Rullanokan matka-ajo kestävyys/ominaisuudet
 

Terve

Tämä on nyt vähän tyhmä kysymys mutta kuitenkin...

Pystyykö korkealaatuisilla rullanokka SBC -koneilla (600hp joka kiertää max 7000rpm) oikeasti ajamaan matka-ajoa muutamia satoja kilometrejä/stintti vai hajoaako ne tuollaisessa käytössä? Meneekö tuollaisissa jotakin (kalliita) osia vaihtoon säännöllisesti esim. 10 000km välein - tai jopa tiheämmin?

Pääsääntöisesti tällä ajetaan kaupunkiajoa mutta onhan se kiva tehdä vähän pidempääkin lenkkiä.

Vet65 taisi ajaa pelkästään Amerikan kiertueellaan liki 12 tkm koneella, joka on vielä vähän häijympi. Siinä välissä sitten parikymmentä varttilähtöä, pari mailin vetoa ja road race kisaa.

Kone ei tiedä auton nopeudesta eikä taajamakyltin sijainnista mitään, oleellista osien kannalta on työsyklien määrä ja ajan jakauma eri kuormitustasoilla, laakereiden kannalta myös käynnistysten määrä.

Kireä vartille tehty kone, joka pitäisi huoltaa muutaman lähdön välein, hajoaa ihan yhtä lailla kaupunkikäytössä kuin maantielläkin kun karkeasti "käyttötunnit" tulevat täyteen.

Koneen osat hajoavat materiaalin väsymisen ja kulumisen seurauksena.

Ymmärtääkseni juurikin Vet65 kärsi venttiilikoneiston ongelmista tolla matkalla.

Itse en laita enää mekaanista nokkaa. Oma kokemus cranen street rollerista josta poiki pari nostajaa kesän ajeluiden jälkeen.
Varsinkin kun nykyiset hydraulirollerit kestää jo sen 7000rpm helposti, toki vähän maltillisemman nokan kanssa.
Palstalta varmaan löytyy tietoa esim cadillacin lsx hirev nostajista jotka on sovitettavissa ymmärtääkseni klasikkolohkoon?

Kyllä on maailma muuttunut kun näitä myydään jo suomalaisessa verkkokaupassa :)

http://www.karhi.fi/tuotteet.html?id=83/3166

Itse en laittaisi tuota Caddyn keraamisella kuulalla varustettua lifteriä, vaan sen perusmallin jota käytetään nykyisin kaikissa LSx-koneissa ensiasennusosana/varaosana.

Caddyn lifteristä löytyy enemmän hajoamistarinoita kuin tuosta LS7:kin käytetystä lifteristä kun suljetaan (muistaakseni) 2007 huono ensiasennuserä pois.

Tuo LS7:ssa käytetty lifteri hoitaa homman hienosti vielä 7300...7400 rpm asti, mahdollisesti pidemmällekin.

LSx-koneille esim. Comp ei enää erottele profiileita mekaaninen vs. hydraulinen, vaikka kumpiakin liftereitä löytyy. Täytyisikin tehdä vertailu Compin lobe catalogin datan perusteella vanhan liiton profiileista mekaaninen/hydraulinen, roller/flat tappet ja katsoa löytyykö niistä merkittävää eroa.

Mekaanisella lifterilla nokan esiramppi (se, jolla välys otetaan pois) on äärimmäisen tärkeässä roolissa, toki myös että käytetään oikeita välyksiä. Muutoin neulalaakerin kohdistuu toistuvia iskurasituksia, jotka ovat myrkkyä laakerille, ja joita ei synny hydraulisella lifterillä.

Lopulta kyseessä on mitoitusasia, esim. BMW S54B32-koneessa on rullavipat ja mekaaninen välyksensäätö eikä + 8000 rpm ole mikään ongelma.

Edit: Vet65 tarkentakoon, mutta muistelen että ongelmat liittyivät (rulla)keinuvipuihin.

Noita uudemman mallin nostajia on hankalampi tunkea sellaiseen lohkoon jossa ei ole rolleri "asetuksia" tehtaalta. Onnistuu kyllä, mutta vaatii lohkon koneistuksia ja käsityötä. Eli siis melkeimpä vain -87 ja uudemmat lohkot ja aftermarket malleista Dart SHP mahdollistavat noitten käytön.

Se rullanokka ei ole ainakaan sen huonompi keston suhteen, kun verrataan laahuriin.

Rolleri kestää paremmin ja pitempään korkeammilla jousipaineilla, mutta ongelmia senkin kanssa saa aikaiseksi.

