Harrin Corvette, eli C3 1975
 

Kaupat tuli tehtyä otsikon laitteesta ja se saapuu suomeen ehkä jo ennen vuodenvaihdetta.
Koska auton pitää olla punainen, niin bongasin LA:sta -75 vuosimallin C3 L48, punainen-punaisella sisustalla ja käytännössä suoraan ensimmäiseltä omistajalta. Täysin toimiva. Sisusta on melko siisti, kolhimaton, ulkokuori auringon himmentämä. Uudet nokka ja peräpalat, penkkien verhoilut, renkaat etc.
Auto on ollut rekisterissä viimeksi -97 ja on viettänyt koko ikänsä Ca alueella.
Vaatii siis vähintään osittaisen maalauksen ja tietysti sitä "sipistelyä".
Vanha tuttu automies, Jenslundin Pete, kävi eilen tsekkaamassa auton paikan päällä, totesi vaatimukset täyttäväksi, sopi kaupat ja toimittaa auton suomeen.

Siitä se lähtee, punainen pulkka pukinkonttiin :D :rock: hyvä valinta ferkun kaveriksi, onnittelut !

Onnittelut! Näyttää kelpo peliltä.

Koskas Unknown ja Kare tekee saman? ;)

Onnittelut! Hienolta näyttää... :rock:


Sitä odotellessa ;)

Hienoa, siitä se lähtee.
Ja kun tietää miten perusteellinen mies auton osti, tilailet varmaan kohta uutta sisustusta, puslia, kaasaria, nokkaa yms pientä :D

Muista tarkistella auto kunnolla kun tulee kotipihaan. Jos ei ole käynyt läpi kunnon pakkaskuljetusta, saattaa tuliaisena olla joitakin mukavia monijalkaisia, etenkin kun on seisonut kauan.

Omassani ei ollut eläviä vesseleitä, mutta kovin paljon kuolleita mustia leskiä ja tunnistamattomia hämyhäkkejä. Autoni oli sieltä aavikon reunalta, Palm Springsistä jossa moisia kyllä on.

Oli kiva mönkiä auton alla ja huomata että niskaan oli tipahtanut hämyhäkin pesä.

Onnea auton hankinnasta :rock:

Onnittelut !

Mukavaa talviprojektia tulossa :)

Punaista sopivampaa väriä urheiluautoon ei ole.

Ja Californiaa parempaa paikkaa löytää ehjärunkoista entisöimätöntä C3 Vetteä ei niin ikään maailmassa toista ole.

...mutta silti frame offia pukkaa?

Toivottavasti ei näekkään noita pakkasia. Olikohan Ca jus niitä alueita joissa ei tarvii pakkasnesteitä juurikaan normaalisti käyttää. Paitsi tietysti ruosteen estoa varten.

Ei tässä nyt ole ajatuksissa mitään isompaa tehdä, joitain maalausjuttuja noiden uusien muoviosien suhteen ja muuta sipistelyä sekä katsastuskuntoon laittoa.

Jatkopelit menee sitten sen mukaan, mitä sieltä kontista esiin muljahtaa.

Kun auto on kuitenkin seissyt aika kauan (vaikka uhkasin, että en kauan seissyttä autoa ikinä enää osta), on tiedossa varmasti taas erilaista letku- sähkö- ja laakerijumppaa, noiden kosmeettisten juttujen lisäksi. Mutta eipähän ainakaan tarvi haperoita penkkejä alkaa kasaan parsimaan. Muuten tosin taidetaan edetä aika lailla sen taannoisen -71 Callen linjoilla (maalataankohan tämäkin kasvimaan reunalla, pihamännyn alla... tuskinpa, kun ei ole pienessä pihassa sitä kasvimaata ja puutkin on joitakin hopeapajuja).

