Läppärungon vesikierron ohittaminen?
 

Onnistuuko ihan vaan letkut irti, liitintä ja letkunpätkää väliin ja sitten läppärungon letkunpaikat tukkoon -menetelmällä vai tarviiko ottaa jotain erityistä huomioon?

Onko jotain valmista kaupallista satsia, joka sisältää tarvittavat palikat, olemassa?

Muistaaksein on kaupallinen 'throttle body coolant bypass kit' jossain ja myöskin joku kertonut tällä foorumilla kuin PiilHelveten kamoilla pääsee murto-osaan kustannuksista. Eri asia sitten kannattaako moiseen edes vaivautua.
Mutta lisänähän sekin on ennen pahempaa hulluutta, joka väistämättä seuraa powerus moremus tartunnasta (Corvetet tunnettuja kantajia)
...nokkaa..kantta..pakosarijaa..stroukkia..ahtoa..

Tämmönen kitti löyty heti Googlella. Sanoisinko, että $19 on hurja hinta kahdesta klemmarista ja letkunjatkeesta.



Ja mielenkiintoista luettavaa aihesta hyödyttömät viritykset.

Saahan sillä paremmat mahikset jäätämiseen lähellä nollaa ajellessa.

Luuletteko todella että se läppärunko jäätyy lähellä nollaa ajaessa ilman tota vesikiertoa?
Joo on mahdollista että se jäätyy kun ollaan nolla farenheitin alapuolella mut silloin meillä on mittarissa jo -17,8 astetta.

Itse olen ajellut -10 asteen pakkasessa ilman läppärungon vesikiertoa ja ei ole ollut mitään ongelmia. Toi chevyn pikkulohko kun tuppaa kuitenkin tuottamaan tuota lämpöä aika hyvin.

Mielestäni yksi järkevimmistä muutoksista on poistaa tuo vesikierto, ei niinkään tehonlisäyksen kannalta joka on kuitenkin luokkaa pari keskivahvaa hevosta, mutta se että saa läppärungon irti kivasti jälkeenpäin niin ettei tartte vesiä aina laskea pois koneesta, sekä se että plenumiin voi ajon jälkeen koskea sormin ilman että niistä tulee nauravat nakit.

Ja muuten toi linkki minkä Ippe antoi... Ei kannata uskoa Nathan:ia, se ei tiedä mistä puhuu, ja kirjottaa.
Moni asia siellä on päin amerikan joen persettä. Ja huomatkaa että LT1 (josta Nathan puhuu) on vesikiero eri suuntaan kuin L98:ssa ja muutenkin erilainen kone.

Eiks tuolla Nathanin sivullakin lukenu, että just sen takia hyvä modifikaatio, että purkamnen helpottuu, kun ei tarttee vesiä laskeskella.

Kaasari jäätyy ilman vesikiertoa -1 celsiuksessa? Eikös se moottorista nouseva lämpö lämmitä sen verran ettei ihan sillon vielä jäädy ja kuinkas moni yleensä edes ajelee Vetellä pakkasella?

Mistäpä täällä netissä muutes tietää kuka tietää mitäkin ja kenen sanomisiin kannattaa uskoa. Eli kannattaa pitää tietty varaus kaikkiin juttuihin. Ja ainaskii meikäläisen juttuihin C4 osiossa, kun en semmoseen autoon oo ikinä edes koskenu ;)

Kaasari C4:sia on muuten aika vähän, todellisia keräily harvinaisuuksia ;)
Ainakin V-P ajelee talvellakin 8)
Ei se kaasari/bensa taida ihan -1 celsiuksessa vielä jäätyä :-k , vai toimiiko sun vekotin vedellä :confused:

Tuon linkin mukaanhan juuri mikään ei auta...
Kyllä kai noista pikku muutoksistakin jotain "apua" on, vaikek persdyno sitä kertoiskaan??

No ei kai se bensa siellä mikskään jäädy ainakin (alan) kouluissa minulle opettivat, että jäätymisvaara on suurimmillaa (ottomoottorissa) 0-10 celsius välillä. Ilmankosteudesta johtuen nääs..........

Nii ainii. Hyvä pointti :) Joskus varmaan pitäs tutustuu semmoseenkin aiheeseen kuin ruiskumoottori. Tietysti parasta ois tutustuu aiheisiin BB ja ruiskumoottori yhtäaikaa\\:D/

Niinpä. Siinähän on juuri ne muutokset jotka eivät muka auta juuri mitään. Sitten siellä lopussa alkaa tarinaa mutooksista jota ihan oikeasti auttavat.

