Miten käy autoharrastuksen ?
 

Ei oo vaikee arvata miten meidän nykyinen vihernatsihallitus suhtautuu vanhojen moottoriajoneuvojen harrastukseen :cry: :cry: :cry:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/t...nt=ohjausboksi

Yep, ei tarvitse olla ennustaja tietääkseen miten tulee käymään..:mad:

Heja Finland!!:rendeer:

Menee kohta samanlaiseksi,kuin vaimentamattomalla harikalla ajo.Joka vuosi joutuu maksamaan sakot äänien takia,pitää vain ajatella osaksi harrastusta.
Toki menee hankalammaksi,jos vievät kilvet....

Täällä kun ei ole omaa autoteollisuutta, eikä juuri saastuneita suurkaupunkeja joita noilla säännöillä suojellaan, en näe että haittaverotus tulisi vastaavasti suoraan kohdistumaan jenkkiautoihin. Toki uskon ettei autoilu edullisemmaksi ole muuttumassa.

Siksi kannattaakin äänestää. Demarit saadaan kyllä pois vallasta. Suuri vaalitappio ja vieläpä sille väärälle puolueelle voi toimia herättävänä tekijänä.

Mitä tulee nouseviin maksuihin, niin museoautothan ovat meillä toistaiseksi vapautettu vuosittaisista maksuista. Maksuthan menee päästöjen mukaan.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a...e-22cb2fd2291e

Koskahan on viritettyjen isolohkojen vuoro. Luultavasti vain ajan kysymys koska sähköautoista ei yksinkertaisesti tule samaa fiilistä?

Kyllähän sitä tulevaisuutta voi suunnitella vaikka lampunhengen, hammaskeijun tai joulupukinkin varaan, mutta aika usein satuihin uskominen päättyy kun todellisuus koputtaa olalle. On sitten eri asia tuleeko se todellisuus vastaan vasta niiden vaalien jälkeen.

tämä demaritodellisuus on nyt nähty. Autoilijan ei ikinä pidä vihervasemmistollee ääntään hukata.

Tuota Italian ja Ruotsin vuosittaista maksusysteemiä olisi voinut hieman avata enemmän. Eli tuo Ruotsin päästöihin perustuva kuukausimaksu ilmeisesti menee Suomen tapaan tauolle, jos auton ottaa pois ajosta, vaikka talven ajaksi? Mitään meikäläistä museoautosysteemiä vastaavaa järjestelmää selkeine veroetuineen ei vissiin Italiassa tai Ruotsissa ole?

Minäkin olisin valmis investoimaan Vetteen ja Trans amiin nykyaikaisen LS- tekniikkan huomattavasti paremmalla polttoainetaloudella ja päästöillä, jos se ei tuhoisi museokelpoisuutta.

Jos Suomen päästöperustaista ajoneuvoveroa kiristetään entisestään ja museoautojen edut säilyvät, niin odotettavissa on valtava hakemusrumba museoautoiksi. Tosin silloin sitä lompakkoa kaivetaan siinä vaiheessa, kun autoa laitetaan museokuosiin. Minäkin upotin Vetten entisöintiin varmasti yli 50000 euroa plus auton hankintahinta.

Politiikka ei sinällään herätä minussa mitään tunteita eli en ole poliittisesti suuntautunut mihinkään päin. On melkein sama mitä puolueet vaalien alla sanoo tai oppositiosta huutelee, on väistämätöntä, että polttomoottoristien elämää tullaan vaikeuttamaan nykyisestä.

Polttoaineiden hinnat nousee tai /ja tulee lisää käyttömaksuja mutta suuntaus on lopuksi jokaisella päätöksiä tekevällä puolueella sama eli päästöjä tullaan vähentämään. Liikenteestä on tyhmänkin pään helppo huomata potenttiaali.

Vaikka olenkin polttomoottorien ja vieläpä mahdollisimman suurien sellaisten kannattaja niin silti olen valmis nostamaan isolohkon hyllyyn ja pulttaamaan sähkösurruuttimen autooni. Täällä pohjoisessa kun aurinkokin paistaa (jos paistaa) kesällä ympäri vuorokauden niin aamulla olisi aurinkokennoilla ladattu akku tupaten täynnä sitä itteänsä.

Jos Suomea vertaa noissa linkeissä mainittuihin maihin niin eikös meillä ole aika hyvin asiat? Pensaa saa kohtuu rahalla ja käyttömaksut tai vakuutuksetkin ovat aivan kohtuu halpoja.

Jos jossain päin eurooppaa tulee paniikkimyyntiä niin minä meinaa ostaa heti, vaikka talliin koristeeksi tai konvertoin sähkölle

Tämä artikkeli on eri tahoilla ruodittu läpi ja aika pitkälle tuomittu ihan hatusta vedetyksi bashan puhumiseksi. Siinä toimittajan agenda on vähän hakusessa, faktojen tarkastus ei ole ollut ajankohtaista kun on kirjoitettu proosaa ja lähteenä henkilö jota ei ole olemassakaan.

Kun lähteen nimeen vaihtaa yhden kirjaimen, niin siitä sitten saa erään Keski-Suomessa vaikuttaneen autokauppiaan nimen ja tuolla yrityksellä ei enää näytä olevan toimintaa Suomessa. Saman niminen firma joka tuolla hahmolla oli näyttää nykyään olevan Virossa ja tuovan Pick Uppia ja muuta uudempaa kalustoa.