Tämän ketjun vois ehkä muutenkin siirtää tuonne C3 projektiosioon, kun sellainen kerran on olemassa (sokeana en tuota huomannut) ja kun tässä nyt kuitenkin kaikenlaista visioita päässä pyörii, vaikken ole autoa edes nähnyt ja siihen jouluunkin on vielä aika pitkä matka. Pete varmaan osaa ottaa huomioon nuo pakkasjutut, kymmenien vuosien kokemuksella. Entiset kikkareenihan ole tuottanut kesäaikaan ja molemmista oli vielä vesipumput paskana ja koneet siten kokonaan ilman vesiä.

Mielenkiintoista seurata millaisella pieteetillä ryhdyt hommiin kun auton kotiin saat. Onnittelut!

Onnittelut täältäkin, ei ole itsellä noista muuta kokemusta kuin tollanen pitää jossain vaiheessa saada.

Tino

Onneksi olkoon!
74-77 on kauneimmat C3:t mitä tehtiin.. Hyvää vuosikertaa siis luvassa. :)
Mielenkiinnolla seurataan miten projekti etenee.

Kiitos!

Auto on nyt Hal-Marin hoteissa, mistä tulikin eilen rahtitiedot seurantanumeroineen.
Peten ottamat puolensataa kuvaa eri puolilta autoa sekä varmistus myös noista pakkasnesteistä.

Ei nyt liioitella kuitenkaan.Hienoja on silti.

Näytti tulleen tullauslasku sähköpostiin, josko tuon ehtis hakea parin viikon päästä kotiin. Että jos ne ötökät ei kuole kylmyyteen, niin hukkuvat ainakin tällaisessa säässä.
Oli kuulemma yhtenä kappaleena, eikä mainintoja kuljetusvaurioista ollut, mikä tosin selviää lopullisesti vasta sitten, kun näen auton ekaa kertaa livenä.

Alvit meni, muttei tullia, kuten kuuluukin.
Euron syöksyessa saa olla tyytyväinen tuohon tullin määrittämään yli 1,2 muuntokurssiin, kun euro lähestyy lujaa kyytiä pariteettia dollariin nähden.

Rahti on jo kivunnut yli 1600 euron, huolintaan sain mukavan alennuksen listahintaan nähden.

Onnittelut
 

Lisaa c3sia tien paalle, eli myos taalta itaisesta suomesta onnittelut hankinnalle, kylla nama vain aika mukavan oloisia / nakoisia kesapeleja ovat....tyon iloa pieniin fixauksiin kuten minulla, ostin ajokuntoisen ja katsastetun auton mutta mutta pari kesaa ajeltuani kitinoiden ja kolinoiden johdosta eraana lokakuun iltana tallissa ihmetellessani aattelin etta ei kuin paloiksi ja sitten kokooon niin eikohan kitinat ja paukkeet vahene kun tarpeeksi uutta osaa, nivelta, puslaa jne laittaa, katsotaan kun seuraavan kerran ajossa etta kuuluuko muuta kuin 502sen aani etta silleen taalla, onnittelut viela kerran hankinnastasi.

Kiitos.

Hain auton kotiin muutama päivä sitten ja hakumatka itsessään olisi novellin kokoinen tarina itsessään.
Hengissä kuitenkin selvisin ja autokin suurinpiirtein yhtenä kappaleena. Mutta ei siitä sen enempää, toivottavasti suurimmat haasteet on takanapäin.

Viikolla sitten otin itseäni niskasta kiinni ja purin auton keulan irti, koska nokkavärkkihän oli harmaa kuten peräkin.

Karhensin gelcoatin karhunkielellä ja maalasin sen sitten auton alkuperäisellä sävyllä, puskurihampaisiin laitoin kuumankestomaalin, koska se on mielestäni lähinnä oikeaa kumin sävyä. Hiukan on aurinko päässyt haalistamaan auton yläpintaa ja katsotaan nyt kuinka kohta tehtävä myllytys/vahaus saa alkuperäispinnan tummumaan. Takapalan maalaan myös samalla tavalla, jahka ehdin.

