Talvisäilytys ja bensa
 

Moi, ootteko käyttäneet talviseisokin säilyttämisessä (siis autoista nyt kyse) mitään lisäaineita?

Onko niistä mitään hyötyä/haittaa, esim. Kentin tämä litku:

https://www.ikh.fi/fi/polttoaineen-l...rd-2-kent83970

Jos olette käyttäneet, mistä aineista on hyviä kokemuksia?

En ole käyttänyt !

C4 on seisonut talvet vuodesta -97 lähtien. Muut ovat seisoneet kaikki talvet mitä ovat olleet minulla.

Ei toistaiseksi ongelmia ...kop... kop !

Pihalla on auto muutaman talven nyt viettänyt, alkuun en laittanut mitään aineita ja tankkiin jäi vaihtelevasti bensaa, joskus melkein tyhjäksi joskus täyteen. Ei ollut mitään ongelmia keväisin mutta viime ja täksi talveksi laittelin tuota ainetta sekaan.
http://www.motonet.fi/fi/tuote/60807...tysaine-250-ml

Ei tuosta ainakaan nyt keväällä mitään haittaakaan ollut.

Motul säilöntäaine Motonetistä. Uskoin vain sitä mitä pullon kyljessä luki.

Mulla seisoo lämpimässä...

Liekkö merkitystä bensan säilymiseen ?

En ole käyttänyt, enkä nää siihen mitään tarvetta. 10 v vanhoilla bensoilla käynnistin kesällä yhden auton ja ajelin sen verta, että bensat tuli vaihdettua. ;)
Kannattaa kuitenkin huomioida, että matalapäästöisessä ei kannata katsastusta yrittää vanhoilla litkuilla. Asiasta mitään tietämättä kävin kesällä yhtä reilun vuoden seissyttä kotteroa näyttämässä ja päästöarvot oli ihan tapissa.
Sitä ihmetellessä katsuri kyseli, voisiko olla vanhaa bensaa tankissa. Ajelin tankin tyhjäksi ja uudet litkut tankkiin; aivan perfect.

:o

Nyt on miinuksella lämmöt ulkona...

Tankki piri pintaan, jotta ei keräänny kosteutta talven aikana, ja Motonet-litkua sekaan, niin aina on Vette hörähtänyt hyvin käyntiin keväällä: http://www.motonet.fi/fi/tuote/60807...tysaine-250-ml.

(Muistan vieläkin, kun prätkäaikoina ruisku 636 Ninja sammui kevään ekalla ajolla joka risteykseen ilman kyseistä ainetta :D)

Ikinä en ole mitään lisäaineita lirutellut mutta aina on tankki täynnä säilötty.
Kevääämmällä on aina keksinnöt ampuneet tulille.

Ei kait lisäaineesta ainakaan haittaa ole paitsi tietysti sen hinta.

Komppaan tuota Olkkaa.

Höpö höpö juttuja koko lisäaineet. Jos autot on kunnossa akkukaapelo kiinni ja koneet tulille

En minäkään käytä mitään lisäaineita, just laitoin Corvetteen pienkonebensaa. sbc siis kyseessä.

Neljä vuotta samat bensat tankissa hyvin toimii.

Minä noin yhdeksän vuoden ajan ajanut C1 talliin ja ottanut akunkengän irti.
Sitten keväällä kenkä kiinni ja käynnistys kuin palmun alta.
Bensaa ollut tankissa mitä syksyllä jäi, välillä lähes tyhjä ja välillä täynnä.

Nuo lisäaineet yms muut hömpötykset jätän mielellään
Muitten hommiksi, mielestäni aivan turhia hommia.

Toistan, toistan itseni AMEN.. C1:stä kun teippailee, ei tarvitsi doupata :rolleyes:

Tuota motulin litkua laitellu onko noita nyt joku 12 rakkinetta mitkä pensaa polttelee....
Olen nähnyt/korjannut tarpeeksi kuivuneen pensan tuhoja...

Omassa kulkineessa talven jälkeen oli seuraavaa ongelmaa, lähti normaalisti käyntiin ja kävi tyhjäkäyntiä.
Liikkeelle lähdettäessä sammui aina kun tuli vääntöä päälle.