No enivei, jos tuo vesikierron ohittaminen kestää 5 min ja maksaa 5 € ja siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa, niin enpä heti keksi yhtään järkisyytä miksei sitä kannattaisi tehdä.

Minä aion selvittää ihan dynossa näiden pikkuviritysten toimivuuden keväällä/kesällä, jos kaikki natsaa kohdalleen. Skeptikkona en oleta, että mitään merkittävää vaikutusta näillä pikkuvirityksillä olisi (varsinkaan perstuntumalla mitattuna), mutta oma mielenkiintonsa on asian tutkimisellakin ;) Ja sitten on ihan mitattua dataa pohjustamaan omaa paasausta asiasta.

Kuten tässäkin huomataan, on juupas-eipäs väittely taas lähellä. Tottakai Eckler'sin katalogissa pitää jokaisella nippelillä saada vähintäänkin muutama hevosvoima lisää, eihän ne nippelit muuten ketään kiinnostaisi ja kauppa ei kävisi.

Samaa mieltä, ja kokemusta on. Mazda marella jääti aina siinä nollan tienoilla...

Alan asiantuntija tosiaan. Kaasutinhan on kesä helteelläkin kylmä. Johtuen
bensan höyrystymisestä joka syö lämpöä.
Ilman kosteus se jäätyy kaasuttimen sisään.

Eikös tuo kaasarin jäätyminen tule nimenomaan siitä, että kaasarin kurkussa, missä bensaa sinne ilman sekaan syötetään, bensan höyrystyminen sitoo lämpöä, mikä alentaa ilman ja sen sisältämän kosteuden eli veden lämpötilaa, jolloin ilmankosteus aiheuttaa jään muodostusta kaasarin sisäpinnoille sopivissa lämpötiloissa.

V***u, mikä lause:-\"

Ilma pakkasella on yleensä kuivempaa kuin muutaman asteen plussakelissä, joten kaasarit jäätyilee eniten pikkasen nollan yläpuolella olevissa lämpötiloissa. TPI:ssä bensa ruikitaan sinne ilman sekaan lähempänä kantta ja läppärungon läpi koneelle menee pelkkää ilmaa.

Tuossa TPI-koneessa ilmaa lämmitetään kesäkeleissä aivan turhaan tuolla vesikierrolla. Lämmetessään ilma laajenee, joten ilman sisältämää happea saadaan vähempi sylintereihin. Tästä samasta syystä ahdetuissa koneissa ahtoilma jäähdytetään. Saadaan enempi ilmaa samalla paineella pyttyihin, kun se on kylmempänä tiheämpää.

Itellä, kun oli viimeksi läppärunko irti, vedin kumiletkun suoraan sieltä termarikotelon vierestä lämppärille. Oli helppo homma. Sepä ei sinne läppärungon ja muitten putkien ja letkujen sekaan sopinutkaan eli läppärunko ei sopinutkaan enää paikaalleen, joten laitoin alkuperäiset palikat takaisin. Olisin joutunut vetämään letkun läppärungon yli, mikä olisi tehnyt mahdollisesti tehokkaan ilmalukon tuohon vesikiertoon.

Heittäkää joku kuva miten ootte ton teteuttanu simppelisti:cyclops:

Moi,

Aika helppo homma tehdä, eli läppärunko irti (n. 5 min), sitten kys. putket irti (ovat ainakin '90:ssä eri kokoa, mutta LVI kaupasta löytyy sopiva väliosa). Mielestäni, mikäli pulkka on vain kesäkäytössä, toi kannattaa tehdä: Miksi turhaan kesällä lämmittää imuilmaa? Tässä on käsittääkseni taas jenkkien ns. ylivarovaisuus kyseessä. Itse ajoin '89 350 Camarolla kolme talvea, kyseinen toimenpide tehtynä, eikä ollut mitään ongelmia!

No siihen voi lisätä vaikka, että kastepiste blaablaa jargon, PV=nRT jotain tieteellistä tekstiä, suhteellinen kosteus höpönlöpön g/m³ ja absoluuttinen kosteus :)

Kuva 1.Tähän joku kiva käppyrä.
Olettehan varmaan kaikki nähneet lämpöisellä kesäilmalla, kun kylmän kuparisen vesijohtoputken pinnalle tiivistyy vettä. Kyllä mie luulen, että kaasarissa tai mikä se onkaan siinä ruiskukoneessa sinne sisälle tiivistyy ihan samalla tavalla ilmankosteutta..

Eiiikä ole. Miun mielestä juupas-juupas väittely ihan selkeesti. Kaikki on sitä mieltä, että ihan turhaan se vesikierto siellä on.

