View Full Version : C4 turbottaminen uusilla säädöksillä
Huomasin että poissaollessani on tullut uusia lakeja. Kuinkas se nykyään menee, jos lisää turbot, niin tehon on noustava yli 20%?
Esim crossfiressä on vakiona 205 hp, joten 21% nousulla 248 hp.
Verrataanko sitä sitten C4 mallisarjan tehokkaimpaan sitten, taannoin ZR1 ei käynyt ilmeisesti?
http://penthouse.homelinux.net/fs21/c4_corvette_horsepowerchart.gif
En tiedä asiasta oikein mitään, joten kiinnostaa mitä kaikkea pitää ottaa huomioon?
En ole ihan vielä omaa turboa katsastanut mutta juurikin yli 20% pitää nousta tehon. Mitä nyt muita autoharrastefoorumeita lukeneena niin taitaa tällähetkellä käytännöt vaihdella konttoreilla aikalailla. Trafista ei ole konttoreille vissiin toimitettu yhdenmukaistavia ohjeistuksia joten tulkinnanvaraa jää. Nykyään (jos ennenkään) ei tarvi verrata ahdettua moottoria mallisarjan tehokkaimpaan vaan riittää että vertaa seuraavaksi tehokkaampaan. Jos auton paino/tehosuhde on riittävän matala alkujaan niin saa virittää 5kg/kW asti. En muista mikä oli raja tuohon mutta lakitekstissä selkeästi se luki.
Ja se mikä katsotaan automallin mallisarjaksi, ei myöskään ole yksinkertaisesti korimalli vaan asiaan vaikuttaa jokin muu automallin tyypitys speksi, ja saman korimallin sisällä saattaa olla useampi mallisarja joissa voi sitten olla eritehoisia moottoreita.
Ehkä isoin muutos uudessa laissa on että enää ei moottorin iskutilavuudella ole väliä, eli pienimoottorisia autoja voi aika vapaasti virittää suuren iskutilavuuden moottorilla vaikka ahtaen jos vaan sopiva teholappu löytyy ja moottoriaihion lähtökohdassa ei alkujaan ole liikaa tehoa (ahtaessa 20% tehonlisäys).
Pitäs itekkin varmaan vaivautua konttorilta selvittämään mitä muutoskatsastukseen vaaditaan. Itseäni LT4 turbo tapauksessa eniten kiinnostaa että luetaanko zr1 samaan mallisarjaan. Jos ei lueta niin LT4 turbon leimaamimen käy jotakuinkin pelkän dynolapun perusteella jos tehot on siinä sopivat.
Sattui tulemaan muualla vastaan vanhentunutta tietoa:
Tehorajat
Tuossa (https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/454001/46612) ajantasainen versio.
Muutettaessa ajoneuvo vertailuajoneuvoa vastaavaksi edellä 2 kappaleessa tarkoitetuilta osin tai, jos muutettavaa ajoneuvoa käytetään vertailuajoneuvona, ajoneuvon omamassan suhde moottorin nettotehoon ei saa muutoksen jälkeen alittaa seuraavia raja-arvoja:
1) vertailuajoneuvolla suhteen ollessa yli 20 kilogrammaa /kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 12 kilogrammaa/kW;
2) vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 20 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 10 kilogrammaa/kW;
3) vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 15 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 7 kilogrammaa/kW;
4) vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 10 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 5 kilogrammaa/kW;
5) vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 5 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 4 kilogrammaa/kW.
Edellä 1-5 alakohdissa vertailuajoneuvon omamassan ja tehon suhde katsotaan tyyp-
pihyväksynnän tiedoista tai yhtäläisyysselvityksestä. Muutetun ajoneuvon omamassa
tarkastetaan muutoskatsastuksen yhteydessä punnitsemalla ja muutetusta moottorista tulee esittää tehomittaustodistus; moottorin nettotehon katsotaan vastaavan
DIN-normin mukaista tehoa, 0,9-kertaista SAE netto -normin mukaista tehoa tai 0,7-kertaista SAE brutto -normin mukaista tehoa.
Tuo Yorccin laittama versio on joku esitysluonnos, ei siis voimassa oleva.
Machon case:
- 1984 crossfire, 153 kW
- omamassa luultavasti 1460 kg
=> painotehosuhde 9,54 kg/kW
Tuon pohjalta painetehosuhde saa parantua lukemaan 5 kg/kW, eli 292 kW.