Onhan verotuksessakin potentiaalia. Ei kun suoraan prosentiksi 100%.

Jo nyt suomalaisten ostovoimasta menee erittäin iso siivu autoiluun niillä joiden on pakko auto omistaa. Liikkumaan on päästävä. Jos joku puolue nostaa liikkumisen kuluja entisestään, se raha on pois jostain muusta. ja tuolla päätöksellä kirjoitetaan vaalitappio.

Jokainen tietää, että Suomen tekemisillä ei ole maailman mittakaavassa mitään virkaa. Mutta oma kilpailukyky ja elintaso saadaan alas. Esim viro ei edes suunnittele autoilun kallistamista.

Tuo yrityksen liputtaminen Viroon tulee lisääntymään paljon. Veroissa säästää aika siivun.

Niinhän tuo tulee jatkumaan meikäläisen autoharrastus ja muukin yksityisautoilu vaikka kustannukset nykyisestä nousisivatkin.

Kyllähän se bensan hinta 90-luvullakin nousi kohtuullisesti, eikä maailma siihen pysähtynyt. Ollessamme Itävallassa vuonna 1997 työnantajan kustantamalla pidemmällä reissulla, totesi eräs paljon maailmaa kiertänyt työmaapäällikkö minulle, että "nostetaan vaan bensan hinta 10 markkaan, ei lopu ajot häneltä, mutta eipä tule enää tien päällä kuin tuttuja vastaan". Sama pätee edelleen.

Toki jokainen autoharrastaja ymmärtänee, että isolla polttomoottorilla varustetulla harrasteautolla ajaminen kallistuu tulevaisuudessa monilta eri suunnilta.

Omasta mielestäni suurin ongelma tuleekin siinä,
jos niillä liikkumista rajoitetaan.
Itse tykkään ajella harrasteautolla erilaisiin tapahtumiin suomessa ja muualla euroopassa.
Tätä jos ei tulevaisuudessa voi vapaasti tehdä,
on se ISO miinus autoharrastukseen.

Autoharrastuksen "hankaloittaminen" vaikeuttaa pidemmällä aikavälillä myös varaosien hankintaa,
tapahtumat hiipuu kun osallistujat vähenee jne. jne.

Ehkä tulevaisuudessa auton rakentaminen / virittäminen tapahtuukin virtuaaliprojektina ja sillä käydään virtuaalikisoissa ja virtuaalimiiteissä :alien:

En usko, että kepu voi kusettaa niin paljon. Että tiettyilla autolla ajoa rajoitetaan. Kokoomuksenkin kannattajakunnassa on paljon isojen autojen omistajia.

Luulen ettei kotimaisilla kepun tai kokoomuksen äänenpainoilla ole isoa vaikutusta, jos esim joku keskieurooppalainen kaupunki asettaa rajoituksia ajoihin.

Minusta tässä asiassa "haukutaan väärää puuta". Se josta pitäisi puhua on vaihtoehtoiset polttoaineet. Uskon että sillä saralla on vielä paljon kehitettävää. Ei polttomoottoria tarvitse lopettaa kun tankkiin lorotetaan sellaista ainetta että tuplaputkista tulee parfyymia. Täällä tahtoo olla sellainen asenne että kaikki pitää lopettaa kun jotain haittoja ilmenee, kun oikeasti pitäisi miettiä miten me kehitetään tästä parempi. Ja niinhän on tehty ennenkin, polttomoottorin palotapahtuma esim. on parantunut 35 vuodessa reilusti. Mulla oli aikoinaan -82 Corolla 1.3 kaasarilla, kulutti 8-9 litraa, nyt on vuoden vanha Mazda 2.0 Skyactiv, kuluttaa 6,5-7 litraa plus katalysaattori. Kehitystä on tapahtunut, nyt pitää ottaa seuraava askel ja siirtyä fossiilisesta aineesta parempaan ja antaa pitkälle kehitetyn polttomoottorin puksuttaa vielä toinen sata vuotta. Äänetön sähkömoottori Corvettessa ym. V8 autossa on sama kuin lähtisi huoriin kuohittuna.

Johonkin käyttötarkoitukseen tuollaiset vaihtoehtoiset polttoaineet varmasti sopivat, mutta energiatase niissä ei ole kovin hyvä. Jos bensalitra sisältää energiaa noin 9 - 9,5 kWh ja synteettistä bensaa saadaan tuotettua parhaimmillaan noin 1,5 kertoimella, uusiutuvista lähteistä kerroin on suurempi. Kerroin siis kuvaa, kuinka paljon tarvitaan kokonaisenergiaa polttoaineen tuottamiseen.

Jos nyt "leikisti" lasketaan, että tase olisi kokonaisuutena 15kWh per litra (mikä on nykyisin alakanttiin). Eli 6,5 litran kulutuksella tarvitaan kokonaisuudessaan 6,5 x 15kWh energiaa, eli 97,5kWh. Sähköauto kuluttaa luokkaa 20kWh sadalla, jos lasketaan mukaan lataushäviöitä, yms ja otetaan lukemaksi vaikka 25kWh, niin silti tuollaisella polttoaineella energiankulutus olisi 4x suurempi kuin sähköäautolla. (Ja tuossa vertailtiin pienikulutteista polttomoottoriautoa ja varsin suurikulutteista sähköautoa)

Ja siis nyt pumpulta ostettavan fossiilisen bensan energiasisältö on luokkkaa tuo 9 - 9,5kWh, siihenkin pitää laskea kaikki pumppaus-, jalostus- ja kuljetuskulut mukaan niin päästään realistisesti johonkin 1,1 kertoimeen.

