Beehive venajouset
 

Onko ukoilla kokemusta comp cams,pac beehive jousista?
Kukaan saanu rikki nuita?

Ei ole henk. koht. kokemuksia, mutta jos kyse on isolohkosta: I don't recommend beehives on a BBC. Great for Dyno numbers to print, lousy for longevity. - Chris Straub

Juu, älkää..

Henkilökohtaista on LS 7 ratakoneesta, ajettu muutama kesä kisaa eikä suuria ongelmia.

Nyt tarkastuksessa huomattiin ainoastaan hieman löystymistä, muuten ehjät edelleen.

Mistä venttiilijousi tietää olevansa isolohkossa? Tai paljonko venttiili, tönäri, retsku tai lukot painaa?

Juu vanhanliiton 327 on kyseessä.v8 roadsport kilpurista.
Eli rata,hupi,rakentelu,kokeilu edullisesti kyseessä.
Santalan dynossa tekee mieli käydä tuolla joskus.
Gm käyttää nuita beehive jousia high rev ls-moteissa.
Mekaaninen laahuri nokka,ovaltrack mielessä.
Trend lightweight tool steel kovat nostajat,paino 68g,vakiot chevyn noin 100g.
Pyöritellyt vakio nostajaa kädessä kevennys mielessä,ei taida onnistuu kevennys.
Trendit olis hyvät.
Jossain hotrodin 331 motin rakentelu sessiossa ukot laitto afr-kansiin compin beehivet,oli kyl hytikka nokka.
Mitenhän Paavon rs-kilpurin pannun kävi dynossa?
Moottori-pähkäily on mukavaa!

Olen viisaampien kertomuksista ymmärtänyt beehiven olevan parhaimmillaan juuri hydraulinostajien kanssa. Ne kun toimivat paremmin maltillisilla jousipaineilla, joissa kevyempi jousi ja retaineri auttavat.

Näitä suositellaan usein vanhan liiton pikkulohkoon, mutteivat varmastikaan riitä solid nokan kanssa: http://www.summitracing.com/parts/nal-12499224

Jousi ei tiedä rampin jyrkkyydestä mitään, eikä niistä massoistakaan, kierroksistakaan se ei oikein tajua muuta kuin milloin sen oma ominaistaajuus herää ja silloin homma karkaa joka tapauksessa lapasesta => :shaking:

Beehivessa ei ole yhtä, selvää ominaistaajuutta toisin kuin normaalissa jousessa. Tuplajousessa niitä löytyy sitten tuplasti.

Beehiven jousivakiot eivät yleensä yllä yhtä korkealle kuin tuplajousien, mutta tarvittavaa jousivakiota ei vielä kerro se, onko nokka hydraulinen vai solid roller, hydraulinen vai solid (flat) tappet malli. Pitää tietää nokan nostokuvaaja, osien massat ja kierroslukutarve.

Tässä vertailuksi kahden samoilla .05" noston asteilla olevan Compin rollerinokan kiihtyvyyskuvaajat (mutta vain toisen nokan nousukuvaajat), jotka eroavat hieman nousultaan profiilien lisäksi.

LSK on rajuin LS-moottoreille tarkoitettu profiili:
"The LSK Series has been designed with enhanced characteristics from our latest professional drag racing profiles. These have excellent ramp quickness. They are VERY hard on parts and not generally recommended in street applications!"

LSL, jota Comp käyttää myös LSR-nokka-akseliperheessään on hieman miedompi profiili:
"The LSL Series has been designed with enhanced characteristics from our latest professional drag racing profiles. These have excellent ramp quickness but are designed in a way to improve stability over other designs with such short seat timing. The increased lift works well with the latest Gen III and LS cylinder head port designs by providing excellent area above 1/2" valve lift."

Edellistä vielä miedompi on mm. road race -käyttöön suositeltu LXL:
"The LXL Series is based off the popular LSL profiles but are optimized with lower acceleration and a softer closing ramp for less valve train noise and better stability with higher (1.8:1+) ratio rocker arms. These profiles are an excellent choice on the exhaust when used with an LSL intake and perform well for both the intake and exhaust when used in either LS7 or other high ratio ap- plications. These also are a great choice for road race type engines that require extended use at high engine speeds."