Syyksi paljastui kaasariin kuivunut lika, bensasta oli kuivunut tuollaista töhnää talven aikana.
Sattumaa tai ei, mutta samaa vaivaa ei ole sen jälkeen ollut kun aina syksyllä olen tuota motonetin tavaraa viimeiseen tankkaukseen lisännyt.

Täälläkin tuota harmaata paskaa kaasarissa,mutta kun aloin käyttää tuota motulin säilöntä ainetta niin eipä enää ongelmaa tuosta,vaikka bensa haihtunu pitkän seisonnan takia pois,ni silti kaasari edelleen säilöntäaineen voitelema.

Kyllähän niistä lisäaineista hyötyä on, kuten moni on jo kertonut.
Hyöty riippuu pa-järjestelmästäkin eli onko kaasari vai ruisku. Kaasari ei ole välttämättä niin herkkä mutta ennen kaikkea se on helpompi ja halvempi puhdistaa kuivuneista ryynistä. Riippuu myös siitä, että millä pensalla ajat eli e85, e95, e98 ja mitä niitä onkaan eli niissä on herkästi haihtuvia lisäaineita eri määriä. Eikös niissä lisäaineissa ole myös voiteleva ominaisuus eli o-renkaat ym saa vähän palsamia talveksi

Olen käyttänyt pienkonepensaa jos teidän, että en käytä konetta säilytyksen aikana,,,,,, siinä on korkea oktaaniluku eli sitä voi lurauttaa viriviriinkin jos pumppupensalla on pärjännyt. On ne lähteny käyntiin ilman lisäaineitakin vuosienkin seisomisen jälkeen mutta olen myös putsaillu kaasareitaki aika useasti,,,, varsinki perämoottorit, moottorisahat ym joita harvakseen käyttelen toimii luotettavammin.

En tiedä mitä haittaa niistä olisi paitsi se vaiva, että joutuu ajeleen tankin lähes tyhjäksi ja kaataa 5l kannun tankkiin ja vähän taas ajeleen.

Siellä täällä nesteen asemilla myydään ihan pumpusta, esim täällä tampereella lielahdesta voi tankkaa autoonsa 2€ litra, voi laittaa vähän enempikin. Oma kokemus on että kaasutinkoneiset ovat herkempiä. No onhan tästä jo puhuttu ennenkin täällä.

Espoossa Matinkylän Neste myy pienkonebensaa pumpusta. Ei mulla ole yksikään ruiskukone jättänyt käynnistymättä vanhan bensan takia mutta monikin kaasarikone on sen tehnyt - muttei tee enää, koska käytän pienkonebensaa sahoissa, leikkureissa jne jne.

Ja kyllä, käytän lisäainetta autoissa talvisäilön aikana, jos vaan muistan sitä laittaa.

Mulla ei ole kaksi- eikä nelipyöräisillä ole ollut ongelmia polttoaineen kanssa talvisäilytyksessä koska olen niitä aina silloin tällöin käynnistellyt, juuri tämän ongelman takia.

Mutta ongelma on valitettavankin tuttu perämoottoripuolelta, 50hp nelari kaasareilla ajalta juuri ennen ruiskuja jolloin päästörajoja oli jo tiukennettu mutta kaasareilla vielä pärjättävä -> tosi ahtaat tiehyet joita pitkin bensan kuljettava aiheuttaa sen että jos pienkonebensaa ei käytä tai kaasareita talveksi tyhjennä on Toukokuussa tiedossa ultraäänipesukeikka, armotta.

Eli vähääkään pidempiin säilytyksiin ronkelimpiin koneisiin ehdottomasti pienkonebansat sisään! Kuten Macho kertoi niin tuotahan saa nykyään pumpustakin aika hyvin...

Kiitos kaikista vastauksista, hyvää keskustelua. En ole ite koskaan käyttänyt lisäaineita, talvisin käyttö n. kuukauden välein ja aina on lähtenyt hyvin käyntiin (98 tankissa).