Se, mihin asti lähtee tehoa nostamaan, vaikuttaa siihen mikä tulee otettavaksi vertailuajoneuvoksi.
21% nousu = 185,13 kW => 186 kW L98 3,08-välityksellä riittäisi tai sitten perus LT-1.
Sitten vertailu osista (= osanumeroista) ja eroavien vaihto vertailuajoneuvon mukaisiksi, eli suora lainaus: "...ajoneuvon jarrut, voimansiirto ja akselistot vastaavat vertailuajoneuvoa, mahdollinen vakiovarusteena oleva lukkiutumaton jarrujärjestelmä mukaan luettuna". Jossain netissä oli lomake, jossa oli listattuna:
- jarrut (levyt, satulat)
- navat
- tukivarret
- jouset
- iskarit
- kallistuksenvakaajat
- kytkin
- laatikko
- kardaani
- perä
- vetarit
Sörsselssön
16.12.2021, 20:01
Ja kaikista vaihdettavista osista seuraa varmastikin vaihtoprosentti edelleen?
Ja kaikista vaihdettavista osista seuraa varmastikin vaihtoprosentti edelleen?
Luonnollisesti.
"Speed costs money. How fast do you want go?"
Hmm eli vaikka jos vaihtaisinkin noi kaikki, niin sen jälkeen ei voi enää mennä jatkossa muutoskatsastamaan autoa esim aftermarket alustasarjalle tai jarruille, vai mikä on käytäntö?
Mikäli aftermarket osat ovat myöhemmin sallittuja, niin voinko pistää ne jo kiinni heti alkuunsa turbojen muutoskatsastukseenkin?
Pitääkö alkuperäinen auto ennen muutoksia käydä etukäteen näyttämässä/merkkauttamassa poistettavien osien osalta?
Esim. kytkintähän ei aina voi vaihtaa, koska missään ei vaadita vaihtamaan turbotettavaan moottoria siitä vertailuautosta, jolloin vertailuauton kytkin ei välttämättä edes mekaanisesti sovi paikoilleen.
Hmm eli vaikka jos vaihtaisinkin noi kaikki, niin sen jälkeen ei voi enää mennä jatkossa muutoskatsastamaan autoa esim aftermarket alustasarjalle tai jarruille, vai mikä on käytäntö?
Arvailuksi menee, mutta jos yritän simuloida virkahenkilön loogista päättelyketjua, niin aftermarket-kilkkeiden tulisi sitten olla tarkoitettu siihen vertailuajoneuvoon.
Mikäli aftermarket osat ovat myöhemmin sallittuja, niin voinko pistää ne jo kiinni heti alkuunsa turbojen muutoskatsastukseenkin?
Arvailuksi menee, mutta jos yritän simuloida kahden eri virkahenkilön päättelyketjuja, niin toiselle saattaisi tuo järkeistetty menettely kelvata, kunhan kykenet osoittamaan määräyksen hengen mukaiset korvaavuudet, toinen taas saattaisi kategorisesti haluta eri muutoskatsastukset "just because I can".
Pitääkö alkuperäinen auto ennen muutoksia käydä etukäteen näyttämässä/merkkauttamassa poistettavien osien osalta?
Olen siinä (väärin?)ymmärryksessä, ettei ole tarvinnut enää pitkään aikaan. Muistelen että tuo liittyi noihin korinvaihtokuvioihin, mikä ei enää prosenttisääntöjen puitteissa käytännössä onnistu.
Esim. kytkintähän ei aina voi vaihtaa, koska missään ei vaadita vaihtamaan turbotettavaan moottoria siitä vertailuautosta, jolloin vertailuauton kytkin ei välttämättä edes mekaanisesti sovi paikoilleen.
Tuohan ei ole virkahenkilön ongelma, vaan ihan itse aiheutettua. Jos sattuu kohdalle sama henkilö kuin tuolla ylempänä, eli kunhan kykenee osoittamaan että käytettävä osa on samalle tai korkeammalle vääntömomentille tarkoitettu kuin vertailuajoneuvossa oleva kytkin, niin ei pitäisi muodostua esteeksi.