Autohan on ollut tallissa viimeiset 9 vuotta kaikenlaisen romun seassa/alla, joten maalipinta on kolhuja täynnä varsinkin apparinpuoleinen kylki, joka on ollut kulkureitin varrella.

Faktaa on kuitenkin se, että eka vuosi mennään alkuperäisellä maalipinnalla ja maaliasiaan palataan sitten kun auton muu kunto on tuulut käytännössä koeponnistettua.

Ilmastointikompura on otettu pois ja seurasi irrallaan auton mukana, kuten targapalojen suojapussit, korjauskirjat ja muu kirjallisuus, dealerikilpi sekä myös auton alkuperäsiasiakirjat rekisteröintihistorioineen, jotka todistivat auton olleen vuodesta 1975 viime kesään asti samalla auton uutena ostaneella omistajalla LA:n Whittierissä, kunnes tämä auton ajokuntoon laittanut välikäsi muutaman kuukauden puuhastelun jälkeen myi sen minulle. Auton kilvet on myös olleet nuo samat sinikeltaiset vuodesta -75.

Kaikki merkit ja nippelit näyttää olevan tallessa, peräpään merkit + muutamat extrat tosin irrallaan pussissa, myös alkuperäinen antenni seurasi mukana ja uuden akun takia auton sai käyntiin jo siellä tullin häkissä.
Virtalukon pohja on rikki ja siksi siinä on erillinen piuhan päässä oleva starttinappi. Sisusta muuten täysin ehjä pl. pikkuinen palkeenkieli apparin selkänojan takana ja kojeludanpäällisen vauriot kaiutinritilöiden kohdalla.
Vaihdekepin liukuva kulissimuovi on rikki, jumitteli kepin liikkeitä ja se pitää uusia jos ei muuten niin metritavarasta tekemällä. Otin sen muovin nyt kuitenkin kokonaan pois sieltä jumittelemasta. Virtalukko on kulunut vaihtokuntoon, kuten se lukon pohjakin. Kaasarinsta löysin rikkinäisen alipaineletkun (kaasarin säädöt pielessä), automaattiryypyn kiilasin toistaiseksi auki asentoon, kunnes saan kaasarin säädeltyä takaisin alkuperäiseen tikkiin.

Kone käy kuin kuiskaus ilman mitään hälyääniä ja laatikko toimii kuten pitääkin. Jarrutkin on tallella, joten ei tässä isompia pitäis olla.

Konepellin alla kaikki originaalissa mallissa pl. tuo irroitettu ilmastointikompura. Toki korin tiivisteet on korppuuntuneen seltä täältä, kuskin ikkunahissi hidas ja yksi markkerivalo pimeänä. Luukkulamput jne. kaikki toimivat kaikki kuten alunperin on tarkoitettu. Kulumaa on siellä täällä, kun ei mikään uusi auto kyseessä.

Ei tässä oikein missään tunnu ruostettakaan olevan, eikä koeajolla bensan loppumisen lisäksi tapahtunut sen kummempaa. Peilijäällä tosin auto meinas karata lepikkoon tavan takaa, joten ei siinä kauhean kattavaa autotestiä pystynyt tekemään.

Tarkoitus olis tehdä tästä sellainen kiva harrasteauto, jolla ajeleminen olis leppoisampaa kuin tuolla toisella urheiluvaunulla. Aika näyttää, minä kesänä ajelut alkaa.

Erittäin positiivinen hankinta siis, kun poikkeuksellisesti melkein kaikki toimii :sunny:

Päivittele vaan ahkerasti fiksauksia tänne, niitä on aina mukava lukea :rock:

Kuulostaa mukavalta projektilta.

Auton mukana tuli pussillinen kirjaimia, joille porailin reiät peräpalaan.
Sovittelin kirjaimet kolosiinsa ja kittailin perästä enimmät kolhut ja naarmut pois. Hioin lopuksi pinnan kauttaaltaan pohjamaalia varten.