Yläpuolelta ilmaa ottavassa dual snorkel ilmaputsarilla varustetussa C3:ssa vähän vastaavanlaisen modin tekeminen onnistuu muutes tosi helposti. Roudarinteipillä vaan sieraimet umpeen :)

Kaiken lopputulos lienee se, että imuilmaa ei haluta millään kohtaa lisää lämmittää - ainakaan kesäkeleissä. Eihän vaikka... Saa lämmittää, jos haluaa:geek:

Osuit asian runkoon eli jakajaan eli kanaviin. Ruiskun kanssa tuota virtausta ei tartte tuon painevaihtelun takia (tähän bernoullin yhtälö) :study: ahistella eli kastepiste saavutetaan ainoastaan kaasuläpän kuristuksessa, jos läppä tai venttiilit ei ahista. Yleensä venttiilit ahistaa:cry: :-#:silent::geek::study:

Kaasutin versioissa kaasuttimen kurkussa lämpötila laskee jopa 20 astetta C. Tämä lämpötilan lasku johtuu kahdesta seikasta. 1: Bensiinin kaasuuntumisesta 2: paineen laskusta kaasuläpän/ kurkun kohdalla. Mikäli ilma sisältää kosteutta paljon, tämä kosteus tarttuu kaasuttimen kylmentyneisiin osiin törmätessään niihin.Tyypillisesti kaasuläppään ja pääsuuttimeen.Tämä jää tukkii ilman saantia rikastaen seoksen josus jopa niin pahasti, että moottori sammuu.
Ruiskukoneissa tuo lämpötilan lasku ei ole läheskään niin suurta, kun kaasuttimessa, koska polttoaine ruiskutetaan imukanavaan paljon myöhemmin ja ainoaksi lämpötilan laskua aiheuttavaksi tekijäksi jää siis läppärungon suuresta virausnopeudesta osateholla aiheutuva paineen aleneminen. Jos ilman lämpötila on lähellä jäätymis lämpötilaa, ja kastepiste on sama kun lämpötila (siis ilma sisältää maksimaalisen määrän kosteutta) voi läppärunkokin jäätyä samaan tapaan kuin kaasutin! Siksi Joe on laittanut Läppärunkoon lämmityksen.
Itselläni tuo lämmitys on paikallaan, koska juuri parhaillaankin täällä on olosuhteet, joissa tuo jäätyminen on hyvinkin todennäköistä.
Kesällä ainoastaan ajavien kannattaa poistaa tuo lämmitys. Ei siitä varmaankaan paljoa teho parane, mutta halpa viritys. Ja lämpimillä ilmoilla ei ole mitään järkeä lämmittää imuilmaa!

Voisiko tuon toteuttaa jotenkin niin, että se ohjaisi lämmintä sinne vain kylmällä ilmalla?

Kaks Y putkee ja valinta hana: Läppärungon kautta / läppärungon ohi.
Maksaako vaivan on sitten toinen juttu, mutta jos näpertelyintoa on, niin miksei.

Tulee mieleen tämä, kun jossain autoissa oli aikanaan erillinen talvi ja kesä asento. :)

No joo, taidanpa itekin tehdä ohituksen, sen verran helppo homma...

Sellaiseksihan tuota järjestelyä voi hyvinkin kutsua.
Kaasutin koneissa imuilma otetaan yleisesti pakosarjan lämmittämänä ilmanpuhdistajan torvistossa sijaitsevan valintaluukun asentoa vaihtamalla. Juuri se kesä/ talvi asento.

Lisää luita soppaan...
 

Viimeisimmissä kaasutinautoissa tuo talvi / kesäasento oli automaattinen. Jonkinsortin kaksoismetallijousi räpsäytti talviasennon toimintaan.
Ottomoottorin tehoon vaikuttaa sisäänmenevän ilman lämpötila, koska mitä kylmempää ilma on, sen tiheämpää se on. Esim. lentokoneessa eräällä tyypillä on lentoonlähtömatka seuraava:
-15C 305m ja +15C 389m. Osa johtuu siipien kantokyvyn paranemisesta tiehämmällä ilmanpaineella, mutta iso osa myös moottorin paremmasta tehosta kylmemmän imuilman vaikutuksesta. Normaali lekomoottorilla testataan noin 2000rpm imuilman esilämmityksen toimintaa jossa imuilma otetaan kaasuttimelle pakoputken ympäriltä. Testin pitää laskea koneen kierroksia noin 150-250 rpm jotta voidaan todeta imuilman lämmityksen olevan toimintakunnossa (ohjainläpät toimivat eikä putkistossa vuotoja).
Eli vaikutusta on onko imuilma lämmintä vai ei. Jäätymisen estoahan sillä haetaan ja se voi tapahtua kokemusperäisesti jopa +15 asteessakin jos ilmankosteus on sopiva. Eli normaalisti koneelle kannattaa antaa niin kylmää ilmaa kuin mahdollista!

