Alu kansien pulttien kireydet
 

Kuinka kireeseen voi vetäistä pelli sarjat kiinni alu kansiin onko joku suositus, tulpat tulee noin 2 kg entäs muut mutteri kireydet alukanessa löytyykö vielä joku muunto taulukko ,katselin tota momentti avainta tuntu olevan monen moista kiristys yksikköä
.alu tuntuu vaan sillain herkemmältä että siitä saa helposti jenkat sileeksi ,

Jos sulla on jengat ehjät niissä kansissa ja OIKEAN pituiset pultit eli laippa+90% kierteen syvyydestä niin voit vetää kiintoavaimella todella tiukkaan rannemomenttiin .Varmasti pitää eikä korkkaa jengat. Momenttiavaimella ei saa tuntoa pieniin pultteihin,helppo pilata jengat.Lähde kiristämään keskeltä reunoja kohti ja laita tippa molyrasvaa tai öljyä kierteisiin ja pultin kannan alle. Näin ei leikkaa kierteet ja kannan ja laipan kitka ei vääristä kiristystä.

Pellisarjat pitää jälkikiristää muutaman kerran vaikka 2-3 viikon käytön aikana.

Tuntuu vaan kun kiristää tota alukannessa olevia pultteja että jenkat menee just paskaksi vähän kun lykkäisi kuumaa veitteä voi purkkiin ei oikein tuntoa tossa ranne väännössä , kannet on ihan uudet siksi ajttelin että ettei heti vääntäis jenkoja sileeksi , vanhoihin rauta kansiin sai kyllä vetää pultit sillain kiinni että tyrät rysky

iaht

Muistelisin ihan lonkalta:
Eka kiristyskierros 15NM, sitten uusi rinki ja 25NM

Heii ihan tosi tuo kyllä tollaista mutu tuntua , sama kuin että vedä nii paljon kiinni kunnes napsahtaa ja sen jälkeen vartti kierros takas ,,,,,kuinka paljon tollain pakosarjan pullti mahtais maxsimissaan kestää tai tarkoitan nuot jenkat siiinä alukannessa jos maximi voimalla vetäs kiinni vällillä tuntuu että tuo hartia momentti ei aina toimi ja jenkaa menee ainakin jossakin alu kokkareissa , eli mikä on joku suositus noissa pakosarjan pulttien kireydessä

Olisiko hyvä laittaa suosiolla studit pulttien paikalle?

Minä vedin "rannetuntumalla" omat peltipakosarjat kiinni alukansiin. Pultit on niin liki pakosarjaa, ettei niihin olisi pystynyt käyttämään momenttiavainta kuin ehkä 3 pulttiin/per puoli. Sama ongelmahan on joskus imusarjan keskimmäisten pulttien kanssa. Jälkikiristys (imusarja, pakosarjat ja kannet)täytyy myös muistaa kun kone on käynyt lämpimäksi.

Heitänkin tässä myös oman kysymyksen. Mihin "tehoihin" kestää 2-pulttisen (SB) runkopunkkinen pultit (arp) verrattuna studeihin??

Mulle sanottiin Jenkkilästä kun aikoinaan pähkäilin että pitäiskö hommata 4-pulttinen lohko, että ARPin runkopultit verrattuna runkostudeihin on kestävyydeltään kohtuu samaa luokkaa. Mutta studit kestää enemmän, paljonko, sitä eivät sanoneet vaan sanoivat että hommaa studit!
ARPin studit kuulemma kestää (tai alakerta kestää) 2-pulttisessa lohkossa aina sinne 800hp asti jollei kierrätä konetta yli 6500 ja perusehto on aina että kone on hyvin tasapainotettu (tehdaspainotukset ei riitä)
Laatueroja tietenkin lohkoissa ja alakerroissa on joten voihan joku poksahtaa jo huomattavasti pienemmilläkin tehoilla.
Tuo 800hp on jo AIVAN älytön teho!!!