Lisätään tuohon polttomoottorin niskaan vielä läjäpäin kiristyviä päästövaatimuksia, niin kulutus ei enää putoakaan ja niiden valmistaminen kallistuu.

Sen verran vielä voisi lisätä, ettei polttomoottorin parhaan hyötysuhteen kulutus ole radikaalisti parantunut ainakaan viimeisen 50 vuoteen, suurimmat parannukset ovat tuon jälkeen tulleet osakuormakäytön hyötysuhteeseen.

:thumrigh:

...ja sekin tosiaan meni jutussa väärin.

Haastattelu on tehty tammikuussa ja paljon väärinkäsitystä siinä on ollut toimittajan taholta.

Mites sitten tämä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Power-to-X

Tiedä sitten miten kauan käytännön toteutukset kestää.

Sen verran kilsoja takana kun aloitin harrastuksen 70-luvun lopulla. Tosin ensimmäinen jenkki paljon myöhemmin. Öljy ei varmaan lopu mutta kalliiksi tulee. Loppu on politiikkaa ja se ei auta vaikka jalkaa poljetaan. Demokratiassa mennään kuitenkin enemmistön ehdoilla. Huono tai hyvä esimerkki on tämä Malmin lentokenttä jota muutama "harrastaja" piti hengissä. Lopulta tuli noutaja. Kaikki on varmaan kokeillut hybridiä tai sähköautoa ja onhan se tulevaisuus. Sille ei vaan voi mitään. "Jenkkiauto" harrastus on kuitenkin pieni kuppikunta. Ei se ketään muuta kiinnosta. Silti uusi auto on kiikarissa. Nyt kun kesä tuli ei ole mitään V8 voittanutta.

Kyllä minun täytyy tunnustaa että en ole ikinä edes istunut hybridin tai sähköauton istuimella. Tai oikeastaan Camarokin on hybridi, se polttaa bensaa ja kumia.

Vai ei muita kiinnosta, miksihän sitten äitienpäivänä näytti muissa autoissa olevan nokka sivuikkunassa kiinni ja viereisen kaistan kuskit jäi junnaamaan takakylkeen kiinni kun kruisailin kylällä '73 Trans Amilla.

Kyllä jenkkiautot ja muut erikoisemmat autot ihmisiä kiinnostaa. Loppujen lopuksi aika harva sellaisen itselleen haluaa niin paljon, että päätyy moista hankkimaan.

Kannattaa muistaa, että ihmiset jopa maksaa myös siitä että ne pääsee korkeasaareen katsomaan apinoita, harva sellaista kotiinsa haluaisi.

Onhan noita jo jossain mittakaavassa olemassa.

Vedyn elektrolyysissä taitaa parhaimmillaan olla hyötysuhde luokkaa 80%, eli siis 100% sähköenergiasta "muutetaan" vedyksi joka sisältää 80% sähkön energiasta. Eli siis käänteisti kerroin on tuossa vaiheessa 1,25 (=100/80).

Tuo hyötysuhde edellyttää tislattua vettä, joten veden tislaus (tai käänteisosmoosi, tms) syö myös aika paljon energiaa.

Vetyä on melko hankalaa säilyttää, joten se pitää yleensä sitoa johonkin hiiliyhdisteeseen, jotta säilöminen helpottuu.

Oma veikkaus on, että sähkön varastointi akkuihin tulee olemaan moneen käyttötarkoitukseen suoraviivaisin vaihtoehto. Toki se ei kelpaa pitkäaikaiseen varastointiin ja esimerkiksi meriliikenne kaivannee jotain muuta.

Eli tarkoitatko, että on koko perheen huvia, kun nenät lasissa tsiigataan jenkkiautoa ja sen harrastajaa, osa katsoo autoa, osa apinaa? :D

Vaikka energialähteen valmistamiseen tarvitun energian määrä on sinänsä merkityksellinen asia, isossa kuvassa/pitkällä tähtäimellä ratkaisee maapallon energiatase, ts. paljonko kulutamme/tarvitsemme energiaa ja paljonko auringosta lähtöisin olevasta energiasta saadaan talteen aurinkopaneeleiden, tuulen, aaltovoimaloiden jne. avulla. Lähtökohtaisesti kulutus suhteessa tarjolla olevaan energiaan on sellainen, että hyötysuhde ei ole maapallon tasolla rajoittava tekijä, kunhan teknologia tästä vielä kehittyy.

Kuten varmaan kaikki tietävät, asiaan liittyy joitakin reunaehtoja
- maapallon/kaasukehän keskilämpötila ei saisi nousta, pitäisi jopa hieman laskea nykyisestä
- hiilidioksidin määrää kaasukehässä pitäisi saada jopa laskettua
- kaupallinen kannattavuus, johon merkittävästi vaikuttaa yhteiskuntaohjaus veromekanismien myötä

Ilman ihmisen kulutusta, maapalloon on "varautunut" energiaa hyvin pitkän ajan kuluessa. Osa maaperään ja meriin, osa mm. fossiilisiin polttoaineisiin. Keskilämpötila on/olisi vakiintunut pisteeseen, jossa maapallon pois luovuttama energia on yhtä suuri kuin sen auringosta vastaanottama energia.