Erityisti rolleria koskeva ongelma on nostajaan kohdistuva sivuttaisvoima mikäli nostoa on reilusti nokalla, nokka siis painaa noston yhteydessä nostajaa myös sivullepäin. Ongelma pahenee jos perusympyrä on pieni, koska noston suhde perusympyrään kasvaa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa käyttää vähemmän nostoa nokalla ja suurempaa vipusuhdetta.

Mikä myös pahentaa kestävyys ongelmaa, erityisesti kovilla nostajilla, on ratasjakopää. Tällöin kaikki alakerran värinät välittyvät nokalle ja nostajille, kunnollinen dampperi auttaa vähän tähän ongelmaan.

Jos kone on tehty spekseillä, jousipaineet luokkaa yli 200 paunaa istukassa, isot ja painavat venttiilit, kovat nostajat, paljon nostoa nokalla suht pienellä vipusuhteella, nokalla pieni perusympyrä, ratasjakopää ja huono dampperi, on ongelmia odotettavissa.

Kiitoksia tietäjät!

Tässä lohko olisi: Dart Little "M". Kannet ja niiden liikkuvat osat vähän tavallista paremmilla osilla. Mietityttää hajoaako moottori kuitenkin 10tkm välein kalliisti vai selviääkö tyyliin tonnin huollolla / 10tkm?

Toki varteenotettava on 540 tai isompi BBC jolloin viritysaste voitaisiin jättää alhaisemmaksi ja jäisi pelivaraa tulevaisuudessa.

Kaupunkiajoon kun konetta rakentelet, niin ihan varmasti on kivempaa isommalla ja matalavireisemmällä. Säästyy rahaakin, kun et edes tarvitse ylähyllyn osia 600 heppaan.

Selittäkää tyhmälle, miksi rullanokka moottorilla ei voisi ajaa useita satoja kilometrejä putkeen ?

Tämä ei ole viisastelua vain ihan oikea kysymys :oops:

Näimpä ??? Omassakin rulla nokka ajettu vajaa 600km putkeen en ymmärrä kysyjää tehoja vajaa 500hp vääntöjä 888nm eikä ongelmia .

Voi ajaa, rullanokkahan vetessä on ollut tehtaalta -87 lähtien. Kun kyseessä on virimoottori, alkaa tulla mahdollisia ongelmia. Lähinnä siitä, että nokan jyrkempien ramppien ja korkeampien kierrosten takia kaivataan suuremmat jousipaineet ja kierrosten kasvaessa myös venttiilikoneiston osat näkevät suurempia voimia.

Myös nokalla ja nokalla on suuri vaikutus, eli siis samoilla asteilla olevilla nokilla voi olla huomattavia eroja keskenään. Esim compin tai jonkun muun valmistajan lobe catalogista voi katsoa miten samoilla asteluvuilla löytyy eri nostoja ja profiileja. Vaikka kyseessä olisi virinokka, niin joku "street" ramppi on yleensä sellainen jolla voidaan valita sellaiset venttiilikoneiston muut osat, että paketti saadaan kestämään.

Kierroksina yleensä pikkulohkossa sellainen 6000 - 6500 rpm (street rampeilla) alkaa olla raja jonka jälkeen tarvitaan (enemmän) eksoottimpia osia.

Jos valinta menee iso- ja pikkulohkon välillä, niin pari juttua kannattaa ottaa huomioon.

Dart little M lohko painaa luokkaa 20 kiloa enemmän kuin GM:n "normi" 350 lohkot.

Tuollaisen ison pikkulohkon painoero ei loppujen lopuksi ole kovin järkyttävä, jos verrataan sitä esim GM:n 454:sta strokattuun alsakantiseen 496 koneeseen. Tuollainen 496 tarjoaa melko varmasti paremmin heppoja samaan rahaan kuin 427 pikkulohko.

juuri tolla reseptillä tuli tehtyä :D

Täältä ääni 540 kokoalumiiniselle matalaviritteiselle mosalle

:thumrigh:

Siis öö, jostakin netin syövereistä olin huomaavani, että voisi olla ongelma. Pelkäsin, että ovatko viri-rullanokkakoneet lähinnä/kategorisesti varttimailin moottoreita ja halusin vähän kuvata tulevaa käyttöä jotta saisi vähän kommenttia...

Hyvää pohdiskelua tästä kertyikin ja auttaa itse asian pähkäilyssä. Kiintoisa toi Kipi79:n kommentti Dartin SBC:n ja vanhan liiton stroukatun (alukantisen) BBC:n lopullisesta painoerosta. BBC pitäisi mulla olla kuitenkin min 540 / Dart jotta jää kehittelyvaraa - jollei tässä mieli muutu.