Ens kesänä sit nähään tietääkö Jenkki-poika mitäään...
Ja en tarkoita että mulle tulis autooni 800hp!

"Tuo 800hp on jo AIVAN älytön teho!!!"

Joo, voi vain haaveilla! Mulle riittäisi tuosta puoletkin! Totta turiset siitä kestävyydestä, eihän siihen kukaan osaa oikeaa vastausta antaa. Mulle riittäisi runkopulttien (2-bolt) kestävyys 400 - 450 hv välille. Eipä nuo studit taida järin kalliita ollakaan.

Mielessä liikkuu vielä tuon betonin kanssa puuhastelu. Jos täyttäisi vesitilan osittain betonilla. Onko porukoilla omakohtaista kokemusta...?

Taisi keskustelu vähän rönsyillä alkuperäisestä kysymyksestä. Joten koetan vastata siihen (SBC):

Edelin kansipulttien kireys 65 lf/lbs (40-55-65)
Keinuvipujen studit 45 lf/lbs
Imusarja 25 lf/lbs

Lohkon "betonointia" ei varmasti tarvitse kukaan kadulla ajelia.Ei vaikka olis kuinka extreme moottori.Jo pelkän jäähdytyksen heikentymisen takia.
(sinne ei siis työnnetä oikeaa betonia vaan valuraudan kanssa yhteneväisesti elävää block filleriä)
Aikoinaan sitä on käytetty vahvistamaan sylinterien alapäitä lohkoissa joita porattu .060"+ ja kierrätetty rankasti esim radalla.Ennen ei ollut muita race lohkoja kuin mega kalliit bowtiet. Nykyään on tarjolla edullisia aftermarket lohkoja joita voi porata ja kierrättää vailla elämisen pelkoa.Eli et varmasti hyödy täyttämisestä mitään. Bench racing arvokin on aika kyseenalainen.

Sama koskee 2 / 4 pulttisia runkolaakeri pukkeja .Kuten Rokka totesi,aika paljon täytyy olla voimaa koneessa että saa runkolaakeripukit rikki. Onko kellään koskaan hajonnut lohko sen takia? Jos tasapainoitettu huolella ja pyörivät massat kurissa ei tule ongelmia kadulla.Paras vakuutus on käyttää arpnen studeja joka paikassa.

Kysymykseni on ehkä ymmärretty hieman väärin...??

Kysyessäni runkopukkien kiinnityksistä halusinkin tietää onko juuri mitään eroa laittaako studit vai pultit. Monihan suosittelee juuri studeja.

Miksi kysyin betonihommista, johtuu siitä että lohkossani on sisäpuolella nostajan läheisyydessä hiushalkeama. Lohko oli täysin koneistettu ja sitten meni halki. Nyt se on hitsattavana. Hitsari (Vantaan moottorikoneistamo) kertoi että kyllä tästä vielä kalu tulee...??

Kuitenkin ajattelin, josko sinne vesitilaan vielä laittaisi betonia tukevoittamaan hitsisaumaa toiselta puolen. Juu, en mitään K-raudan sementtiä kyllä ajatellutkaan, ja kiitos vastauksista!

Jari

Eli studit kestää hiukan enemmän kuin pultit! Paljonko on Paljon? No se on vähän.

Mä olen just tällä viikolla lurauttelemassa betonia lohkoon, mutta vain todella vähän, noin 25-35mm lohkon alatasosta, kun yleensä laitetaan "katupeleissäkin" ainakin jääproppuihin tai vesipumppuun asti.
Eli mulla tulee toisen männänrenkaan tasolle alakuolokohdassaan.

Ite laskeskelin ja annoin itselleni kertoa, että kun on porattu 030, stroukattu, alapäähän tehty jyrsimällä tilaa isommalle kampiakselille ja kohtuu vahva mylly,
niin tuo parin kolmen sentin lyhennys sylinteriputken soivaan jänneväliin laskee värähtelytääjuutta aika monta prosenttia ja pullistumakin pienenee jonkin verran.