Sinänsä ihmiskunnan käyttämä energia ja sen edelleen muuntuminen lämpöenergiaksi ei ole maapallon vastaanottaman ja avaruuteen säteilemän energian mittakaavassa ongelma, vaan ongelma on kaasukehässä olevan hiilidioksidin nousun myötä heikentynyt kyky säteillä/vapauttaa lämpöenergiaa avaruuteen, mikä on johtanut ilmaston keskilämpötilan nousuun ja sen mukanaan tuomiin ilmaston muutoksiin ja sen ääri-ilmiöiden lisääntymiseen.

Edellisestä seuraa, että hiiltä kaasukehään vapauttavia energialähteitä ei voida käyttää enempää kuin hiiltä sitovat mekanismit sitä kykenevät uudelleen sitomaan, jotta maapallon kyky säteillä lämpöenergiaa avaruuteen ei heikenny entisestään. Tässä mielessä kehitteillä oleva menetelmä, jossa tehdään hiilipohjaista polttoainetta kaasukehän hiilidioksidista, ei kokonaistilannetta korjaa, vaikka toki omalta osalta estää tilanteen heikentymistä.

Se, että ihmiskunnan käyttämä energia kyetään tuottamaan riittävän suurelta osin CO2-vapaasti, on merkitsevin asia. Se ei poissulje hiilipohjaisten energialähteiden käyttämistä kunhan CO2 kulutus on yhtä suurta kuin sen tuotto. Tässä tuo hiilidioksidista tehtävä polttoaine on mielenkiintoinen vaihtoehto valittuihin käyttökohteisiin sen tuotannon vaatimasta sähköenergiasta huolimatta, ainakin pitkällä aikavälillä.

Sähköenergian varastoinnin haasteet ovat sen suurin rajoite, eikä sen tuotantovaiheen jälkeinen hyvä hyötysuhdeketju riitä sitä kaikissa sovelluksissa kompensoimaan. Vastaavasti joidenkin muiden energialähteiden heikompi hyötysuhdeketju ei tee niistä suoraan hyödyntämiskelvottomia, sillä niiden varastointikyky ja kysyntä näyttelee myös tärkeää roolia.

Tilanne on verrattavissa muovin ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Kertakäyttöinen, vaikkakin uusiutuva ei ole välttämättä parempi vaihtoehto kuin uudelleen käytettävä ja uusiutumaton. Kun vielä otetaan mukaan kierrätettävyys, muuttuu tilanne lisää. Käyttökohdekohtaisesti CO2-mielessä optimaalinen valinta ei siis aina ole uusiutuva raaka-aine, eikä asia ole välttämättä ristiriidassa taloudellisten seikkojenkaan kanssa.

Kun lähes CO2-vapaiden energialähteiden, ts. aurinko- tuuli-, maalämpö- ja veden liike-energian käyttö laajenee ja siihen liittyvä teknologia kehittyy ja edelleen halpenee, avaa se ovia myös muiden energialähteiden, joiden tuottamisen hyötysuhde on heikompi, käyttämiselle kohteissa, joihin sähkö ei syystä tai toisesta sovellu tai joihin se ei ole optimaalisin ratkaisu.

Kysyntä (= tarve ja maksukyky) ja tarjonta (= ratkaisut ja niiden kokonaiskustannus) löytävät lopulta aina toisensa. Yhteiskuntaohjauksella (= verot, tuet, sääntely yms. vastaavat mekanismit) vivutaan tasapainoa haluttuun suuntaan.

Isossa mittakaavassa asioita ei kuitenkaan vivuta yhtä voimakkaasti samaan ilmastopoliittiseen suuntaan, vaan yhteiskunnan kypsyys (= teollinen vaihe, elintaso, jne.) vaikuttaa vahvasti Maslowin tarvehiearkian mukaisesti.

Arvojohtajuuden ja esimerkin voimasta paljon puhutaan, mutta reaalimaailman tulokset ovat niin ja näin. Tässä mielessä "varmin" tapa on luottaa rahan voimaan, ja pyrkiä kehittämään, jalostamaan ja tuottamaan alhaisen CO2-päästötason teknologiaa siellä missä sen tarpeeseen on vahvasti havahduttu ja sitouduttu.

Kun asteittain teknologian hinta laskee ja samaan aikaan kehittyvien alueiden valveutuneisuus pikku hiljaa kasvaa, siirtyminen tapahtuu aikanaan nopeammin kuin siellä, missä kehitys ja käyttöönotto alunperin tehtiin. Mobiiliteknologia vs. sanoma- ja aikakauslehdet on tästä kohtuullisen hyvä esimerkki.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että teknologian kehitystä ei pysty rajattomasti nopeuttamaan rahan tai edes pakon voimalla. Tässä mielessä yhteiskunnan asettaessa ajoittain epärealistisen kunnianhimoisia tavoitteita, ainakin suhteessa muihin maihin, syntyy "sivutuotteena" voimakkaita vastareaktioita ja hajaannusta, jota osa poliittisesta kentästä pyrkii hyödyntämään oman etunsa edistämiseen.

Tämän hetkisessä ilmastoviestinnässä, jota tiedostusvälineet vielä mielellään ruokkivat, on huonoa se, että mennään uhkakuvat ja absoluuttiset kiellot ja "sähkö sitä ja sähkö tätä" edellä, vaikka voitaisiin myös selkeämmin painottaa, että erilaisia rinnakkaisia energialähteitä tulee jäämään käyttöön.