Avautumisramppien alussa näkyvä maksimikiihtyvyys eroaa alle 5% eikä vaikuta lainkaan jousien mitoitukseen, toki niihin kohdistuvaan kuormitukseen. Oleellisin piste jousien kannalta on n. +/- 42..45 asteen tietämillä (nokka-akselin asteina), jossa koeponnistetaan jousivoiman riittävyyttä. Tässä tapauksessa erot ovat prosentuaalisesti suuremmat, luokkaa 8.2-8.4 %. Kummassakin tapauksessa (imu ja pako) ero on sitä luokkaa että marginaalia on joka tapauksessa jätettävä moninkertaisesti (mielellään yli 30%) tuohon eroon nähden.

Muotoilisin tuon kommentin niin, että beehive on parhaimmillaan aina kun sen jousivoima ja etäisyys maksiminostolla coil bind:iin riittää.

Kaikki jouset kuoleentuvat pikku hiljaa, mikä on yksi syistä niiden säännölliseen vaihtamiseen kisakäytössä.

Sillä on niin miehekäs olo:joker:

Epäilemättä. :D

Mistä sen tietää että mikä ramppi on missäkin compin akselissa kun ei niissä ole mun mielestä mainittu tuota yksityiskohtaa?
Aika usein comppi suosittelee niiden tuplajousia ja harvemmin beehivee...

Omat kokemukset beehivestä LS2 koneessa on se että käsittämättömän pienillä jousipaineilla saa venakoneiston pysymään mukana 0.6" nostolla ja 7000rpm. Aluksi oli LS koneen keltaiset ja nyt PAC:n vähän jäykemmät.

Vaatii "salapoliisityötä", ts. Compin nokkakortti jonka saa ladattua netistä, kertoo mainosasteet (@ .006"), .05" asteet ja noston nokalta sekä noston 1.7 vipusuhteella (LS-koneet). Niitä kun vertaa Compin Lobe Catalogiin, selviää mikä profiili on ollut käytössä. Joskus Thumpr, XFI tai XE-R mainitaan nokan esittelytekstissä, jolloin siitä pääsee nopeammin kiinni.

Virifirmat yhdistelevät samaan nokkaan eri profiileja imu- ja pakopuolelle, tällä saa esim. LS7-koneessa kompensoitua pakopuolen suurempia massoja silloin kun vaihdetaan rosteri/inconel-venttiiliä vakion tilalle.

Nokkafirmat suosittelevat jousia "varman päälle" kun saman jousisetin on käytännön syistä katettava monta eri duraation, noston ja profiilin omaavaa nokkaa, eikä ole juuri mitään tietoa mitä muut palikat ovat (tönärit, nostajat, venttiilit, keinut). Kun voimaa on "riittävästi", ei syyttävä sormi osoita niin helposti nokkafirman suuntaan, vaikka muita komponentteja sitten saattaa tarpeettomasta rasituksesta hajota/kulua helpommin. Jenkkilässä "more is better" pätee.

Mielenkiintoista juu,muistan jostain lukeneeni myös että vippojen suhteen muutto 1.5 vakiosta 1.6 teen tai 1.7 rankaisee jousia.vakio nokilla toimii,mutta kun mennään ärjympään joutuu oleen tarkkana mitä vippoja,jousia käyttää.
327 vois laulaa 0.550 max nostolla,kevyillä nostajilla,Ls6 vakio beehive jousilla,max 7000rpm ilman rev kittiä.kokonaismassa olisi pieni.vielä käyttäs max 1.52 keinuvipuja,koska olis ne kovat laahuri nostajat.

Tämähän on itsestäänselvyys - jos nokka pysyy samana (tietenkin noston kasvaessa jouset ovat kovemmalla)

Mutta miten se keinuvivun vipusuhde vaikuttaisi jousen kuormitukseen, jos nosto (ja profiili) pidettäisiin vivuista huolimatta samana? Ei se jousi tiedä, tuleeko kokonaisnosto nokalta vai isommasta vipusuhteesta. Tönärin ja venttiilin osalta tilanne on toki erilainen, koska vipukulmat muuttuvat ja venttiilikoneiston geometria muuttuu.

Seuraavaksi heräävä kysymys onkin, että miksi sitten edes käytetään isoja vipusuhteita, jos noston voisi (periaatteessa) ottaa suoraan nokasta? ;)

Luulisin, että se tosi ison noston omaava nokka ei mahdu laakerien läpi paikalleen? vipusuhteella saa siis tarvittaessa vielä enemmän nostoa.