Onko tosta noin pienenstä (1/4-osa betonoinnista) nyt sitten hyötyä? En tiedä, mutta ainakin sen teen. Ainakaan jäähdytykseen noin pieni määrä ei juurikaan (toivottavasti) vaikuta.
Enenmpikin tekis mieli laittaa, mutta tuon lämpökuorman siirtämisen suhteen tulee pupu pöksyyn.

Kerron sit teille ens kesänä jos lohko halkee ja/tai mylly keittää...

Kerro ihmeessä miten tuo betoni juttu etenee , niin millaista kuraa se sitten oikein on kun sinne lohkoon laitetaan

Mielenkiintoista tosiaan kuulla onko vaikutusta mihinkään. Toi proppujen alarauna on jonkinlainen raja vielä kadulla toimivalle täytölle. Voipi olla että muisti pätkii taas.Mutta en ole koskaan kuullut esim 383seksi stroukatessa lohkon tarvitsevan tuota lisäjäykistettä. Rakentelu onkin siitä hauskaa että tekee just sitä mitä haluaa ja parhaaksi kokee.

Ehdoittaisin talli Meet:ia Rokkan pajalle, jos miehelle vaan itselleen käy. Ei tule montaa C4:n niin perin pohjaista rakentelua mieleen...:p

100% samaa mieltä!!! Tuntuu siltä että Rokka vie asiat kuin asiat tappiin asti.. Puhumattakaan herran hyvästä rommi mausta;)

iaht: Mä käytän Hardblokin tavaraa, linkki tossa ja lisätietoa aineesta.
http://www.hardblok.com/info.html
Siitä muodostuu veteen liukenematon kova massa joka on lämpölaajenemiskertoimeltaan sama kuin lohkon metalli.
Tarkoitus on jäykistää sylinteriputkea ja lohkoa.
Race pelit täyttävät lohkon jopa piripintaan, niin että vain kansissa kulkee vesi.

Voisin pitää meetingin sit kun saan ton lohkon raahattua samaan talliin rungon kanssa. Ettei sit tartte poukkoilla edes takas kahen tallin välillä.
Ehkä tossa ens kuun alussa.

Ja tosiaan itehän sitä tekee just niinkuin haluaa, kuten Pappatunturi hyvin sanoi, ja voihan olla että lyön tässä tapauksessa käteni vain pas.. betoniin.

Kun oliskin aina joku joka kertoisi miten kannattaa tehdä, tai edes miten ei kannata tehdä!

Nyt kun on tietoa tullut taskuun matkan varrella ja 2 vuotta projektia tehnyt, lähtisin hommaan eri tavoin jos saisin aloittaa alusta.

Jonkun on oltava pioneeri, Rokka käy siihen loistavasti!:cool:

Minulle nuo isot pojat ovat kertoneet että valu menee jotakuinkin seuraavasti. Laakeripukit paikoilleen ja momenttiin. Valetaan sylinteripuoli kerrallaan. Lohko "suoraan" se puoli ylös päin kumpi valetaan ensin. Kurat sisään ja koputtelua lohkon kylkeen (kumivasara yms.), jotta saadaan mahdolliset ilmakuplat pois.

Kansi paikoilleen tiivisteen kera ja momenttiin. Annetaan kuivua pari päivää. Sama sitten toiselle puolen sylinteriryhmää.

Jotkut sanoo että kuraa tulee laittaa alimman männänrenkaan tasoon asti toiset taas muuta...??

Mahdollisesti voi joutua hoonaamaan putket valun jälkeen. Kannattanee mitata putkien halkaisija ennen valamista. Uusi mittaus valun kuivuttua. Näin saadaan selville onko sylintereissä tapahtunut muutoksia ja onko tarve hoonaukselle.

Itse olen lukenut samasta kurasta kuin sinä Rokka. Hankitko sitä Laakkoselta (RP) vai jostakin muualta?

Laakkoselta joo.

