ulos kuin kone jonka ei tarvitse käydä lambda 1:llä.
Ei se rikas seos suoranaisesti riko kattia, esim lt1 malleissa ja uudemmissa joissa on kattien suojelu, ne työntävät lisää bensaa kateille jäähdyttääkseen niitä. Katit jäähtyvät tosin vain jos niille ei samaan aikaan mene myös ilmaa. Muutenhan katit tekevät hommansa ja polttavat ylijäämä HC:t ja CO:t H2O:ksi ja CO2:ksi, ja tuossa reaktiossahan tunnetusti taas vapautuu lämpöä.
Eli ei ne katit varmaankaan hajoa nopeasti jos tyhjäkäynnillä joutuvat noita jämiä hapettamaan tavaraa on joka tapauksessa melko vähän, mutta isommilla kierroksilla koneen tehdessä jotain ja sen pitkään jatkuessa se katti voi sulaa.
Kateille tarkoitettu kone työntää closed loopissa enemmän HC ja CO päästöjä ulos kuin kone jonka ei tarvitse käydä lambda 1:llä.
Ei se rikas seos suoranaisesti riko kattia, esim lt1 malleissa ja uudemmissa joissa on kattien suojelu, ne työntävät lisää bensaa kateille jäähdyttääkseen niitä. Katit jäähtyvät tosin vain jos niille ei samaan aikaan mene myös ilmaa. Muutenhan katit tekevät hommansa ja polttavat ylijäämä HC:t ja CO:t H2O:ksi ja CO2:ksi, ja tuossa reaktiossahan tunnetusti taas vapautuu lämpöä.
Eli ei ne katit varmaankaan hajoa nopeasti jos tyhjäkäynnillä joutuvat noita jämiä hapettamaan tavaraa on joka tapauksessa melko vähän, mutta isommilla kierroksilla koneen tehdessä jotain ja sen pitkään jatkuessa se katti voi sulaa.
Kiitos. Toivotaan että katit kestää. Selvästi kyllä haistaa kattien toiminnan.
Tämä laitos on toistaiseksi toiminut ilman isompia murheita, ainoastaan laturi, ilmapumppu ja lämmityslaitteenkenno on hajonnut kesän aikana :rock:
Nyt kun illat on pimentynyt, huomasin että ajon jälkeen auton tyhjäkäynnille jättäessä kolmos ja vitospytyn primäärit hehkuvat vienosti punaisina pikku hiljaa hiipuen. Ei varmaan ole normaalia vaikkakin tein kiihdytyksiä ennen talliin ajoa, mutta hidasta jäähdytys ajoa oli ennen tallia noin kilometrin. Jarrutehostimen ja PCV:n lähtö on noiden sylinterien kohdalla imusarjassa. Voiskohan jommasta kummasta vuotaa sen verran ilmaa että lämmittäis noita sylintereitä? Luulisi kyllä että tekisi sitten tuota myös tyhjäkäynnillä.
Pitää vielä jossain vaiheessa mitata primäärien lämmöt infrapunamittarilla (ei kyllä välttämättä ole kovin tarkkaa) ja käyttää tulpat irti.
Nyt kun illat on pimentynyt, huomasin että ajon jälkeen auton tyhjäkäynnille jättäessä kolmos ja vitospytyn primäärit hehkuvat vienosti punaisina pikku hiljaa hiipuen. Ei varmaan ole normaalia vaikkakin tein kiihdytyksiä ennen talliin ajoa, mutta hidasta jäähdytys ajoa oli ennen tallia noin kilometrin. Jarrutehostimen ja PCV:n lähtö on noiden sylinterien kohdalla imusarjassa. Voiskohan jommasta kummasta vuotaa sen verran ilmaa että lämmittäis noita sylintereitä? Luulisi kyllä että tekisi sitten tuota myös tyhjäkäynnillä.
Entäs jos kyse onkin vaan siitä, että pakokanavat sattuvat olemaan vierekkäin ja sen takia lämpenevät enemmän kuin lohkon päädyissä olevat?
Mikä on tilanne 4- ja 6-pytyn osalta? Siellähän on sama tilanne, että pakokanavat ovat 'kiinni toisissaan' ja sytytys tulee peräkkäin yhden pytyn välillä (1-8-4-3-6-5-7-2).
Mittasin infrapunamittarilla lämpöjä. Kuumin paikka oli 3 ja 5 primäärien välissä noin 400C. Primäärien lämmöt 250-350 riippuen mistä kohtaa mittasi. 4 ja 6 primäärien lämmöt vaikutti suuremmilta kuin 3 ja 5, mutta mittaustarkkuus tuolla mittarilla ei vaikuta luotettavalta. Nämä mittaukset ajon jälkeen tyhjäkäynnillä.
Kolmosen tulppa tämän näköinen
http://kuvapilvi.fi/finnshark/O8Y.jpg
Käykö laihalla? Illalla ajon jälkeen kuskin puolella jokainen primääri hehkui vähäsen ja pelkääjän puolella keskimmäiset.
Sytytysennakosta oli taas 3-4 astetta hävinny. Jääköhän mulla jakajan kiristys liian löysälle kun tuntuu ennakkoa häviävän.
Onko toi maaelektrodi hiukan sulanut vai tulppa tuollaista mallia?
Hyvä huomio. Tässä kuva uudesta tulpasta
http://kuvapilvi.fi/finnshark/O8A.jpg
Näyttää sille että tulppa on vaan tuollaista mallia (on vaan niin kirkas että muoto ei oikein erotu).
Sytytysennakosta oli taas 3-4 astetta hävinny. Jääköhän mulla jakajan kiristys liian löysälle kun tuntuu ennakkoa häviävän.
Tietokonehan kääntää ennakot takaisin ellet ota piuhaa poikki liittimestä ennen kuin jakajaa käännät.
Tietokonehan kääntää ennakot takaisin ellet ota piuhaa poikki liittimestä ennen kuin jakajaa käännät.
Kerrotko hieman lisää?
Est piuha on ollut irti. Sillä ei ole väliä jos tietää paljonko boksi pyytää ennakkoa ja jos on säädettävä lamppu tai sopivasti merkkejä dampperissa. Itse pidän helpoimpana irroittaa est ja sen jälkeen asettaa ennakko lastulla olevaan perusennakon arvoon (minulla 10 astetta, vakiona se on 6 astetta). Niin kuin kipi79 vihjasi, ecm:llä ei ole muuta tietoa jakajan asennosta kuin se mikä sille on lastulla kerrottu.
vBulletin v3.5.0 Release Candidate 3, Copyright ©2000-2026, Jelsoft Enterprises Ltd.