Mikä on ison ja pikkulohkon ero 400 kuutiotuumaa ?

Kaikki voi hajota, mutta ei rullanokka ole mikään syy ostaa autopalveluvakuutusta (siis hinaukseen..). Jos osat, mitkä tahansa, eivät ole synkassa niin riski on olemassa.

Mielestäni ajele ihan rauhassa jos minulta kysytään

Miksi ne rullanokka koneet on heikompia? Toivottavasti ei ole.
Kuitenkin nykymoottorit on rullanokilla ja nostotkin on yli puol tuumaa, tehot yli 400hv, kiertää 7000rpm ja niillä ajetaan satojatuhansia ilman remonttia.

Tuolla oli juttua siitä mitä voi tehdä väärin nokan kanssa mutta mun mielestä rullanokka antaa jopa niissäkin enemmän anteeksi kuin laahuriversiot.
Laahuria ei mulle tuu enää yhteenkä virikoneeseen. Nostot ja seetipaineet kun kasvaa niin laahurien kanssa ne ongelmat vasta alkaaki.

Enkä uskaltanu laittaa niitä cadin nostajia vaan luotan LS koneen alkuperäiseen ...225 nostimiin. Alkuperäisen hintakin on vaan 1/5 verrattuna tuohon kahin hintaan :rolleyes:
Taisi muuten se cadin nostin olla painavampikin verrattuna ..225 nostimeen.

Luulen, että tässä osa jengistä puhuu nyt sujuvasti sekaisin sekä mekaanisista että hydraulisista rullanokista/nostajista.

Käsittääkseni hydaulirollerinostaja rakenteensa takia kestää hiljaista katuajoa paremmin kuin mekaaninen. Se "öljytään" paremmin alhaisillakin kierroksilla.

Mörkömoottorissa mulla on ihan perinteiset kovat nostajat, mutta haaveilen joskus senkin muuttavani hydraulisiin. Olen laiska, ei paljon nappaisi venansäätelyt tai sinkkipitoisuudet. ;)

siinä tuli hyvä perustelu, samaa käytin itsekin:D

Ei ole mitään varsinaista kuutiotuuma rajaa.

Erot on lohkon koossa, kuten nimestäkin pystyy päättelemään.

Chevrolet pikkulohko, porausväli 4.4 tuumaa, decki korkeus 9.025 tuumaa.
Chevrolet isolohko, porausväli 4.84 tuumaa, decki normaalisti 9.8 tuumaa, mutta kuorma-auto, yms käytössä ollut myös 10.2 tuuman deckillä.

Aftermarket kamana saa molempia korkeammilla deckeillä ja isommilla porausväleillä.

Lisäksi vanhoista koneista on ns W lohko joka oli käytössä ennen isolohkon tuloa, 348 ja 409 koneet perustuu tähän.

Pikkulohkoa on tehty GM:n toimesta ainakin 265-400 cid kokoisena, isolohkoa 396-502 cid kokoisena.

Lisäksi tietty LS sarjan koneet. Sama porausväli kuin pikkulohkossa, mutta decki taso 9.24 tuumaa.

Ei se mekaaninen ainakaan sen heikompi ole kuin hydraulinenkaan. Kyllä sen rullan saa siinä vähintään yhtä hyvin voideltua.

Kovan nostajan kanssa käytetään pääasiassa jyrkempiä nokkaramppeja, koska niin voidaan tehdä, all out race kone => mekaaninen roller. Hydraulisen kanssa käytetään miedompaa nokkaa ja nostajaa paapovaa ramppia. Kun ramppi jyrkkenee tarvitaan kovemmat jousipaineet => kesto huononee. Ei se sen kummempaa ole.

Lohkojen painosta, GM peruslohko osunee välille 155 - 165 paunaa, Dart SHP lohko 170 - 175 paunaa, Dart little M 200 - 205 paunaa.

En nyt tähän hätään löytänyt tehdas isolohkon tarkkaa painoa, mutta summitin sivuilla on listattu GM performancen 502 lohko painolla 269 paunaa, mikä kuulostaa paljolta jos Dart Big M 4.6 porauksella on 250 paunaa. Muistelin lukemaa luokkaa 220-230 paunaa.

Tuo Dartin SHP on siitä mukava, "keveytensä" lisäksi, että siihen sopii suoraan tehtaan roller kamat nokalle, joten hinta jää vähän pienemmäksi.