Viime aikoina on alkanut mietityttämään tuo mainittu töhnän kertyminen bensalinjaston eri paikkoihin kun on vuosittaiset ajomäärät jääneet aika alhaisiksi (< 100 kilsaa). Suuttimet ei ainakaan ole mitään halpoja osia jos ne alkaa prakaamaan?

Kaasariprätkäpuolen vanha, ja ennen kaikkea toimiva temppu koostuu kahdesta osasta:
1) Tankki täyteen ennen seisontaa
2) Tankin hana kiinni käytetään kaasarit niin tyhjäksi kuin mahdollista, minkä jälkeen tyhjennetään kohokammio(t) täysin tyhjäksi avaamalla tyhjennysruuvi(t). Monista kaasareista löytyy jopa nippa, johon saa letkun jolloin bensatkin saa siististi talteen.

Ei tarvita lisämömmöjä, ei tapahdu merkittävää herkästi haihtuvien hiilivetyjen haihtumista tankissa, eikä kaasareihin kerry mitään ylimääräistä. Kun akku on keväällä latingissa, niin lähtee kuin palmun alta kunhan muistaa avata bensahanan.

Ruiskuprätkillä homma lyhenee merkittävästi:
1) Tankki täyteen ennen seisontaa

Jotenkin silti tuntuu helpommalta lorauttaa säilytysainetta tilkka tankkiin ennen vikaa ajoa, kuin ruveta pelleilemään em. tavalla.

Taitaa olla aika hyvää tavaraa. 4-tahti jyrsin paukkui aika ikävästi 98:lla mutta pienkonebensalla tokeni. Olisiko jopa hyvää race-bensaa virikoneeseen? Mulla esiintyy jälkikäyntiä.

Samaa mieltä. Mitkä ovatkaan ne syyt minkä vuoksi haluan käynnistää koneen talvellakin noin kuukauden välein? Meinaan jos on kaasari valutettu tyhjäksi joutuu sen osalta sahailemaan. Jotenkin tuntuu pahalta jos siellä ei ole bensaa missä sitä normaalisti on.

Alkuperäinen kyselyhän ei sulkenut pois kondessiveden aiheuttamaa tuskaa säilytyksessä ja siitäkin ollaan ainakin kahta mieltä eli tankki täyteen vai tyhjänä. Mulle tullu jotenki käsitys, että yleisesti ajatellaan, että tankki täynnä olisi parempi.
En tee tätä tarkoituksella mutta minusta tyhjänä on parempi. En ole sen kummempia tutkimuksia koskaan tehnyt mutta näin ajattelin. "Kondessi"vesihän tulee tankkiin tankin huohtusilmiön takia ilman mukana. Eihän se sinne muuten pääse jos paikat kunnossa paitsi jos se ei siellä ole jo syksyllä valmiina.

Eli kun lämpötila ko ympäristössä vaihtelee niin polttoaine tankissa vastaavasti lämmetessä laajenee ja jäähtyessä tiivistyy. Jos tankissa vaikka 100 litraa pensaa niin sehän sopivalla lämpötilavaihteluvälillä (Suomessakin) voi huohotella 10litran hönkäsyjä ja siinä sisäänhengityksessä tulee vettä ilman mukana, joka sitten kondensoituu tankin sisällä ja lurahtaa nesteenä pensan sekaan. Jos tankki olisi tyhjä tai lähes tyhjä niin laajenevaa polttoainetta ei olisi tai hönkäsyt olisi paljon lyhyempiä, eikä vettä pääse kertymään tankkiin. Jos tankki vaikka tyhjä ja huohotusletkun puristaisi lukkopihdillä kiinni niin ei sinne mistään vettä tule.

Laskettaneen kondessivedeksi se vesi mikä ilmestyy tankkiin seisonnan aikana.
Jos säilyttää autoaan tasaisessa lämmössä ei kondessivettä tankkiin pitäisi tulla oli lämmin tai kylmä.

Miten perustellaan yleisesti se, että täysi tankillinen olisi parempi?