Tuossa edellä tuli kirjoitettuna auki paljon asioita.

Eka esimerkki on usein se että biomassasta tai jopa ilman hiilidioksidista saadaan tehtyä sopivia hiilivetyjä polttonesteiksi. Öljyteollisuuden tulevaisuuden visiot tuntuvat olevan aika pitkälle tätä. Yllä viitattuun ylen juttuun Lappeenrannan tutkimushankkeesta, öljybarreli siis ehkä maksaa noin 140 taalaa joskus vuosien 2030 - 2040 välillä.

Likimain kaikki noista hankkeista, joissa jollain lailla muunnetaan sähköenergiaa toisenlaiseen muotoon (polttoneste tai vety), toimivat parhaiten tasaisella kuormituksella, eli siis niin että prosessinopeus on vakio säätömahdollisuuksia prosesseissa yleensä on, mutta yleensä niin että kapasiteetti käytännössä rajoittaa maksimituottoa ja kulujen minimoinnin ja pääoman kuoletuksen maksimoimiseksi laitteistoja halutaan käyttää maksimikapasiteetilla tai hyvin lähellä sitä.

Edellä kuvattu ei varmasti ole yllätys. Yllätys piilee siinä, että prosessin energianlähde, eli uusiutuva energia, on melko syklistä. Tosin nykyään isot merituulivoimalat tuottavat sähköä hyvin ennustettavasti ja hyvällä käyttöasteella. Kuitenkin jos tuollaista vakiotehoista prosessia halutaan ruokkia uusiutuvalla sähköllä, niin eikö olisi näppärää jos siinä välissä olisi jonkinlainen lyhytaikainen (ehkä 1 vrk tai 2) varasto sille sähkölle jota prosessiin tarvitaan? Olisiko akku sopiva vaihtoehto?

Taloudelliset intressit tuollaisille sähkövarastoille on jo olemassa, sähköpörssissä on hetkiä kun sähkön kuluttamisesta maksetaan. Eikä tilanne ole lähiaikoina muuttumassa sen suhteen etteikö ylijäämäsähköä olisi jatkossakin myynnissä. Tietysti niin että iso osa noista artikkelissa mainiituista tuulimyllyistä on esim silloin 2030-2040 välillä jo tehty ja käytössä. Ensin tulevat lyhytaikaiset varastot vuorokausivaihtelun tasaamiseen, ehkä joskus myöhemmin pidempiaikaiseen varastointiin.

Suomessa on tällä hetkellä useita hankkeita joiden tarkoitus on tuottaa biokaasua erilaisista lähteistä. Se on ekologista, mutta noin 100% tapauksissa tuotettu kaasu maksaa paljon enemmän mitä kilpaileva maakaasu (tai jostain vanhojen kaatopaikkojen keräilystä peräisein oleva biokaasu). Sitten esimerkiksi tuota kaasua pitäisi vielä syntetisoida polttonesteeksi, siihen tarvitaan mm. vetyä.
Monet nykyisistä biokaasulähteistä on niitä joiden tekemiselle on ollut jokin muu intressi, kuten jätteenkäsittely. Sellaiset hankkeet siis subventoivat aika vahvasti kaasun tuottamista, esim jätemaksuina.

Maailmassa toistaikseksi ainoat "kannattavat" polttonesteiden syntetisointilaitokset ovat olleen natsi-saksassa ja apartheid ajan Etelä-Afrikassa. Eivätkä ne sielläkään oikeasti taloudellisesti kannattavia olleet, mutta hiilestä oli pakko tehdä kun omaa öljyntuotantoa ei ollut ja kukaan ei myynyt riittävästi öljyä.

Maailmalla on jo nyt hankkeita, joissa varastoidaan akkuihin sähköä kannattavasti tasaamaan vuorokausivaihteluja, esim Hornsdale Australiassa. Vastaavia tuntuu tulevan käyttöön kuin sieniä sateella.

Lähteäköä sitten veikkamaan jo toimivan teknologian puolesta, joka on joko täysin kilpailukykyistä tai hyvin lähellä sitä vai laittaako rahat likoon jonkun sellaisen puolesta joka ehkä 10-20v päästä ehkä maksaa vain 5x enemmän mitä kilpaileva teknologia ja joka kaipaa järkyttävän määrän uutta infraa toimiakseen.

Olihan siinä 90 luvun puolenvälin tienoilla paljon Suomessakin porukkaa jotka vannoivat etteivät keksi mitään käyttöä matkapuhelimille, haittaahan moisesta vain on kun vaimo saa aina kysyttyä missä milloinkin luurataan.

Sinänsä Suomesta löytyy kaikkia vastaaviin akkuihin tarvittavia mineraaleja ja osaamista niiden valmistamiseen, mutta rahaa otetaan pois tutkimuksesta ja laitetaan mm. turvetuotantoon.

Toi Kauppalehden "artikkeli" ammuttiin alas faktojen osalta Amerikan Raudan 4/2021 pääkirjoituksessa. Jakoivat sen nettiin joten voin laittaa sen tähänkin näkyviin.

Ainahan se on vähän niin, että jos jotakin sanotaan ääneen asia on himpun verran lähempänä toteutua.