Ja ainahan sitten on mahdollista hakea se poikkeuslupa, jossa kaikki erot vertailuajoneuvon tekniikkaan voi perustella ja saada niille hyväksynnän Traficomilta.
Onko pohdinnassa kenties jotain tuollaista?
http://finnshark.com/forum/attachment.php?attachmentid=16596&stc=1&d=1639734253
http://finnshark.com/forum/attachment.php?attachmentid=16597&stc=1&d=1639734284
Kiitos vastauksista. Totta että asia on varmaan kaikilta vähän hämärän peitossa vielä tässä vaiheessa.
Onko pohdinnassa kenties jotain tuollaista?
http://finnshark.com/forum/attachment.php?attachmentid=16597&stc=1&d=1639734284
Näppärästi laitettu flowmaster imuilman vaimentimeksi.
Läheltä liippaa coolerin osalta, mulla on jotain pyöreitä sylinterinmuotoisia vesi-ilma coreja hyllyssä, mitkä pitäisi sitten koteloida etc mutta ehkäpä löytyy jokin valmiimpi vaihtoehto.
Hommahan meni niin, että alunperin piti rakennella '84 aika pitkälle, mutta koska en halunnut tehdä paljoa kompromisseja ja tajusin että siihen olisi ollut lapioitava aika summa rahaa, pistin projektin jäihin, laitoin rahat muualle ja nyt ykskaks vuoteet on vierineet ja tajusin että kohta varmaan ei saa enää turbottaa autoja enää ollenkaan. On siis aika asentaa 10 vuotta hyllyssä olleet osat kii ja pistää tuplahäkkyrät papereihin jos ylipäätään aikoo pistää, vaikkei itse moottorissa tai kokoonpanossa olisi edes mitään ihmeellistä. Sitten myöhemmin on helppo salaa vaihdella kansia ja ruuvata ahtoja ilman mitään vikinää katsastuksissa kun katsurille näyttää siltä, että pari puhallinta löytyy kuten pitääkin ja auto on varmaankin laillinen. Näiden 'murican autojen omistajatkaan ei ole enää Jonne 18v, joten olettaisin että syynääminen on yli viiden vuoden päästä vuosikatsastuksissa aika vähäistä kun ehkä katsurienkin mentaliteetti hitaasti muuttuu. Voihan se toki muuttua huonompaankin suuntaan :P
Yksi asia mitä mun autosta selvästi puuttuu on ABS, ilman sitä ei hommaa varmaan voi viedä millään läpi? Voisihan sinne pistää tietysti jonkun motorsport abs:n, mikä olisi käytännöllinen, mutta tuleeko siitäkin sitten itkua.
Koskas Tuiske meinaat käydä omaasi näyttämässä? Konttorin valinnassa kannattaa varmaan käyttää hiukan harkintaa.
Onko Overdrivellä kukaan tehnyt mitään vastaavaa maaliin asti?
Koskas Tuiske meinaat käydä omaasi näyttämässä? Konttorin valinnassa kannattaa varmaan käyttää hiukan harkintaa.
Onko Overdrivellä kukaan tehnyt mitään vastaavaa maaliin asti?
No jos ens kesänä ehtis niin olisin tyytyväinen. Nyt auto on jotakuinkin siinä kuosissa että seuraavaksi pitäs säätää, mutta nyt ei ole siihen aikaa ja kadulla säätäminenkään ei onnistu kelien takia. Yks puolituttu leimamies kyllä on aika hyvin jyvällä mitä oon vetteen rakentanut mutta pitäs ottaa puheeks mitä vaaditaan että sen saa leimattua. En jaksa tähän tarkemmin avata mutta karkeesti, jos ZR1 on eri mallisarjaa niin sitten riittää penkkilappu jossa teho nousee min. 20% mutta niin ettei 5kg/kW alitu. Tohon jää pieni rako sopivalle teholle. Jos taas zr1 katsotaan samaan mallisarjaan niin sitten asia monimutkaistuu huomattavasti ja en ole vielä selvittänyt että mitä kaikkea alustan osaa on zr1:lle uniikkia vrt. LT4. Nämäkin tietty pitäs sitten hankkia/vaihtaa ja myös pysty todistamaan että mitä osaa on täytynyt vaihtaa, näihin ei oikeen taida itse kerrottu fakta riittää vaan pitäs olla jotakin valmistajan dokumenttia osien eroavuuksista autojen kesken.