Kerros pohjamaalia välihiontoineen ja pintamaali päälle.
Lakkaa en tähänkään laittanut, jotta kiilto ei hyppää silmille muuten mataksi palaneesta autosta. Ja tokkopa siihen lopulta niin kauhean kauaa menee kun koko auto saa yhdenmukaisen värin pintaansa. Puolimärkänä kuvattu, joten kyllä tuo loppukiilto tuosta vielä katoaa.

Seuraavaksi vois paneutua niihin virtalukkojuttuihin ja auton muuhun tekniikkaan.
Tää malli kyllä näyttää silmään makeammalta joka päivä kun tätä käy katsomassa. Tietty ajatus on ollut mukana noiden keulan ja perän muutoksissa kolariturvavaatimusten lisäksi.

Maalasin vielä kolmella eri sävyllä muutaman kerroksen keula ja peräpalaan, jotta sävy alkaisi olla lähellä alkuperäistä pintaa. Kastelemalla vedellä himmentynyttä kohtaa voi tehdä vertailua sävyn ja metallinhohtokiteiden koon sopivuuden suhteen. Auton vahaaminen näyttää kuinka hyvin tässä lopulta onnistuin.

Kasasin keulan ja peräosan loppuun muun puhastelun ohessa.
Takapaneelin takana oli tällainen alumiinijuttu, joka ilmeisesti oli tarkoitettu tukemaan sitä alkuperäistä ämpärimuovista peräosaa keskikohdalta ettei mene lontolle auringonpaisteessa. Otin se pois, koska lasikuituisen osan kanssa sille ei ole tarvetta. Ja se oli muutenkin haitaksi kirjaimia kiinni ruuvatessa.

Keula- ja peräpalat pistää kiillollaan silmään, mutta muun koriosan vahaaminen auttaa. Alkuperäisantenni muttereineen on toki tallella vaikkei kuvassa olekaan paikoillaan.

Se niistä keulan ja perän maalaushommista. Paikkailen toki vielä ne vaaleat vanhat naarmut piiloon. Lakkaa en laittanut uuteen maalipintaan vieläkään, tuo puolihimmeä sopii jatkossa paremmin, niin ei tarvi ihan raivona alkaa koria myllyttämään.

Purin autosta tiltin ja otin virtalukon pois. Lukkoa oli väännetty väkisin, eikä avain enää meinannut pelata kunnolla, sakarat löi tyhjää ja avain jumitteli. Purkamisen jälkeisen pitkän selvittelyn jälkeen huomasin, että virtalukon mekanismi ei pääse kääntymään rattilukkoasentoon ollenkaan. Korjausmanuaali auttais tässä, mutta oppiihan sen toki näin purkamalla ja pähkäilemälläkin, vaikkakin hitaammin.

Niiden pähkäilyjen jälkeen ja auton alle kömmittyäni sainkin lopulta selville, että se parkkilukon vaijeri sieltä rattiakselin alapään ja vaihdelaatikon väliltä oli mennyt kaksinkerroin laatikon puoleisesta päästä, eikä turvamekanismi siten sallinut rattilukon päällekääntöä kun vaihdevivun liike ei välittynyt enää rattilukon turvasalpaan.
Otin vaijerin irti alapäästä ja väänsin rattiakselin pään vivun yläasentoon ja niin alkoi rattilukkokin toimimaan oikealla tavalla.
Lukkopatruunan niittasin takaisin ehjäksi, koska lukon ammoinen runnominen oli saanut vain niittaukset antautumaan.
Kasailin tiltin ja teleskoopin takaisin nippuun, kun vielä muistin purkujärjestyksen ja nyt olis mekaaninen puoli kunnossa rattiakselin osalta. Avainkin pysyy lukossa virrat päällä kuten kuuluukin ja keybuzzlerit, vilkkumakasimit jne. toimivat oikein.