Sinänsä tuollaiseen korjausartikkeliin ei kannattaisi kirjoittaa, että Suomessa bensa on kalliimpaa kuin muualla. Ei se täällä toki halpaa ole, mutta erot muihin maihin menee pyöristysvirheisiin ja jätetään mainitsematta, ettei täällä ole kilpailua tukkuritasolla juurikaan.

Jos suht tyhjästä aloittava toimija nousee muutamassa vuosikymmenessä miljardöörikerhoon ja toinen toimija maksaa tasaisesti pääomistajalleen valtiolle hyviä osinkoja (ja toki muillekin onistajilleen), niin se vähän vihjaa ettei se korkea hinta ihan pelkkää veroa ole…

Palaan vielä muutamiin Kipin esille nostamiin asioihin ja/tai ilmiöihin.

Itse uskon että sähkön voittokulku jatkuu myös liikkumisvälineissä ja lyhyellä (10..20 vuotta) aikavälillä erityisesti siellä missä jakeluinfra on kattava ja liikennevälineeseen tarvittava varastointitekniikka tarjoaa jo nykyisellään kohtuullisen toimivan ratkaisun. Pidemmällä aikavälillä laajemmaltikin. En silti usko, että siitä tulee ainoa energialähde ihmiskunnan tulevaisuudessa.

Tuo matkapuhelin on monellakin tavalla oiva vertaus. Erityisesti sillä tavalla, että sen alkuaikoina tarvittava akkuratkaisu oli iso ja painava, eikä puheaikakaan päätä huimannut. Kehitystä on tapahtunut monellakin rintamalla, mutta aiheeseen liittyen sekä akkutekniikassa että elektroniikan tehonkulutuksessa (pidettäessä ominaisuudet/suorituskyky toisiaan vastaavina). Aikajänne on luokkaa 40 vuotta, josta myös akkuteknologiaan liittyen iso vaihde on ollut päällä ~viimeiset 15..20 vuotta.

Tästä kehityksestä moni muukin sovellus on päässyt hyötymään, eli sama juttu kuin mobiililaitteet vrt. lehdet kehittyvillä alueilla => nopea soveltaminen. Samalla on hyvä muistaa, että maailmassa on miljardeja akkukäyttöisiä laitteita ja akkuteollisuus on rikkomassa, ellei jo rikkonutkin 100 miljardin euron rajapyykin.

Mitä nämä seikat sitten käytännössä tarkoittavat? Pääasiassa sitä, että akkuteknologian kehitykseen on jo panostettu jonkin aikaa ja toki jatkossakin panostetaan todella merkittävästi. Ns. "nopeita voittoja" ei tässä tilanteessa ole kovin realistista odottaa, vaan kyse on pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja olemassa olevan teknologian levittämisestä.

Pari sanaa varastoista. Varastot ovat oikeastaan välivarastoja ja niitä esiintyy/tarvitaan kaikkialla, niin luonnossa, luonnon ilmiöissä kuin ihmisen aikaansaannoksissakin. Mitä tasaisempi prosessi, sitä vähemmän materiaalia tai energiaa välttämätöntä varastoida. Aiheeseen liittyen oleellista on se, onko energiaa jatkuvasti saatavilla, vai vain ajoittain. Jos jatkuvasti, millä tehokkuudella. Ja jos vain ajoittain, niin kuinka taajaan, olipa kyse matkan tai ajan yksiköistä. Ja toki sekin merkitsee, kuinka kauan tarvittavan välivaraston täyttämiseen menee. Ja edelleen se, mikä jakeluinfran elinkaarikustannus on.

Esimerkkinä vaikkapa avaruuslento. Luultavasti maapallon painovoimakentästä on lähes mahdotonta irtautua pelkän sähköenergian avulla, vaikka sen tekisi hitaastikin, sillä esimerkiksi 50 km korkeudessa ilman tiheys on enää alle 1% siitä mitä se on meren pinnalla, mutta putouskiihtyyvs yhä liki 98,5% siitä mitä se maan pinnalla keskimäärin on. Eli ilmaa väliaineena käyttäen homma "ei vaan lennä."

Ionimoottoreidenkin työntövoima on toistaiseksi varsin vaatimaton, ja nekin tarvitsevat ionilähteeksi/"ajoaineeksi" materiaa (ksenon, cesium, indium) eli kyse ei ole ihan puhtaasta sähköenergiasovelluksesta.

Kun avaruuteen on päästy, todennäköisimmin siis perinteisin keinoin, voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti jatkaa hetken aikaa aurinkopurjeen ja aurinkokennojen voimin. Ensin mainittu lakkaa tarjoamasta kiihdyttävää voimaa Marsin ohituksen jälkeen, samoin aurinkokennojen teho pienenee etäisyyden kasvaessa siten, että maan etäisyydellä saatavasta tehosta löytyy Jupiterin etäisyydellä enää 5%. Tarvitaan siis jälleen varastoitua energiaa, luultavimmin ydinenergiapohjaista.

No, avaruusmatkailu on useimmille tämän lukijoille tieteiskirjallisuutta ja siten ääriesimerkki, mutta on ihmiskunnan tasolla hyvä pitää mielessä. Mutta palataan maan pinnalle tai ainakin maapallon ~pinnalle.