Olen elänyt siinä uskossa, että auto ei ole tehty seisontaa varten ja kaikki käyttö olisi hyväksi, mielellään vielä pieni lenkki pihalla että lähtee pintaruosteet jarrulevyistä yms. että yleensä paikat liikkuu. Saatan olla väärässäkin, ilmeisesti tässä on erilaisia koulukuntia.

Mutta onhan se vähintäänkin hyvä tunne höräyttää välillä V8 käyntiin, jaksaa taas odotella seuraavaa kesää :rolleyes:

Samantien opponoin tässä itseäni: perämoottoria, moottorisahaa, raivaussahaa, trimmeriä, ajettavaa ruohonleikkuria jne ei tule koskaan käytettyä talvella, mutta hyvinhän ne pörisevät aina keväällä.

Tosin onhan niissä vähemmän liikkuvia osia kuin C4:ssä, tiedä sitä sitten.

Eli toisien sanoen kumman tiheys vaihtelee enemmän, nesteen (bensa) vai kaasun (ilma) samalla lämpötilan muutoksella?

Vastaus on kaasun. Ilman tiheys muuttuu -25..+25 C välillä 20%, kun öljypohjaisilla polttoaineilla 100 C muuttaa tiheyttä enintään 10%.

Näin ollen sama tilavuus kaasua luo suuremman tilavuusvirran, jonka mukana kulkeutuu enemmän kosteutta, mikä johtaa potentiaalisesti suurempaan kondenssin määrään.

Isot pojat ovat kertoneet että aikoina jolloin miehet oli rautaa ja niin myös polttoainetankit, tyhjäksi jätetyt tankit ruostuivat sisältä toisin kuin täynnä olevat. Jos tankki on täynnä, ei ole pintaa mikä ruostua sen kondenssiveden takia...

...mutta vesi bensaa raskaampana laskeutuu tankin pohjalle. Nähtävästi myös kondensoitumalla syntyneiden vesipisaroiden myötä vedessä on liuenneena happea, ja kemiallinen reaktio toimii taas. On mahdollista, että reaktio on jonkin verran hitaampi kun hapen määrä on rajallisempi kuin ilmatilaa reunustavien seinämien tapauksessa.

33 vuotta ajettu polttomoottoreilla. Koskaan ei vielä ole tarvinnut lisäaineita hankkia. Mutta minä päristelen ruohonleikkuriakin kun maassa on puoli metriä lunta. Yhden ainoan kerran jouduin Brigs & Strattonin tankkiin kaatamaan uuden bensan kun ei heti käynnistynyt edellisvuoden aineilla.
Bensan takia en ole koskaan kaasareita avannut motskarissa, sahassa jne.
Ruiskuvehkeissä ei ikinä ole bensaongelmaa ollut seisotuksen takia, ei motskareissa eikä autoissa, siksi koska "ajan" niillä myös talvella tallissa ja ulkona ja kaatelen kanisterista uutta lientä tilalle. Kaasuttimen jäätymistä kylläkin on koettu -76 vuosimallin Japanilaisessa, ei sekään tosin menoa katkaissut, ensiökurkku jäätyi yli -30 asteen pakkasessa kun maantieajossa ajoviima pääsi kylmettämään, sitten painettiin lipponen lattiaan ja toisiokurkku hoiti homman ja vauhti kiihtyi, loppumatka mentiin sitten sakkovauhtia mutta onneksi 1, äkänen ei sentään kulkenut kauhean lujaa.
Jos vehkeet seisoo kosteassa varastossa tai ulkona, paljon tärkeämpi asia on ajaa kone ja mielellään voimansiirtokin lämpimäksi jotta kosteus poistuu joka paikasta.

Myönnetään. Keskellä talvea tekee eetvarttia kuunnella kasin ääntä.

Patteriverkosto ei käytännössä ruostu kun systeemissä ei ole ilmaa vaan on nestettä (vettä) täynnä. Mun järki saanoo simppelisti, että tyhjään tankkiin mahtuu enemmän ilmaa ja siinä ilmassahan on vettä => tankki täyteen (ja sitä Motonetin tököttiä sekaan).