Otin sen virtalukonpohjan myös käteen sieltä rattiakselin päältä ja kyllä täytyy sanoa, että paljon on rojua tungettu kojeludan sisään tässä ilmastoidussa mallissa. Liekö saan sitä takaisin sinne paikoilleen enää ollenkaan.
Neutral safety switch pitää vielä tarkistaa.
Startinpäässä näyttäis kaapeloinnit olevan kunnossa, eikä sulakepesäkään ole sulanut eikä murentunut, mutta auto ei starttaa avaimesta ja vika näyttää olevan muualla kuin virtalukon pohjassa. Startti on tuliterä ja toimii kyllä.

Tuo rattiakselin ja laatikon välinen vaijerijuttu korjaantunee vielä paikkojen rasvauksella ja muulla nysväyksellä. Samaan syssyyn pitää leikellä mustasta ämpärimuovista uusi kulissilevy vaihdekepin juureen, koska toinen alkuperäisistä osa oli kulunut puhki, halki ja kiilautunut kepin juureen poikittain.
Valvolinen öljypönikässä näyttäsi olevan sopivaa mustaa matskua levyn veistelyä varten.

Sitten kaksi akuuttia kysymystä, jotta saan hommat etenemään:
Onko autossa starttirelettä ja jos on, niin mistä sen löytää?
Miten kulkee startin herätejohto virtalukon ja startin välillä?

Pääsis tuosta starttinapista eroon...

Starttirele voisi olla keskikonsolin alla...??

Mukava lueskella , keep on going:cool:

Mitäs ne kaikki releet siellä tunkkiloovassa olikaan? Valojen ja sen antennin ja ei muista.

Taisi mysteeri alustavsti selvitä.

1974-75 on ollut käytössä Starting interlock override relay, mikä estää starttaamisen jos turvavyö ei ole lukittuna.
Toi rele on ihan äskettäin uusittu siihen lämppärikotelon kylkeen konehuoneessa.

Nyt menen taas auton luo pähkäilemään...

Eipä onneksi ollut tuota turvavyö relettä tässä autossa, vaan päävirran rele löytyi keskikonsolin sisältä ihan ihme kolosesta. Pirullinen paikka, siellä ilmastointipaneelin takana kaikkein ahtaimmassa kolossa, rautaisessa konsolin poikkituessa. Tuen takapuolella.
Otin sen irti, mittasin ja ehjäksi todettuani pulttasin fiksumpaan paikkaan, samaan tukirautasysteemiin, keskikonsolin pienen sivupaneelin taakse, minne se sopi kuin nakutettu, ruuvinreikäkin oli valmiina.

Vianetsintä jatkui, kunnes pääsin siihen Neutral safety switchiin, joka olikin sitten rikki. Avainstartti alkoi toimimaan heti, kun NSS:n nastat yhdisti ruuvarilla ja survoinkin lopulta hyppyjohdon katkaisimen liittimen sisään piiloon ja auton startti alkoi pelittää virta-avaimesta. Toki jatkossa tarvii muistaa, että auto käynnistyy samalla tavalla vaihde päällä, kuten sillä nappstartillakin, kunnes saan hommattua uuden katkaisimen sinne vaihdekepin juureen (tai puran ja korjaan sen vanhan toimivaksi).

Kun kerran konsoli oli auki, niin samalla oli helppo askarrella uusi kulissimuovi sinne vaihdekepin juureen öljykanisterimuovista, joka tuntui toimivan varsin hyvin näin ensialkuun, kun on aavistuksen ohuempaa ja letkeämpää tavaraa kuin alkuperäinen.

Auton sähköpuoli toimii nyt tuota hyppylankaa lukuunottamatta kuin uutenakin ja seuraavaksi vois alkaa ihmetellä jarruja ja alustan niveliä. Tutki, avaa, notkista ja rasvaa. Toivottavasti niveliä ym. ei tarvi alkaa kaheasti uusimaan.

Purin keskikonsolin jälleen kerran ja otin sen NSS käteen.

Kuten näissä vanhemmissa osissa, tämäkin on purettavissa helposti ja syyllinen löytyikin samantien. Tuo oikeanpuoleisin kontaktirulla oli jumissa.