En oo ettinyt että onko overdrivella vastaavia tehty mutta tän tyyppiset turbolle leimaamiset on esim btcf foorumilla aika peruskauraa.
Näissä säädöksissä on edelleen aika paljon tulkittavaa ja moni katsuri tulkitsee väärin. Trafi ei ilmeisesti juuri auta asiassa, tai ainakin tiedusteluissani katsurit ovat kertoneet ettei ole oikein ketään keneltä kysyä.
Minulla on yksi LS-paketti odottamassa perheen käyttöfarkkuun pääsyä sen öljyä vuotavan monimutkaisen ja laiskan saksankutosen tilalle ja olen selvitellyt miten sen katsastus onnistuu.
Kyseessä on euro4-tyypitetty auto vaikka sen valmistushetkellä oli vaatimuksena vain euro3. Ensimmäinen katsuri kertoi että ei ole mitenkään mahdollista vaihtaa tekniikkaa juurikin tuosta euro4:sta johtuen. Seuraava kertoi että siitä vaan, valmistusajankohdan vaatimus merkistee, eli euro3 riittää.
Sitten tiedustelin mitä pitää vaihtaa kun originaali nettotehosuhde on vajaa 12. Moottorinvaihdolla se menee vähän päälle 7:aan. Vertailuajoneuvo löytyy samasta mallisarjasta suhteella 8,51. Ensimmäinen lausunto oli että ei onnistu, yläraja on tuo 8,51. Sitten kun kyselin että eikö tuon 8,51:n moottoria saa virittää 7:aan saakka ilman muutoskatsastusta, niin vastaus muuttui että saan minäkin tehdä saman omalle autolleni.
Tuo vertailuajoneuvo eroaa jarrulevyiltään, etujarrusatuloiltaan, perämurikaltaan jne mutta merkittävimpänä kysymyksenäni oli että mitenkäs apurunko, joka vertailuautossa on erilainen ja simpukkaohjauksella kun tämä oma on hammastangolla. Ehdotin että en vaihtaisi apurunkoa ja päivittäisi ohjausta "takaisin 50-luvulle", johon vastaus oli että "joo, ei kai sitä tarvitse tehdä".
Eli hieman epävarmalla pohjalla on nuo muutokset ajatellen että lopputulos voi riippua katsastajasta ja ajankohdasta jolloin lopullinen katsastus suoritetaan. Trafikin voi sulkea porsaanreikiään tällä välin ja muotoilla monitulkintaisia tekstejään uusiksi.
pitäs sitten hankkia/vaihtaa ja myös pysty todistamaan että mitä osaa on täytynyt vaihtaa, näihin ei oikeen taida itse kerrottu fakta riittää vaan pitäs olla jotakin valmistajan dokumenttia osien eroavuuksista autojen kesken.
Tuokin on hankalaa kun joissain osissa edes ole mitään koodeja helposti näkyvillä, esim vetareissa ei taida näkyä purkamatta?
Lisäksi oikein virallista virallista dokumenttia ei varmasti saa mistään, jos päättävät alkaa kinaamaan sen käypäisyydestä. Ellei sitten Chevroletin maahantuoja lähde rakkaudesta lajiin mukaan projektiin ja käytä hyväkseen 50 luvulle asti juontavia kontaktiverkostojaan--
Tuolla sanotaan, "jos tarvitset apua" https://www.chevrolet.fi/help/chevrolet-wind-down.html
Nyt kun myynti on lopetettu, on heillä varmaankin enemmän aikaa tälläisille tekniikanvaihtoceisseille. 😂
Ensimmäinen lausunto oli että ei onnistu, yläraja on tuo 8,51. Sitten kun kyselin että eikö tuon 8,51:n moottoria saa virittää 7:aan saakka ilman muutoskatsastusta, niin vastaus muuttui että saan minäkin tehdä saman omalle autolleni.
Tavalliseen tapaan maallikko joutuu ohjaamaan 'alan ammattilaisia' työssään, ja kaikki vetovastuu on asiakkaalla.