Wiki sanoo näin:
"Rautaa esiintyy luonnossa muun muassa hematiittina, joka on rautaoksidia, ja pelkistetty rauta reagoi hapen ja veden kanssa pyrkien palautumaan samaan muotoon. Näin ollen rauta ruostuu happipitoisessa vedessä ja kosteassa ilmassa. Ilmassa, jonka suhteellinen kosteus on alle 60 %, rauta ei ruostu. Täysin puhdas rautapinta pysyy pitkään muuttumattomana kosteammassakin ilmassa"

Ja kun lukee sitä samaa Wikiä hieman pidemmälle:
Muutamaksi päiväksi likoamaan jätetty maalisiveltimen "panta" nostaa kummasti ruosteen pintaan, vaikka veden alla onkin.

Noin sivuhuomiona, ilman suhteellinen kosteus on yllättävän pienen osuuden vuodesta alle 60%.

Ja onhan siinä vedessäkin happea. Mutta mitä jos se pensseli laitetaan vaikkapa muovipussiin jossa on vettä eikä lainkaan ilmaa? Jotenkin vaan tuntuu, että tankki täyteen ja liemiä bensaan.

Kaipa tuolta Googlesta löytyisi tarkka vastaus mutta onhan se ehkä hauskempi ihmetellä asiaa näin.

Pensselit pakettiin tiiviisti. Moponettiä varalta mut oliks 87 muovitankki?

Samapa tuo, aina toiminut. Löräys varalta. Säilytyspurkki kestää monta vuotta.

Hyvä muistaa vähän ajella niin sotkeutuu. Sitten se säilytyslämpötila. Jos eestaas jäätyy ulkona ja on kosteutta on ihan eri asia kun tasalämpimässä tallissa.

Jotain jos muistaa karstojen putsauksista niin pitää varoa ettei naarmuttele läppiä ja alumiinia.

Pienkonebensa on arvokasta hörppyvehkeille mut saiskohan sillä päästöt mittauksen ajaksi kun oli niin rajoilla taas?

Laitoin viime kevättalvella C3;n tankkiin 10L pienkonebensaa kun tiesin, että useamman kuukauden menee ennen kuin tullaan käynnistämään. Olikohan Huhtikuun alussa kun sitten tuli ensikäynnistyksen aika, niin koneen lämmettyä ilmeni järkyttävää jälkikäyntiä :o

Pienkonebensa-purkin kyljessä kyllä luki 98-oktaania, mutta olisko sitten ollut huonolaatuista, en tiedä :confused:
Tokmannilta ne purkit tuli silloin ostettua, merkkiä en enää muista, Futuraa tai Aspenia se ei ollut.
Hätäapuna kippasin tankkiin sitten lisäksi purkillisen oktaani-buusteria ja 20L St1;sen 98-oktaanista. Maalaamoon viedessä jälkikäyntiä ei esiintynyt, mutta toisaalta en autoa lämpimäksi silloin käyttänytkään.

Jos sen auton joskus saisi sieltä maalarilta kotiin, niin voisi kokeilla vieläkö jälkikäyntiä esiintyy lämpimänäkin.

Hyvä pointti. Corvettehan on nimenomaisesti pienkoneella varustettu.
Lukee ihan kylessä.

98

Ruostuminen on mielenkiintoinen ilmiö. Ei minkäänlaista ammattitietämystä aiheesta, mutta kokemusperäisesti on kertynyt jonkun verran havaintoja.

Rautahan läpiruostuu takuuvarmasti, jos vain jostain saa kosteutta. Teräs myös, ehkä vähän hitaammin?

Fiskarsin ruostumattomasta teräksestä valmistetut kalasakset ja fileerausveitsi ovat täynnä ruostepilkkuja, kun uivat suolaisessa merivedessä säännöllisesti. Siinä mielessä ruostumaton teräs ei ole ruostumatonta, tai sitten kohdalle on osuneet maanantaikappaleet.

Veneessä on muutama osa, mitkä ovat kestäneet suolaisen merivedenkin uhrina vuosikymmeniä täysin kirkkaina ilman ruostepilkkuakaan: ne on haponkestävästä teräksestä.