Liukupinta oli myös kulunut urille ja yhdessä jumiintuneen rullan kanssa kontakti oli kadonnut.

Purin kaiken, putsasin vanhat rasvat pois ja hiekkapaperihoidon sekä herkistelyn jälkeen katkaisija pystyi kasaamaan ja asentamaan takaisn paikoilleen.

Homma meni kuin strömsössä ja NSS toimii hienosti ja auto lähtee avaimesta tulille kuten kuuluukin. Ihan turhaan oli myyjä startin uusinut, kun vika oli tuolla. Vartin korjaus, vaikka vianhaku kestikin melko kauan.
Nappistarttiviritykset voi nyt purkaa pois.

Eturenkaat pitää vaihtaa matalampiprofiilisemmiksi.
Ne hilppaa lokasuojankaaren etuosaan tiukemmissa käännöksissä.

Tilasin Corvette Centralilta uuden etuspoilerin, koska alkuperäinen on murtunut useasta kohtaa ja saanut punaista maalia päällensä.
Samassa paketissa tuli uusi keskikonsolin takaosa, koska autossa kiinnioleva on modattu karvalakkimallista, eli sähköikkunoiden katkaisijoiden reiät on itse sahattu ja kaiken lisäksi tökerösti ja päin persettä.

Tässä mallissa tuo tuulilasinpyyhkijöiden seutu, konepeiton alla, on kyllä melkoinen törkykasa ja hyppää silmille ensimmäisenä kun peiton avaa. Siinä on kaikki tuulisinpyyhkijänvivustosta lähtien paljaana, joten samassa paketissa ostin siihen peitelevyn, jolla tuon alueen saa järjellisen näköiseksi.

Swapista löytyi ehjät takavalonlasit, jotka putsauksen ja kromitahnalla kiillotuksen jälkeen menevät alkuperäisten kutistuneiden ja halkeilleiden tilalle.

Auto alkaa olla pikku hiljaa rekisteröintikatsastuskunnossa, joka tullee eteen reilun kuukauden päästä, jotta auton saa tienpäälle ensi kesäkuuksi.

Avovaimon mielestä tää on sivusuunnassa ahtaampi sisätiloiltaan kuin Ferrari, mutta muodoiltaan parempi. Tais omia tämän itselleen vaikkei ajokorttia olekaan.

Tätäkin tuli tuli taas roplattua.
Ajattelin heittää pikkasen lenkkiä, kun huomasin että oikean takapyörän takaa roiskui bensaa melko reilusti.

No letkuthan siellä oli antautuneet. Syykin samalla selvisi, miksi tähän oli varmaankin laitettu viime vuonna uusi bensapumppu ja starttaaminen kesti jokaisen parin viikon seisonnan jälkeen melko kauan. Reilummassa kiihdytyksessä oli myös bensanpuutetta. Tankin päältä oli bensaletku halki ja vuoti ja veti myös ilmaa tuota kautta.

No bensatankki käteen ja letkut uusiksi. Ruosteettomia pultteja oli kiva availla ja homma oli sellainen tunnin rypistys. Pakoputkikin purkaantui edestä pois lemmareidn löysäämisellä ja parilla vasaran kopautuksen avulla. Vararenkaan kotelon päältä löytyi hiirenpaskaa, lehmän luun pätkä sekä joitakin ihme öttiäisen koteloita saveen verhottuna.

Nyt toimii, ei vuoda ja käy nätisti kaikilla kierroksilla.

Kovasin sinne lämppärin etuvastukseen uudet liittimet, vielä tarvii herkistellä lämppärin sähkömoottori.
Pikkasen on klappia vetareidn sisäpäissä, sallitaanko tuonne yhtään, vai pitääkö alkaa peräremonttiin?

Tiedän useita jotka on menny leimasta läpi 3mm päittäisvälyksellä perässä. En jaksasi jännittää, on yleensä ottaen pahempiakin ajettavuutta huonontavia piirteitä näissä.