Omien kokemusten perusteella katsastuksessa riittää melko pitkälle asiakkaan oma ilmoitus, toki dokumentit mukana. Jos sitten joku osa tai numero ei ollutkaan täysin kirjan mukainen, vastuu siirtyy valvovalle viranomaiselle (poliisi) ja ajoneuvon omistajalle. Eli ei mitään ongelmaa katsastuksen suhteen:cool:
Aloin miettimään asiaa vielä uudelleen ja huomasin että jäikös minulta yksi asia kokonaan huomiotta, eli
"Muutettaessa ajoneuvo vertailuajoneuvoa vastaavaksi edellä 2 kappaleessa tarkoitetuilta osin tai, jos muutettavaa ajoneuvoa käytetään vertailuajoneuvona"
Voinko siis käyttää omaa autoani vertailuajoneuvona, jolloin ei tarvitse tehdä mitään osien vaihtoja vaikka teho nouseekin?
Jos kyllä, niin mitä hyötyä mitään muuta vertailuajoneuvoa on muutenkaan valita jos voin virittää 5kg/kw rajaan asti omaani muutenkin?
Ymmärtääkseni et voi, ainakaan ilman Traficomilta haettua poikkeuslupaa.
Kappale 3.8.1 kertoo näin:
Alkuperäiseen moottoriin verrattuna ajoneuvon moottorin tehoa saa kasvattaa enintään 20 prosenttia tai ajoneuvon moottorin vaihtaa enintään 20 prosenttia tehokkaammaksi ilman, että ajoneuvo muutetaan vertailuajoneuvoa vastaavaksi.
Eli tapauksessa, jossa ajoneuvo itse on joko mallisarjan ainoa ajoneuvo tai mallisarjan tehokkain versio, 20% tehon nosto on maksimi ilman että Traficomilta haetaan poikkeuslupa.
Kappale 3.8.1 jatkaa näin:
Jos ajoneuvoon on asennettu ahdin, ei tehonmittaustodistusta hyväksytä, jos sen mukaan ahtimen asentaminen on lisännyt tehoa enintään 20 prosenttia. Asennettaessa tiettyyn moottoriin tarkoitettu tehdasvalmisteinen muutossarja, katsotaan muutossarjan valmistajan antama todistus maksimitehosta riittäväksi selvitykseksi, vaikka sen mukaan tehon lisäys olisi 20 prosenttia tai vähemmän. Tapauksissa, joissa muutossarjan valmistaja ei ole yleisesti tunnettu kaupallinen valmistaja tai muissa epäselvissä tapauksissa katsastajalle on esitettävä tehomittaustodistus.
Määräyksen henki on, että
- aina kun vaaditaan tehonmittaustodistusta, sitä ei hyväksytä, jollei teho ole kasvanut yli 20%. Muutoinhan viimeinen virke olisi ristiriidassa ensimmäisen virkkeen kanssa. Epäselvät asiat tulkittaneen siten, että epäselvyys itsessään johtaa "syyhyn epäillä" että asiat eivät ole kuten niiden annetaan ymmärtää olevan. Tällöin on turvallisempaa lähteä siitä että ajoneuvo itse ei kelpaa vertailuajoneuvoksi ilman Traficomilta saatua poikkeuslupaa (=päätös/vastuu nousee yksittäiseltä katsastajalta Traficomille).
- Itse toteutetusta ahtamisesta vaaditaan aina tehonmittaustodistus, jota ei siis hyväksytä jollei teho ole kasvanut yli 20%.
- Yleisesti tunnetulta kaupalliselta valmistajalta hyväksytään valmistajan antama todistus siitä että tehonnousu jää alle tai enintään 20%:iin silloin kun ko. teollisesti valmistettu sarja on tarkoitettu ko. moottoriin (=moottoriversioon).
- Ei-yleisesti tunnetulta valmistajalta tai muissa epäselvissä tapauksissa vaaditaan tehonmittaustodistus, jota ei siis hyväksytä jollei teho ole kasvanut yli 20%
Totta, taisinkin tuosta aiemmin lukea, mutta haihtui ilmeisesti päästä jossain kohtaa...
Jos miettii helppoutta byrokratian suhteen, niin mites jos ahtaa '90 ZR1:n (1572kg) ja ottaa '93 ZR1 (302 kw) vertailuajoneuvoksi?
Tuleeko tästä ongelma:
"vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 5 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 4 kilogrammaa/kW."