Totta turiset, en tuota ilman tiheyden muutosta ajatellu, enkä mistään tarkistanut, noin suureksi ja wikipediasta kun pensan lämpölaajenemiskerroimen löysin niin tulkitsinkohan kaavan sitten väärin kun kaavassa "tilavuuden kerroin" alfa on pensalle 950 x 10^-6 ja gamma on 3x alfa. Alfa, jota käytetään siis ko tilavuuden kaavassa.
Tällä tavalla kun laskee niin 40C tekee 11.4% tilavuuden muutoksen.

Niin Barum, siis tulkitsinko tuota kaavaa väärin? katsoit ehkä samaa sivua.
Tästä huolimatta ilma laajenee enemmän, eikä huohotinletkua kannata ehkä puristaa kiinni, koska 20 rosenttia paineistaa turhaan letkuja. Jos kondensoituva vesi on oikeasti ongelma niin ilmastoinnin kuivain huohotinletkuun :scratch:

Ruostumaton teräs on vähemmän hyvä terämateriaalina, ts. hankala saada ja etenkin pysymään terävänä, kun taas hiiliteräs toimii siinä tarkoituksessa merkittävästi paremmin.

Nähtävästi tuo Fiskarsin käyttämä "ruostumaton teräs", joka kuitenkin näyttää kerryttävän suhteellisen helposti ruostepilkkuja, on jätetty kompromissina kromipitoisuudeltaan alhaisemmaksi.

Nyt et ilmeisesti tarkoita käyttövesipatteria vaan mustaa rautaa, jossa kiertää koko ajan sama vesi? Eikö niissä kaikissa ole kalvopaisunta-astia (tai vastaava), joten vesi ei ole koskaan "kosketuksissa" ilmaan? Ei kai sellaista pitäisi verrata auton bensatankkiin?

Ilman tiheyden muutoksen tarkastin suoraan taulukosta, polttoaineiden osalta selailin alla näkyvän kaltaisia käyräparvia:



Siniset ovat diesel/polttoöljyjä, punaiset bensoja ja vaaleanpunainen alkoholia.

Myös öljyjen tiheydenmuutokset noudattavat samaa suuruusluokkaa:

Vanhemmissa ok-taloissa voi olla paisuntasäiliön sijaan old school paisunta-astia jossa veden pinta nousee ja laskee veden laajenemisen mukaan. Meikäläisellä teräksinen paisunta-astia kesti 30v kunnes ruostui puhki.

Joskus miettinyt, miksi bensatankkeja ylipäänsä ei tehdä muovista mikä on käytännössä ikuista ja kestävää. Bensakannutkin taitaa olla nykyisin valtaosin muovista, pari metallista jerrykannua taitaa jostain nurkista löytyä.

Toki muovia on maailmassa ihan liikaa ja sitä pitäisi vähentää, mutta ehkä vähän eri keskustelun aihe se.

Jaa? Esim C4:ssa on muovinen sisävaippa, missä on metallitankki vielä ympärillä. Itse ehkä valitsisin kolaritilanteessa tankin missä on käytetty myös metallia..

Muovejakin on erilaisia, kaikki eivät ole 'ikuisia', osa hyvä jos pari vuotta kestävät käyttöä ennenkuin halkeavat.

Olennaista noissa patteriverkostoissa on se, että pitkään siellä olleen veden seasta on jo poistunut ilma, jonka jälkeen putkistot ym. eivät enää ruostu.
Jopa tuon avopaisunta version vesi on melko vähähappista ja korroosiorasitus kohdistuukin lähinnä siihen astiaan, missä ilma vaikuttaa ja samalla seinämiä kastellaan jatkuvasti ees taas ja siksi se korkkaa vuosikymmeniä ennen seuraavaa kohtaa. Paineistettu ja suljettu tietty ihan paras ja nykypäivää. Lisäksi sen vesi myös kiehuu hiukan korkeammassa lämpötilassa kuin matalapaineisemman, 'avoastia vintillä'. Korkeammasta kiehumispisteestä on hyötyä, jos tulee vahingossa lämmitettyä vähän liikaa.