Se betonoinnin korkeus on ihan siitä kiinni mihinkä käyttöön auto tulee, ja mitä haluaa. Jatkuvaan katukäyttöön yleisesti suositellaan juuri alimman männänrenkaan tasoa tai pikkuisen yli. Ehkä jopa jääproppujen tasolle.

400 metrin koneet vesipumppujen tasolle tai yli, ja kovemmat sekä alkkiskoneet jopa piripintaan.

Pikkutäytöllä putkien halkaisija ei muutu, isommalla täytöllä kannattaa tehdä betonointi ennen porautusta, vaikka väittävät että juuri tuo Hardblok ei muuta muotoaan ja väännä tai puristele lohkoa/sylinteriputkia.

mielen kiitoista tuo sementti homma miten lämmöt mahtaa pysyä kurissa , kerro ihmeessä Rokka miten homma etenee tiedän vain yhden koneen johon laitettiin sitä petonia nykyjään se on poijun painona se lohko

Menihän aikaa, mutta viime viikonloppuna betonoin lohkon.

Sum summarum:
Pistin 650ml betonia per puoli. Tällä täytöllä betoni tuli ylimmän männänrenkaan tasolle alakuolokohdassaan (huom pitkäiskuinen kone). Eli noin 103mm lohkon dekkitasosta mitattuna.
Mittasin vesitilan ensin tarkasti vedellä, että tiesin kuinka paljon betonia laitan. Lohkojen eroavaisuus oli mulla minimaalinen noin pienellä täytöllä, vain 5ml.

Sitruunahapolla yritin saada lohkoa (vesitilaa) ensin puhtaaksi 3 viikkoa ja sit meni hermo, kun aina vaan tuli ruostetta pois huuhteluveden mukana.
Hain apteekista 33% kloorivetyhappoa (hydroclorid acid) ja sen kun lorautin lohkoon, niin "kyllä lähtee" sano Kummeli, ja 15 minuutin päästä metalli oli aivan puhdas. (huom muistakaa olla varovaisia työskennellesänne hapon kanssa)
Sitten huuhtelu, kuivaus, ja betonin valmistus.
Kuivaa betonia meni (per puoli) noin 1300g ja vettä noin 242ml. Kaapistani löysin sähkövatkaimen joka oli sekoituksessa oiva apuväline ;o)
Runkopukit oli kiinni, mutta kansia en laittanut noin pienen täytön takia.

Ongelmaksi muodostui se että noin pienellä täytöllä betonin oma massa ei tasoita betonia lohkossa, ja se ei oikein kunnolla suostu kulkemaan esim sylinteriputkien kapeasta välistä. Sukkapuikko oli tuossa oiva apuväline.
Pelkkä kumivasaralla lohkon kylkeen takominen ei auttanut mitään. (ensi kerralla hilti ja isku käyttöön)

Lorauttelin betonin lohkoon kahdeksasta reiästä tratin avulla. Pistin saman määrän jokaisesta reiästä, ja totesin että lohkon ulkopuolinen osuus on syvempi kuin sisäpuoli.

Huom tuo 25-40 minuutin aika, jossa betoni jäykistyy sen verran ettei enää valu kunnolla, on todella lyhyt, joten kannataa valmistautua huolella ennen sekoitusta.

Niin ja jouduin vetämään kuskin puolelle silikoniletkun lohkon alareiästä ylös ennen betonointia, jotta vesi pääsee öljynlauhduttimeen sieltä. Letku lähti pois betonoinnin jälkeen helposti vetämällä.

Seuraavalla kerralla tiedät että mulla olis ollut tohon hommaan sopiva voimavirta täry minkä pystyy pulttaamaan lohkoon kiinni... kompakti röökikartongin kokoinen paketti...JAKYLLÄTÄRISEEEEEEEE!!!

Hyvä tietää! Kiitos :o)
PS ei saatu sitä haluttua pääsponssia tähän hätään, joten voit jatkaa sitä 1963 korin maalausprojektia ja suunnittelua...

Timppa.

Joo niinhän toi soitteli...
Ja mä kun luulin pääseväni helpolla ;) :D

Niinpä :o)