Ja Merlin X isolohko painaa 140 lbs

Minulla on "mörkömoottori"6,5L vääntö 2100rpm/888,1nm se vääntöhän paikat rikkoo jos joku kiva ajaa kun matalalta vääntää harmi kun kumi herkästi palaa

No, nokka-akseli ja nostajat ei juuri tuosta väännöstä piittaa. Vääntö on kyllä se mikä voimansiirrossa rikkoo osia, mutta se ei suoranaisesti vaikuta ns. yläkerran osiin.

Joo, niin mä rupesin itekin miettimään. Rullahan on ihan samassa paikassa kummassakin. Muistan kuitenkin lukeneeni, että Comp olisi kehittänyt mekaanisiin rullanostimiin jonkun voitelua parantavan jutun (?), joka vähensi niiden hydraulisiin verranttuna nopeampaa kulumista.

En nyt äkkiseltään löytänyt tuota tekstiä, enkä jaksa nyt enempää ettiskellä mutta compin sivuilta heti alkuunsa kohdassa Solid/mechanical roller camshafts lukee

No, tommoseen vielä törmäsin: Kantsii lukea ajatuksella

Kyllä se tuonkin mukaan näyttäisi olevan avainjuttu miten se rulla ja sen laakerit öljytään matalilla kiekoilla. Hydraulisista puhuessa en ole moisista ongelmista kuullut.

Sellainen tuli mieleen, että käytettäessä yläkerran öljynrajoitusta (ajatuksena saada paremmin öljyä alakertaan) kulkeutuu myös nostajille vähemmän öljyä ja se varmasti vaikuttaa tuohon kulumiseen. Hydro nostajien kanssa noita rajoittimia harvemmin käytetään...

Niihin RACE nostajiin on eri valmistajilla erilaisia ulkoisia ja sisäisiä kanavia joista öljyä kulkeutuu paremmin rullan laakerille, muistelen että myös hydroihin tuollaisia olisi jollain valmistajalla.


Samalla sivulla solid roller kappaleessa mainitaan myös: "They feature the most aggressive camshaft lobe profiles and withstand the highest valve spring pressures"
Eli tuo on se syy miksi ei suositella jatkuvaan low rpm käyttöön.

Mutta tässä OT:n ohella voisi vielä mainita, että tehdas hydro-roller mallin nostajat painavat luokkaa 100g kappale ja retro-fit mallit luokkaa 120g. Lisäksi hyvät retro-fit mallit maksavat ainakin 3x hyviin OEM roller mallin nostajiin nähden.

Fordin uusi 5.2 flat-plane V8 kiertää 8250 rpm punarajalle. Näyttäis että siinä on keinuvipu jossa rulla ja keinun toisessa päässä lienee hydraulinen välyksen tasain joka jöpöttää paikallaan. Kun taas esim. SLS AMG moottorissa nokka painaa suoraan venttiilejä kupin välityksellä ja rullia ei ole.
Motskarien koneet kiertää nykyään helposti 14000 rpm, ja Honda ainakin on käyttänyt keinuvipua ja laahaavaa nokkaa, kun Yamahassa painetaan suoraan kuppia laahaten. On varmaan muunkinlaisia mutta onko rullanokkia.
Tuossa Fordin kierros V-kasissa on peräti 14 mm nosto venttiilissä, mutta koska välissä on keinuvipu, nokan noston ei tarvi olla 14 mm. Sama juttu Hondan CBR 1000 koneessa jossa tosin keinuvivun olemassaolo aiheuttaa sen että nokka-akselit on pitänyt sijoittaa aivan venttiilikopan ulkoreunoille, eli kansi vie enemmän tilaa kuin jos nokka olisi suoraan venttiilin yläpuolella.
Jos kattoo GM LS vs Gen 1-2, niin LS nokassa perusympyrä selvästi isompi ja keinuvivussa vipusuhde isompi. Tuli vielä mieleen että Opelin ensimmäinen etuvetomoottori oli jo -80 luvun alussa edistyksellinen, siinä oli yläpuolinen nokka joka painoi kevyttä keinuvipua keskeltä, keinuvipua piti paikallaan venttiilin varren pää ja toisessa päässä hydraulinen välyksen tasain, joten keinuvipuakselia ei tarvittu, rakenne oli yksinkertainen ja kevyt sekä huoltovapaa kuten Opeli aina.

Eli profiilista ja sitä kautta jousipaineista melko pitkälle kiinni, toki hyvä voitelu noin ylipäänsä on melko tarpeellinen juttu.

Niin, sehän on tulkinnasta kiinni. Ladamiehet puhui 1.7:sta isolohkona...