Rahtiliikenteestä laivaliikenteen osuus lienee 80%, joidenkin lähteiden mukaan jopa 90% luokkaa. Tarvittavat tehot ovat sitä luokkaa, ettei akkuteknologia ole ratkaisu pitkille merimatkoille, ja vaikka apuvoimaa voikin tuulivoimalla tuottaa, päävoimaa ei käytännössä voi. Toki laivaliikenteen etuja ajavat tahot mielellään myös mainostavat CO2-päästöjen per tonnikilometri olevan huomattavan paljon kilpailevia vaihtoehtoja matalampia. Siitä huolimatta laivaliikenteen vuotuiset päästöt ovat samaa luokkaa lentoliikenteen kanssa ajalta ennen koronaa. Nyttemmin saattavat olla hieman suurempiakin.

Vaikka sähkö tuleekin lyhyemmille lentomatkoille ja pienempikokoisiin koneisiin, kaukolennot ja isommat koneet pysynevät edelleen hiilivetypohjaisissa energialähteissä. Energian pakkaustiheus, huolimatta merkittävästä erosta ulos saatavan energian hyötysuhteessa, on edelleen perinteisten energialähteiden puolella. Toki kaluston koko optimoituu tulevaisuudessa uudelleen, kuten on jo nähty isoimpien lentokoneiden tilausten peruutuksina. Aika näyttää oliko kyse koronan seurannaisilmiöstä vai myös pysyvästä muutoksesta.

Jos hetkeksi palataan veikkaamaan kumpi on todennäköisempää, se että ihmiskunta luopuu materialismista, palataan alueelliseen ruoantuotantoon ja unohdetaan kaikki muu paitsi lähimatkailu, vai se että homma jatkuu melkein kuten ennenkin? :scratch:

Hyvä nosto tuo paikallinen sähköenergian ylituotanto. Vaikka akkuteknologia kehittyy ja pohdintoja teslojen ja muiden sähköautojen paikallisen akkukapasiteetin hyödyntämisestä myös muuhun kuin liikennekäyttöön on esitetty, peilaten siihen kuinka hitaasti standardointityö, jolla pyritään minkä tahansa teollisuudenalan laitekannan yhteensopivuuden sopimiseen ja yhteiskäytettävyyden varmistamiseen, etenee sanoista tekoihin, ei vielä ihan huomenna ole valmista.

Kun sähkön tuottaminen aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden avulla yleistyy ja ainakin ensinmainittujen osalta myös pienen mittakaavan laitoisten määrä kasvaa, on lyhytaikaisten akkupohjaisten energiavarastojen lisääntymisestä huolimatta todennäköistä että ylitarjontapiikkejä tulee jatkossakin esiintymään. Samalla se tarjoaa se mahdollisuuksia riittävän laajan sähköntuotantoverkon yhteydessä käyttää sähköenergiaa muidenkin energialähteiden tuottamiseen siten että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Etenkin kun kaikki ne "subventiomekanismit" tai pääprosessit, joiden ohessa muita energialähteitä voidaan tuottaa, eivät katoa kuin nappia painamalla.

On toki selvää, että hiilivetypohjaiseen energialähteeseen nojaava liikkuminen, tai edes tieliikenne, tulee tulevina vuosikymmeninä vähenemään merkittävästi, mutta katoaako se ihan kokonaan, sitä en usko.

Kauppalehden uusi artikkeli aiheesta

Löytyy tästä

Nyt ollaan ihan asialinjalla ja virheetkin on korjattu.

Mainio juttu. Olipas huolimaton vetäisy se alkuperäinen teksti.

Journalismi on mennyt nykyään niin alas, että välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko ?

Kun esittelee ”toimittajalle ” olevansa asiantuntija, niin toimittaja uskoo ihan kaiken mitä hänelle tarinoi, kyseenalaistamatta mitään !

MV lehti oli itseasiassa parannus valtamedian ulosantiin.

Onhan kirjastoissakin isot hyllyt väärällään kaikkea fiktiota, mutta tietokirjat on omilla hyllyillään. Vähän samalla lailla voi noita ”lehtiä” erotella toisistaan.

Tuosta käy valitettavan hyvin ilmi, miten ja miksi "pimeä puoli voittaa".

Kaikki, jotka kirjoittavat lehtiin/mediaan, eivät ole journalisteja. Eivät koulutuksen, eivät osaamisen, eivätkä etiikan puolesta. Sama pätee asiantuntijoihin. Se, että nykyisin kaikki pääsevät ääneen, tarkoittaa sitä että jokainen oman elämänsä "journalisti", "asiantuntija" tai "tutkija" saa mielipiteensä esille, mutta harvempi pystyy sen faktapohjaisesti perustelemaan kriittiselle vastaanottajalle.

Vielä suurempi ongelma on kuitenkin se, että kriittiset vastaanottajat alkavat olla harvassa. Kun tuohon yhdistetään se, että (liian suuri ja alati kasvava) osa mediasta juoksee vain lukija-/katsojalukujen perässä antamalla palstatilaa raflaavuuskertoimen perusteella sekä rinnastamalla pelkkiä mielipiteitä tutkittuun tietoon/asiantuntemukseen, ei ole ihme jos joku kohta ehdottaa journalisimin Pulitzer-palkintoa MV-lehdelle kaikissa sen neljässätoista alakategoriassa. :-|

"Kansa saa sellaisen hallinnon kuin se ansaitsee" pätee täysin myös mediaan. Se, että tositv valtaa jatkuvasti lisää alaa ja se, että videoita preferoidaan luettuun informaatioon enenevissä määrin, kertoo vain siitä että informaation pureskelemisen ja jalostamisen sijaan aivot soveltuvat enää vain valmiin pilttimössön velttoon vastaanottamiseen. Eliniän odote on jo osassa maita kääntynyt laskuun, sama lienee tapahtumassa myös aivojen painolle. :(

Itseasiassa Mv lehden rikos oli liiallinen tosiasioiden esiin tuominen ja julkistaminen. Raiskaajien ja muiden rikoksia tekevien ”nuorisojengien” etninen tausta paljastettiin aina nimillä ja kuvilla.