Mitä tarkoittaa tuo "enintään", enintään niin paljon tehoa - max 1 kw per 5kg, vai enintään painoa viisi kilogrammaa per kw?
jos kiloa niin sittenhän mikä tahansa ZR1 on mahdollista virittää vain 5.0 kg/kw rajaan asti koska esim 1993 alkuperäinen suhde on 1588 kg & 302 kw = 5.23 kg/kw.
"vertailuajoneuvolla suhteen ollessa enintään 5 kilogrammaa/kW, saa se pienentyä muutetulla ajoneuvolla arvoon 4 kilogrammaa/kW."
Mitä tarkoittaa tuo "enintään", enintään niin paljon tehoa - max 1 kw per 5kg, vai enintään painoa viisi kilogrammaa per kw?
Enintään painoa.
Eli 4,99 kiloa per kilowatti muuttaa luokan.
Enintään painoa.
Eli 4,99 kiloa per kilowatti muuttaa luokan.
Ok, jännittäviä hyppäyksiä suorituskyvyssä. Kukahan noikin on pähkäillyt.
No entäpä jos ahtaminen menee liian vaikeaksi, plan B voisi olla lisää kuutiotuumia. Onnistuuko itserakennetun, paljon suuremman moottorin muutoskatsastus, jolloin ei ole tietenkään mitään valmista hevosvoimalukemaa saatavilla valmistajalta?
Ok, jännittäviä hyppäyksiä suorituskyvyssä. Kukahan noikin on pähkäillyt.
No entäpä jos ahtaminen menee liian vaikeaksi, plan B voisi olla lisää kuutiotuumia. Onnistuuko itserakennetun, paljon suuremman moottorin muutoskatsastus, jolloin ei ole tietenkään mitään valmista hevosvoimalukemaa saatavilla valmistajalta?
Kuutiotilavuus rajat taidettiin heittää romukoppaan uudistuksen yhteydessä.
Tehonmittaus kai siitä omavalmisteesta edelleen tarvitaan, mutta teho voi nousta vaikka vain hepan tai kaksi.
Ok, jännittäviä hyppäyksiä suorituskyvyssä. Kukahan noikin on pähkäillyt.
Varmaan sama virkamies joka keksi verotukseen asteikon jolla aikoinaan jokin auto nousi korkeampaan veroluokkaan jos se oli varusteiltaan (ja ovitarraltaan) kilon kevyempi kuin joku toinen samanlainen malli.
Noissa piireissä kertoimet ja kaavat tuntuvat olevan pannassa, mieluummin tekevät tuollaisia portaikkoja jotta kansalla olisi haasteita.
Muutama kk sitten tuli muutoskatsastettua LQ9 -84:sen keulalle....
Papereita sai joo täytellä vastaavien osista, suurin homma oli tehdä lujuuslaskennat isompien etujarrujen adaptereista. Muihin osiin vaan ruksi että vastaa ne LT-1 moottorista autoo. Ny on papereissa se 345hp.
Ok, jännittäviä hyppäyksiä suorituskyvyssä. Kukahan noikin on pähkäillyt.
No entäpä jos ahtaminen menee liian vaikeaksi, plan B voisi olla lisää kuutiotuumia. Onnistuuko itserakennetun, paljon suuremman moottorin muutoskatsastus, jolloin ei ole tietenkään mitään valmista hevosvoimalukemaa saatavilla valmistajalta?
Muutama kk sitten tuli muutoskatsastettua LQ9 -84:sen keulalle....
Papereita sai joo täytellä vastaavien osista, suurin homma oli tehdä lujuuslaskennat isompien etujarrujen adaptereista. Muihin osiin vaan ruksi että vastaa ne LT-1 moottorista autoo. Ny on papereissa se 345hp.
Onneks olkoon, sepä meni hienosti sitten. Oliko abs kohtaa ja riittikö siihen että vain laitoit rastin?
Muutama kk sitten tuli muutoskatsastettua LQ9 -84:sen keulalle....
Papereita sai joo täytellä vastaavien osista, suurin homma oli tehdä lujuuslaskennat isompien etujarrujen adaptereista. Muihin osiin vaan ruksi että vastaa ne LT-1 moottorista autoo. Ny on papereissa se 345hp.