Mitkä ne ekat asiat paremman ajo ominaisuuden hakemiseen on? Mullakin on aika levoton auto.

Kuski selvinpäin ja muutenkin ajokunnossa ;)

Itsellä tulee ohjaus ekana mieleen.

Rengastus on järkevää tarkistaa aika alkupäässä kun ajettavuutta haluaa parantaa.

Tuota ei olla omastani ikinä edes katottu katastuksessa. Ja eikä juuri mitään muutakaan siitä takaakselista, jarruja lukuun ottamatta. Eivät taida edes maakunnissa tajuta kuinka pirusti siinä on niveltä ja muuta sinne tänne.
Muuten huvikseen laittelin ne välykset. Se ei ole kovinkaan vaikea korjaus.

Toi on totta ,nää "leveet 255"vetelee ainakin täälläpäin uraisilla teillä,uudella pinnalla menee aika hyvin,siihen syy uusissa ala ja yläpalloissa,raidetangonpäissä,apusimpukassa,pusli ssa ym;) ;)

-Rengastus
-Ohjauskulmat
-Välykset pois

Mulla on -71:ssä 225/70-15 ( muistaakseni ) Maxis renkaat ja ohjauskulmat on säädetty. Ohjauksessa ihan pieni klappi

Mielestäni on ihan hyvä ajaa ! Parempi, kuin -88 275/40-17 rengastuksella ja säädetyillä ohjauskulmilla !

C5:n on sitten ihan huippuvehje ajo-ominaisuuksiltaan !

No ei tuossa perässä vissiin milliä kummempaa välystä ole, joten olkoon noin.

Etupää meni tutkinnan alle tänään ja oikeanpuolen etualatukivarren takakiinnikkeessä oli kunnon murtuma ja kiinnikkeen hitsaukset etupalkkiinkin oli murtuneet siinä määrin, että tukivarsi pääsi jo hieman elämään ratista käännellessä.

No raspasin nuo kaikki hitsisaumat puhtaaksi tutkimusmielessä, joista ei onneksi löytynyt muuta vammaa ja hitsasinkin ne kiinnikkeen murtumat migillä, reilulla virralla, kiinni. Tuolla kun kerran oli muutenkin enemmän tilaa touhuta, ilman isompia purkamisia, kuin ohjeustehostimen puolella.

Tuolla samaisella puolella oli jokus ylätukivarsi uusittu ja etupäässä olikin noin 15 mm haritusta, jonka muutin käsivaralta parin miliin auraukseksi. Sen luulis vaikuttavat ohjauksen herkkyyteen melko paljon, positiivisessa mielessä.

Kun kerran auto oli pukeilla, niin meistin samaan syssyyn runkonumeron vasemman etupyörän taakse runkoon, kun ei oikein muualle mahtunut.
Hakatkoot inssi sinne sitten rekisteröintikatsastuksessa ne omat tähtensä.

Messinkinen jarrupaineventtiili vuoti hieman ja otin sen myös tutkimuksen alle.

Siinä oli sellainen mutterijuttu tjsp. takapiirin putken lähdössä ja uusin sinne O-renkaan, mutta vuoto jatkui ja vika olikin siinä mutterin kyljessä olevassa kumijutussa, josta oli kiinnitysprikka kadonnut. Tavallisesta prikasta viilaamalla sain tehtyä siihen uuden seegerin, naputtelin kasaan ja epäilen, että vika tuli korjattua. Ainakin vuoto loppui ja jarrutkin toimii edelleen. Jarrunesteet tarvii kyllä uusia pikimmiten, esim. lopullisen ilmauksen yhteydessä.

Käsijarru oli eloton, mutta kolmen sentin kiriminen säätöpultista sai senkin toimimaan, joten näyttäis, että pyörännapojen jarrumekanismeja ei tarvi alkaa aukomaan ja herkistelemään.

Lopuksi rasvailin etupään nivelet.