Aina se olis itä samaa. Lähi- itää ja Afrikkaa.

Niin, se on tietysti ikävää ettei ”mediat” saa keskittyä raportoimaan vain tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvien yksilöiden tekemistä rikoksista. Suomessa rikoslaki on sellainen, että rikoksia tekevät yksilöt ja rangaistukset annetaan yksilöille.

Se että ”media” keskittyy vain tiettyyn- tai tiettyjen vähemmistöjen tekemiin rikoksiin, ei tee koko vähemmistöstä rikollista. Tietysti jotkut rajallisella kapasiteetilla operoivat voivat niin alkaa kuvittelemaan.

On toki totta, että tietyissä rikoksissa ylikorostuu maahanmuuttajat, mutta sekään ei silti tee kaikista maahanmuuttajista rikollisia.

Lueskelinpa tonkin oikaisun. Loppupuolella tekstiä kertovat että yli 30 vuotiaat autot on vapautettu autoverosta. Olen luullut että tämä vuotuisen veron nimi on ajoneuvovero. Voin olla väärässäkin, noin vanhoissa autoissa ei autoverolla ole enää mitään vaikutusta hintoihin tai muuhun.

Eli Ruotsissa kaikki yli 30 vuotiaat autot eivät maksa autoveroa. Eli mitään museokilpiä tarvita.

Nyt on kunnallisvaalit. Äänelläni voit vaikuttaa onko valtuustoissa tiemaksujen asettajia ja ilmastohätätilojen julistajia vai autoilijoiden puolustajia.

Ihan pikkuisen jää ilmaan miten kunnallisvaaleissa valituilla edustajilla olisi paljonkaan sanottavaa esim mitä stadissa tehdään tiemaksuilla, jos siis itse antaa äänensä jossain ihan muualla.

Valittaahan nekin asiasta tietysti voi ja syytellä asiasta muita.

Ne tiemaksuilla rahoitetut tiet joilla itse olen päässyt ajamaan, ovat olleet kyllä ihan joka centin arvoisia:cool:

Joo, mutta Suomessa liikenteestä kerätyistä veroista, menee liikenteen tukemiseen vain murto osa.

Luultavasti Helsinki laittaisi ne tiemaksurahat joillekin Kreikasta Suomeen lennätetyille alaikäisinä esiintyvien kolmekymppisten ”hädänalaisten” elättämiseen. Jos siis demarit saisi päättää.

PRKL,kunnallisvaaliehdokkaat ja niitten vaalilupaukset=D>
2 kautta peräkkäin äänestin samaa ehdokasta,joka aina vaalityötä tehdessään lupasi hoitaa asfaltin,jota uupuu 1,5 kilometriä Vettetallilta.Molemmilla kerroilla pääsi valtuutetuksi,mutta ei näy asfalttia;)
Kolmatta kertaa en enää samaan hilpaan mene](*,)
Tiemaksuja maksaisin enemmän kuin mielelläni,jos ei tarvitsisi tuolla 1,5km savipätkällä ajella,PRKL

Ei viinastakaan kerätyt verot mene ryyppäämisen tukemiseen, palkkaverot ei mene työn tukemiseen, eikä alv tuotteiden ja palveluiden hinnan tukemiseen. Tai osa ehkä menee, mutta vain murto-osa.

Miksi autoilusta kerättävät verot pitäisi käyttää kokonaan autoilun tukemiseen?
Kyllä mun autoilun veroja saa käyttää, esim koulutukseen, puolustukseen, jne.

Nyt kannattaisi ottaa sitä päätä pois perseestä, edes sen verran että silmät tulee siihen resorin ulkopuolelle, sitten voisi alkaa nähdä asioita vähän paremmin.

Maahanmuuttokaan ei ole helppo kysymys, mutta siinäkin on aina kaksi puolta. Kun tänne tulee ulkomaisia koulutettuja ihmisiä, jotka tienaava 5-10x keskipalkan verran, maksavat palkasta veroja ja työpanoksellaan lisäävät työnantajansa myyntiä esim 1-10 miljoonalla vuodessa ja mahdollisesti työpanos auttaa palkkaamaan useita duunaritason työntekijöitä Suomeen, niin avaatko vähän kuka tuossa jää niin kamalasti tappiolle?

Tappiolle jäävät ensisijaisesti kaikki ne, jotka ovat jääneet noiden mamujengien uhreiksi. Pelkästään tänä keväänä on puukotettu useita suomalaisnuoria, pari päässyt hengestään, useita yritetty tappaa. Jopa viidakkoveitsin. Viimeisimpänä tapauksena tuo eilispäiväinen 14 vuotiaan tytön pahoinpitely. Siis yli kymmenhenkinen mamujengi pahoinpiteli yhden 14 vuotiaan tytön!

Minulta ei ymmärrystä noita hyönteisiä kohtaan löydy.