Alustahan muuttui 88 niin ettei kovin montaa samaa osaa ole 84:ssä ja lt1 malleissa, uuden malliset etuolka-akselit taisi tulla vasta 90.
Ei se katsastaja varmaan noista eroista tiedä.
Alustahan muuttui 88 niin ettei kovin montaa samaa osaa ole 84:ssä ja lt1 malleissa, uuden malliset etuolka-akselit taisi tulla vasta 90.
Ei se katsastaja varmaan noista eroista tiedä.
Ei varmaankaan, mutta kun riittävän monta k*setusta käy ilmi, muuttuu kuvio sellaiseksi että kaikki jutut syynätään jatkossa suurennuslasilla. Tästä syystä toivoisin ettei noilla vedätyksillä pahemmin kehuskeltaisi näillä foorumeilla.
Entäpä jos asentaa eri koneen jolla teho laskee alkuperäiseen verrattuna 10% ja muutoskatsastaa sen. Ja sitten myöhemmin lisää samaan moottoriin ahtimen jolla teho nousee 21% ja muutoskatsastaa uudelleen. Voiko niin tehdä välttäen muiden osien vaihtotarpeen?
En näe mitään syytä, mikset voisi tehdä molempia yhdellä kertaa. Toki varmaan pitää pystyä uskottavasti osoittamaan, että tilalle tullut moottoriversio on tosiaan se 10% tehottomampi.
Tulee mieleen sellainenkin kuvio, että kun turbottamisen perusteella on vaihdettu alkuperäistä pienemmällä overlapilla & duraatioilla (mainosasteissa mitattuna) nokka alkuperäisen tilalle ja mahdollisesti myös matalapuristeisemmat männät, olisi se uskottava peruste ettei alkuperäinen kone enää tuottaisi vapaahengitteisenä kuin 85..90% alkuperäisestä tehosta.
Kun vielä tuosta olisi näyttää dynolappu ja sitten ahdinjärjestelmän sovittamisen jälkeen toinen, jossa olisi sitten yli 20% nousu edelliseen dynolappuun, mutta enintään 20% alkuperäiseen moottoriin.
Harva kuitenkaan näkee kaikkea tuota vaivaa, jos ahtamisella saa vain 20% lisää tehoa. Reaalimaailmassa tavoitteet ovat korkeammalla, joten Traficomin teksti on siinä mielessä sopivasti valittu, että ahtaminen johtaa käytännössä aina pykälää tehokkaamman vertailuajoneuvon osien mitoitukseen/käyttöön. Sitten kun tullaan siihen, että ajoneuvo itse alittaa 4,8 kg/kW, ei jäljelle jää muuta keinoa kuin hakea Traficomilta poikkeuslupa. C6Z näyttää olevan vakiona 3,99 kg/kW.
En ole vielä nähnyt tämän uusimman määräyksen kommenttikoostetta, vaikka sen on luvattu löytyvän diaarinumerolla. Täytyisi varmaan ottaa yhteyttä Traficomiin ja pyytää se nähtäville.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miksi kaikissa muissa painoteholuokissa teho saa nousta maksimissaan 100% tai yii, mutta tehokkaimmassa luokassa, jossa jo tehtaalla lähtöisin on ihan eri luokan jarrut ja alustaratkaisut, teho saa nousta maksimissaan vain 25%.
Onneks olkoon, sepä meni hienosti sitten. Oliko abs kohtaa ja riittikö siihen että vain laitoit rastin?
Ei ollu edes kohtaa abs, eivätkä sellaisia kyselleet. Ja se etto onko osa vastaava, ei tarkoita että pitäisi olla sama. Kysehän siitä että kestääkö osa...
Ei ollu edes kohtaa abs, eivätkä sellaisia kyselleet.
Katsurin tekemä virhe, johon Traficomin edeltäjät ovat joskus pistotarkastuksissa (tai konttorin ollessa erityisseurannassa) puuttuneet ja laittaneet muutoskatsastuksen tehtäväksi uudestaan.
Sinänsä C4:t ovat niin halpoja, ettei siinä paljoa häviä, vaikkei vakuutusyhtiö mitään tuon nojalla kaskosta korvaisikaan, jos kiesi sattuisi lähtemään joskus vähän reilummin lapasesta.
Ja se etto onko osa vastaava, ei tarkoita että pitäisi olla sama.