t:Hantta

Moi Hantta!
Paljonko tiimaa? Toi lentsikka esimerkki paljasti sut pilotiksi.Moottorin tehoon toi lämpötilan muutos on about 1% / 6 Celssiusta. Kylmällä lentoonlähtömatkan lyheneminen johtuu pienentyneen tiheyskorkeuden aiheuttamasta nostovoiman kasvusta , potkurin kehittämästä paremmasta työntövoimasta, sekä moottorin antamasta suuremmasta tehosta. Oikeestaan ihan niinkun selititkin. Anteeksi pilkun viilaus. Se vaan on jotenkin niin syöpynyt johonkin näin vanhalle haaskalinnulle.;)

Tiimaa...
 

Eipä mitiä pilkun viilauksesta! Se taitaa olla tämän ilmavan harrastusmuodon pahe... mietin että tuo 1%/6C taitaa olla aika lähellä oikeaa sillä jos koneessa on jenkaa n. 2000 rinkiä ja vastakuormana potkuri joka "vetää" kaiken aikaa jopa paikallaankin ja kun kierrosluvun tipautus on 150 jenkaa niin päädytään suunnilleen mainitsemaasi arvoon. Pitäisi joskus kokeilla täystehollakin...

Tiimaa on vähän reilu 400 ja papereissa lukee MGPL (FI), UPL ja GPL. Eli siis harrastuspuolta vain, ikävä kyllä. Koneella itse kierrettyjä maita löytyy 9 + suomi.

Hantta

Menee jo off topikiksi ;)

UPL? UpeaPurjeLentokone? GPL? GaunisPurjeLentokone? MGPL? MoottoroituGaunisPurjeLentokone?

Joo, toi 1% / 6C on kirjatietoa, eikä perustu mihinkään itse tehtyihin testeihin tai kokeisiin. Muutamat koekäytöt on tietenkin tullu tehdyksi 13 000h / 35 v aikana. Se on ohi nyt.
Toi kierrosten putoaminen johtuu myöskin siitä, että seos muuttuu kovin rikkaaksi, jos sitä ei säädetä oikeaksi imuiman lämmityksen ollessa päällä. Ja siinähän ei taas ole mitään järkeä lisäänyneen nakutusvaaran vuoksi.Noin siis pitäisi tehdä, jos haluttaisiin nähdä todellinen kierrosten putoaminen joka aiheutuu imuilman lämpötilan noususta.
Koekäytössä toi imuilman kokeilu on, ihan niinkuin sanoit, järjestelmän testi.
Nää meidän jutut menee vähän ohi aiheen, mutta kirjoitellaanhan täällä tietokoneistakin, ja niihin liittyvistä herraties mistä niin että hilse pölöhtelee.:rolleyes:

Moi,

Alkaa mennä jo aika tieteelliseksi, mutta vastakysymys: Oletteko mitanneet paljonko siellä muovin alla on lämpöä.......
Itse kerran mittasin ja oli n. 100 Celsiuksen verran. Ja tämä vain normaaliajossa.

T. Masa

Pitää nyt talvella irroitella jokatapauksessa tuo läppärunko, niin samalla vois ittekin tehdä tuon vesikierron ohituksen. Millastas putkea ja mistä ootte ostelleet letkujen väliin? Ecklersin setti on tosiaan hiukan kallis noihin osiin nähden (jos siis tuollasta putkea vaan saa jostain helposti)?

Moi,

Itse en tarvinnut kuin vain normaalin LVI tarvikkeen + klemmarit. '90 C4:ssa putket ovat hiukan eri kokoisia, mutta mittaamalla ja sitten kauppaan. Muistaakseni ohitusputken teko oli n. 9 ekeä.

Kysymykseen pitää vastata aina kysymyksellä. Oletkos katsonut mistä C4:ssa otetaan imuilmaa sisään? Mie en, mutta epäilen, että se on otetaan ulkoa eikä muovin alta, koska jo -74:ssa C3:ssakin tehdään niin ;)

Olen mitannut. Hiljaisessa kaupunkiajossa 80 astetta ei riittänyt (mittari meni yli). 70km/h ja se putos tohon 65-70 asteeseen. Motarilla noin 50 astetta.
Anturi oli ylhäällä plenumin lähellä.