Bensaletkuremppa oli myös onnistunut, koska nyt auto liikkuu ihan eri malliin ja toisioläppien avautumisen rajummassa poljennassa huomaa kyllä varsin selkeästi.

Kumiletkuissa on sekä lasinpesimen, että alipaineletkuston puolella pykimiä, joten osin uusintaan menee nuo pienemmät kumiletkut.

Jep, sehän on selvä..
Mä olen kanssa huomannut että noi "leveet 255" eturenkaat kyllä vetelee mihin sattuu. Auto on just leimattu eikä etupäässä ainakaan ollut väljää. Ne vetareiden yoket kyllä liikkuu aika paljon silloin kun auto on nostettu pukeille.. Maassa ollessaan ne ei mun mielestä heilu yhtään.. heh heh

Sori Harri offtopikki..

Riittääkö, että sinne runkoon lyö sarjanumeron, vai pitääkö olla koko VIN?

Koko VIN-numerosarjan minä sinne olen laittanut, niinhän se on noissa maahantuojan meistämissä käyttiksissäkin.

Koko numero.

Mulle tuli sanomista huonosta paikasta, kun oli apparin puoleisen etupyörän takana meistettynä.

Kyllä sinne pitää koko litania meistiä.

kiitos tiedoista! kuskin puolelle suunnittelin runkopalkin sivuun, kun semmoisen olen nähnyt. siihen se on ainakin helppo lyödä....

Repsikan etupyörän takana on koko VIN koodi meistettynä.
Eikä sitä kyllä muualle mahtunut meistämäänkään, kun konehuoneessa sen verran ahdasta.

Itsellä pitäis olla aika paljon uusia osia alustassa mutta ohjauksen keskialue tuntuu aika surkealta.pitäisi olla vertailukohtia:rolleyes:

Kyllä se on mullakin siellä oikean puolen eturenkaan takana.

Ajoin auton kotipihaan.

Takajarrut oli hukassa ja vika paikallistui pääsylinterin syöpymään.
Aikani hoonasin sylinteriä, kasasin uudelleen ja takajarrutkin löytyivät. Sylinteriin oli kasaantunut melkoinen kerrostuma, joka lähti hoonilla pois.
Ainut vika, että nyt molemmat takasatulat alkoivat vuotamaan, kun männät lähti liikkumaan parin kymmenen vuoden seisonnan jälkeen.

Männissä hapettumaa sen verran, että tiiviste ei enää asettunut kunnolla.

Purin molemmat takasatulat osiksi, putsasin männät huolellisesti ja kasasin runsaan rasvan kera. Nyt näyttäis mehut pysyvän sisällä ja poljintuntumakin parani kummasti.

Posti toi uuden jäähdyttimen viskokytkimen jumivan ja humisevan tilalle ja lämmityslaitteen puhaltimen moottorin, mykän tilalle, kun eivät montaa kymppiä Rockautossa maksaneet.

Tarvii tilata sieltä vielä uusi pääsylkkä ja kaikki jarrusatuloiden tiivisteet samassa paketissa, kun ei tunnu suomesta tähän hätään löytyvän. Tuleepahan jarrupuoli huollettua sitten uusilla tiivisteillä, jos nuo paikallaanolevat eivät pidäkään.

Autolle tein käyttöönoton, vakuutukset ja hain 3kk tarrakilvet konttorilta. Ensi viikolla verolotto käyntiin, uusien osien asentelua, loput sähköjen fixaukset, parempien takavalojen asennukset ja seuraavalla viikolla rekisteröintikatsastus.
Jarrumurheet rajoitti enimpiä revittelyjä.
Huomenna alkaa eka setti kesälomaa, joten mukavaa näpräämistä tiedossa.
Kelitkin tuntuis lämpenevän sopivasti, niin voi pihassa autoa rassata.

No niin, hyvin askarreltu! Turvallisia maileja...:cool:

Mulla on yksi ylimääräinen jarrupääsylinteri, ihan ehjä. Jos se siis hajoaa lopullisesti, ennenkin uusi tulee.