Tästähän se johtuu, näkyy käytännössä siten että mitä suurempi nosto virinokassa on, sitä pienemmäksi joudutaan perusympyrä tekemään. Tämä aiheuttaa taas yhden syyn, jonka takia tönäreitten pituus tulee aina mitata.

Jos työntötanko ja nostaja liikkuu saman matkan kuin ennenkin, mutta venttiili ja jousi enemmän kuin aiemmin, niin eikös se tarkoita että jousen kontrolloimat voimat ovat pienempiä kuin silloin kuin myös ensin mainitut liikkuisivat mukana? Ero ei ole suuren suuri mutta ei täysin marginaalinenkaan.


Nokka-akselin halkaisija rajoittaa nokan profiilia ja laahurin tapauksessa käytännössä nostajan halkaisija rajoittaa noston nousunopeutta nokalla. Stoker tapauksissa myös nokan ja kohtaaminen kiertokangen kanssa johtaa tarpeeseen pienentää perusympyrää ja sitä kautta poistaa kontaktin mahdollisuuden.

Pikkulohkossa nokan laakerikohdan halkaisija on 1.868 tuumaa ~ 47,5mm
Isolohkossa jossain 50mm tienoilla.
LS koneissa 55mm

Beehiven hyödyt tuossa jo mainittiinkin, eli jousella ei ole yhtä selkeää resonanssitaajuutta ja se on itsessään liikkuvalta osaltaan kevyempi ja käyttää huomattavasti pienempää ja kevyempää jousilautasta -> samalla jousivoimalla saadaan paremmin kierroksia kestävä kone.

Jousien kestoon vaikuttaa huomattavasti myös niiden jäähdytys (jos ne pakoventtiilit tulevat siniseksi ja yläkerran öljynkiertoa rajoitetaan, ei mitkään jouset kestä pitkään) ja ylipäänsä koko venttiilikoneistoon välittyvät värinät. Alakerran värinöiden välittymiseen vaikuttaa miten nokkaa pyöritetään, rattaat on pahin värinöiden välittäjä, ketju seuraava ja hihna kaikista neutraalein.

Rullanokalla sitä nokan ranpin jyrkkyyttä rajoittaa myös se että rampin ollessa hyvin jyrkkä alkaa nokka painaa nostajaa voimakkaammin sivusuunnassa, mikä on nostajan kestävyyden ja nokan taipumisen puolesta myrkkyä. Mitä suurempi nokan perusympyrä sitä vähemmän tuota sivuttaisvoimaa tulee samalla nostolla, koska nokan korkeuden suhde halkaisijaan on pienempi.

Tuloo ideoita kun lukkee teitä,kiitos.
Tuo beltdrive jakopää olisi highrpm koneessa must!
Semmone tuli mieleen kun kilpurin moottori ja lyhyet avonaiset putket,
Sitten vielä pakoventtiili kevyempi kuin imu,niin laittaiski imupuolen vipat 1.52 ja pakopuolelle 1.6 vipat!

Ferrean onttovartiset imuventtiilit ei ole ihan järkyttävän hintaisia, luokkaa 300-350 setti, niillä saa melko edullisesti painoa pois imupuolelta...

Olet mun käsityskykyni mukaan ihan oikeassa, mutta eikös jousen kontrolloimat voimat ole vähän eri asia kuin jouseen kohdistuva kuormitus, jolla tarkoitin ihan vaan sitä jousen puristumista kasaan ja palautumista...


Arvasinkin, että tämä on ihan peruskauraa.

Tuli vaan oman katiskan mosan nokkakepissä asia ihan konkreettisesti vastaan, kun ihmettelin, miksei ollut otettu samantien vähän enemmänkin nostoja nokasta, vaikka kansien virtausarvot olisivat vielä vähän parantuneet. Nokkakeppi tuli kuitenkin ihan customtilauksena. Sitten nokkaa paikalleen soviteltaessa asia selvisi, kun oli ihan pirullisen tiukkaa, että saatiin keppi paikalleen ilman laakereiden naarmuttelua:



Kiertokangista piti kuitenkin vähän sipaista pois tavaraa, kun ei 0.05 liuska mahtunut enää tämän nokan ja kiertokangen väliin.

Juu,otetaan Peter jackson ratas-jakopää ja siitä idler-rattaat pois,sitte etsitään sopiva belt rattaisiin,jeselin hihnajakopään cheap-versio!