"Villasukat" pakosarjoihin ja konehuoneen tuuletusta parantamalla tippui kaupungissa sinne 60-65 asteen tietämille.

Kyllä se ilma sisältä (konehuoneen alta) otetaan. Ja siinä kohtaa mittari näytti noin 20-30 astetta pienempiä lukemia. Eli kuumaa on imuilma kaupunkiajossa!

Mitäs mieltä Rokka on noista peltipakosarjojen kääreistä, onko niistä jotain haittaa? Vastaa vaikka YV:llä jos ehdit ja jaksat, niin ei mee offtopiciksi tässä ketjussa.

Voin vastata täälläkin, koska seison aina sanojeni takana, myös niiden väärien ;)
Minusta ne ovat oiva ratkaisu. Lämpötilat pienenee ratkaisevasti konehuoneessa ja pakokaasujen nopeus kasvaa pakosarjoissa.
Kunhan muistaa että ne eivät tykkää öljyvuodoista. Meinaan että on muutama auto palanut kun on öljyiset rätit syttyneet palamaan.

Ja niille jotka sanovat että pakosarjat mätänee nopeemmin. Voi olla että mätäneekin, mutta itelläni oli 3 vuotta tavallisissa (ei pinnoitetuissa) sarjoissa eivätkä olleet ruostuneet. Eli ei lyhennä mielestäni kauhean paljoa putkien ikää.
PS ja kannattaa sitten tehdä se sukkien laitto huolellisesti.
Tässä kuva mun "sukista" toisessa sarjassa.

Oliko tuo LVI-tarvike ihan suoraputki vai oliko siinä tuollaset paksummat "renkaat" putken päissä, kuten tuossa Ecklersin osassa? Kun luulis, ettei ihan suora putki välttämättä pysy niin hyvin kiinni, vaikka noilla klemmareilla sen vetäiskin tiukalle?

Suora putki pysyy kun tauti, kattoo vaan ettei ole märkä kun pistää kiinni, ainahan siihen voi vaikka viilalla tehdä karhennusta jos jännittää. Kunnon lemmarit tietysti;)

84:ssä ilma otetaan syylärin ylä/etupuolelta.

Ok! Ja ei kun sit vaan putkikauppaan.

Kannattaa tietty valita riittävän tiukkaa putkea letkuun nähden.
Varmistuksen_hätä_varmistuksena voi tietysti vaikka tilkan tiivisteliimaa tms laittaa:D

Ok. Onkos muuten tuossa läppärungon menevässä nesteessä kovakin paine vai ei?

No sama painehan siellä on kuin vesikierrossa yleensä. Ja se paine riippuu lämmöistä ja siitä että mikä korkki on syyläriin/paineastiaan laitettu.

Vai jos tarkoitit noin yleensä sen paineen suuruutta, niin se onkin sitten suhteellinen käsite. Hydrauliikkamiesten mielestä siellä ei voida edes paineesta vielä puhuakkaan, jonkun toisen mielestä paine on älytön koska se saa joskus huonot letkut pullistumaan ja halkeamaan.

Lyhyesti: Olikohan se nyt jotain barin luokkaa ja yli mitä noi korkit on. Eli tuo korkki toimii venttiilinä joka päästää liiat paineet pihalle (ylivuotosäiliöön) ja noilla korkeilla on omat arvonsa. Pitääkin kattoa mikä tossa mun omassa vessassa toi korkki on.

Ihan noin yleensä vaan. Tuo paine kiinnostaa vaan siksi, et miten tiukkaan ja tiiviiksi tuo ohitusputki pitäisi tehdä.

No jos sinne putken laitat ja klemmareilla kiinni, niin varmasti pysyy...
Ite ajattelin käydä ku ehdin niin LVI-liikkeestä katsomassa jos sattuis oleen sopiva muunnosputki, jossa mieluummin vähän "rihlaa", muovista en viitsis tuon lämpötilan takia laittaa.

No meillä töissä on muottien vesikierrossa 6 baria ja hyvinhän nuo näyttää kestävän klemmareilla sileässäkin putkessa. Taidanpa käydä ruokatunnilla pumppaamassa 16 baria ja katosn räjähtääkö 10 barin putket ;)

On tätä juttuu näköjään joku dynossakin selvittäny.

Ok. Alumiini putkea mäkin ajattelin tohon laittaa.

itse pistin sileän alumiiniputken ja klemmarit,ja hyvin on pysynyt.

Yesh, aika monesti taitaa lukea 16 lbs korkissa mika vastaa 1,1 baria mikäli oikein laskin.