Ei tarkoita, mutta se on helpoin reitti.
Kysehän siitä että kestääkö osa...
Itse asiassa kyse on sen osoittamisesta, että muutoskatsastuksessa esitetyt osat ovat mitoitukseltaan vähintään vastaavia kuin vertailuajoneuvon vastaavat osat.
Tästä on täällä keskusteltu aiemminkin, mutta materiaalitutkimusta ja FEM-analyysiä myöten osoittamalla verrokkiosan mitoituksen ja sitten vastaavasti korvaavan osan tai nykyisen osan (jos väität jälkimmäisen olevan mitoitukseltaan vähintään vastaava) mitoituksen riittävyyden on melkoisen työläs/kallis reitti. Satula-adapterin lujuuslaskenta on siihen verrattuna helppo homma.
kun turbottamisen perusteella on vaihdettu alkuperäistä pienemmällä overlapilla & duraatioilla (mainosasteissa mitattuna) nokka alkuperäisen tilalle ja mahdollisesti myös matalapuristeisemmat männät, olisi se uskottava peruste ettei alkuperäinen kone enää tuottaisi vapaahengitteisenä kuin 85..90% alkuperäisestä tehosta.
Kun vielä tuosta olisi näyttää dynolappu
Mites tämä nyt käytännössä menee, katsurihan ei koskaan mittaa asteita nokasta eli sen pähkäilyn voi jättää kokonaan pois? Puhtaasti ilmoitetun tiedon varassa siis mennään. Ilmeisesti siis dynolappu olisi se ratkaiseva todiste. Sillä vaikka olisi millainen nokka, saa moottorista rakennettua hyvinkin matalatehoisen, riippuen rakentajasta ja mieltymyksistäkin. Mihinkään engine masterssiin konttorilla kun ei osallistuta.
Millaiset kriteerit dynolapulle on, pitääkö olla jo valmiiksi rakennetusta autosta takapyöräteho, vai erillisessä moottoridynossa ennen asennusta mitattu, entä pitääkö mittauspaikkana olla virallinen tehonmittausyritys?
Millaiset kriteerit dynolapulle on, pitääkö olla jo valmiiksi rakennetusta autosta takapyöräteho, vai erillisessä moottoridynossa ennen asennusta mitattu, entä pitääkö mittauspaikkana olla virallinen tehonmittausyritys?
Trafin dokumentti sanoo tehonmittaustodistuksesta näin:
2.3 Tehonmittaustodistusta koskevat vaatimukset
Tehonmittaustodistuksen tulee olla moottoritehon mittalaitteesta saatu graafisilla kuvaajilla varustettu mittauspöytäkirja, jossa moottorin teho-, vääntö- ja ahtopainearvot sekä pyörintänopeustiedot ovat mittalaitteen kirjaamia ja, joka on yksilöity ajoneuvon valmistenumerolla. Tehonmittaustodistuksen tulee olla mittauksen suorittajan laatima.
Tuon perusteella pitäisi "mikä vaan dyno missä vaan" kelvata, kunhan annetut ehdot täyttyvät. Käytännössä en tiedä kelpaako kaverin dyno tallin nurkassa. Itse olen muutamia autoja katsastanut ahtimelle, viimeisimpänä oman C6. Tehot mitattu aina alan yrityksessä alustadynamometrillä. Teholapun pitää osoittaa moottoritehoa, eli sellainen dyno vaaditaan, joka osaa moottoritehon pyörätehosta laskea.
Palaan vielä tuohon kohtaan, jossa arveltiin että abs:n tarkistamatta jättäminen olisi ollut katsurin virhe. Luin vielä uudelleen ajatuksella tätä vaatimusta:
"lukkiutumaton jarrujärjestelmä vastaa vertailuajoneuvossa vaadittua lukkiutumatonta jarrujärjestelmää"
Tuossahan käytännössä sanotaan että kun sulla on ollut tehtaalta abs niin senkin täytyy sen jälkeen vastata vertailuauton vastaavaa. Ok, se on selvä.
Mutta jos sulla ei ole alunperin lukkiutumatonta järjestelmää ollenkaan niin missään ei lue että sellainen pitäisi autoon sitten asentaa!
vBulletin v3.5.0 Release Candidate 3, Copyright ©2000-2026, Jelsoft Enterprises Ltd.