Talveksi projektia, WBBC:n auto pohjamaalissa
 

WBBC lähetteli tuossa hienoja kuvia tulevasta talviprojektistaan! Oikeastaanhan suurin urakka taitaa olla jo maalauksen osalta takana, mutta taitaa siinä silti muutamaksi illaksi vielä tekemistä riittää...

Kävitkö tuolla pohjamaalissa cruisailemassa? On mahtanut hiukan herättää huomiota! :shock:

COOL

Jeps. kärry on vielä liikenteessä. Stadicruisingissakin tuli piipahdettua.

Pieni tarkennus Kärryssä ei ole edes pohjamaalia, vaan hioin sen käsin kuidulle asti. Käsin sen vuoksi että hiomakone jättää helposti kuoppia pintaan.

Konepeittoa ei tarvitse hioa pintahiontaa lukuunottamatta, koska se on tehdasuusi.

Seuraavaksi on vuorossa halkeamien paikkaus kuidulla.

ITse asiassa tuokin kävi mielessä... Harmaa väri taitaa tulla kuidun päällä olevasta gelcoat maisesta pinnoitteesta? Onko tuo pinnoite kovempaa kuin maali? Eli voiko käsinhionnalla "huoletta" hioa pinnoitetta ilman vaaraa kuopista?

Kyllä. Pohjamaalin hioin pois vesihiontana 180 paperilla, lähti suhteellisen helposti. kuitu on kovaa ja täysin sileää eikä vahingoitu hionnasta.

Kuidun päälle ruiskutetaan sitten eräänlainen pohjafilleri joka korvaa epoksin, eli on eristävää. Eri valmistajilla on vähän erityyppisiä maaleja ja mulla on juuri kysely menossa millä pohjimmainen kerros kannattaa vetää. Sen jälkeen kottero saa olla pohjamaalissa ensi kesän jotta mahdolliset vauriokohtien elämiset asettuvat. Samalla on hyvä ajan kanssa rauhassa hioa ja kittailla korjattuja kohtia huolellisesti.

Korissahan ei alunperin ole käytetty gelgoattia vaan pinta on samaa hartsia kuin mitä on lasikuidussa läpi koko korin. Uskon että väri tulee siitä että hartsi yksinkertaisesti on värjätty harmaaksi. Kokeilin itse varapyöräkaukaloa paikatessani tiputtaa hartsin sekaan muutaman tipan mustaa maalia ja kyllähän sillä sai aikaiseksi mustaa lasikuitua...

Re: Talveksi projektia, WBBC:n auto pohjamaalissa
 

Hienosti on maalit lähteneet.Eikä tuossa taida kovin pahoja halkeamiakaan olla,paitsi tuossa taka "siivessä".En kyllä ihmettele jos on herättänyt vähän huomiota :cool: :cool: .

Herra Tenniskyyrnärpää (tai Hiomakyyrnärpää), kuinka kauan meni tuohon raaputteluun? Erittäin kunnioitettva saavutus.

Kyllähän siihen taisi mennä suunnilleen 40 tuntia. pikkuhiljaa kuukauden ajan. Aika raskasta selälle kun koko ajan kumarassa joutuu seisomaan.

Alku näytti pahalta kun ei maali meinannut millään lähteä, pintamaalia lukuunottamatta, joka lähti lastalla raapimalla ja kuumapistoolilla varovasti lämmittäen. Sen alla oli pari kerrosta sitkeää maalia jonka poistin Nitromorsella pohjamaaliin asti.

Nitromorsepurkissa sanotaan että ei sovellu lasikuituosiin, mutta eipä se joudu tekemisiin lasikuidun kanssa koska alimmaiseen epoksimaalikerrokseen se ei tehoa.

Kun Nitromorsella olin kaapinut maalit pohjamaalia myöten, niin loput hioin vesihiontana käsin. Vesihiontana sen vuoksi ettei paperi mene kokoajan tukkoon ja näin ei synny pölyä. Sotkua pihalle tulee kyllä mutta painepesuri on hyvä työväline maalinpoistossa.

:cool:

tuollainen ameeba konepeitto on hyvä - välillä punanen väilillä keltainen :wink:

jep :hahano: :hahano: :hahano:

Vihje :!: halkeamien päihin kannattaa porata pienet reiät :roll: nämä reiät pysäyttää halkeaman jatkumisen, sitten vasta paikkaamaan :cool: Eihän se vessapaperikaan reikien kohdalta ratkea :razz:

:yes: Hyvä vihje! Tuo todella toimii!

Tuulilasin halkeemat pysäytetään kans reiällä ja sit myös moottoripyörien katteiden halkeamat ym. eli kaikki! Muoviosissa kannattaa lisäksi avata halkeama hieman leveämmäksi ja paikata vasta sitten, niin tulee kestävämpi..

Niin ja jos auto vm73 tai uudempi niin on hyvä käyttää epoksihartsia lasikuitu töissä :wink: Lasikutukangasta kannattaa laminoida kummallekin puolelle :wink:

Kumartaa ja kiittää vinkeistä :pelvic_thrust:
(samoja juttuja meneillään)

Tämä Kokkolan seutu on tunnettu lukuisista veneen valmistajista. Olihan se yksi puuveneen tekijä jopa Juhla Mokka kahvimainoksessa. Olen myös itse ollut venetehtaassa töissä.

Mullakin ois tehtävä lasikuitutöitä niin veneeseen kuin autoon.
Hyvä kun sama aine käy jokapaikkaan sitä voi käyttää jopa vessapaperina..

:razz: :razz: , voi olla vähän tikkuja per....ssä :!: :razz:

Jos lasikuitukangasta meinaa laminoida molemmille puolille niin kannattaa huomioida että alkuperäinen muoto muuttuu ja kittiä on käytettävä reippaammin jotta korjattu kohta saadaan häivytettyä.

Jos mahdollista niin alapuolelle paksumpi matto, ja päälle niin ohut kun mahdollista, jos tarvitsee ollenkaan. Riippuu aina vaurion muodosta ja kuinka se kohta joutuu vastaanottamaan vääntöjä ja tärinöitä.

Jännitykset on poistettava leikkaamalla vauriokohtaa auki.

Ja kun kuitukorkaukset on tehty niin pitäisi odottaa muutama kuukausi ennen maalausta. Tässä tehdään usein suurin virhe. Korjauskohdassa käytetyt kemikaalit jatkavat elämistään ennen lopullista kuivumista ja maalipinnan alta alkaa kohta näkyä korjattu kohta.

Joo se vessapaperijuttu oli lainausta rakennusalalta :razz: :razz: Ilmanmuuta paksummin alta ja ohuemmin päältä mutta kuitenkin molemmin puolin :cool:

Käsittääkseni FRP (Fiberglass Reinforced Plastic) oli käytössä aina vuoteen 1982, jolloinka osa autosta tehtiin jo uudella tekniikalla SMC (Sheet Moulding Compound) ja esim. '84 oli jo täysin SMC tekniikalla tehty.
Epoksia ei siis tarvine ennen vuotta 82 valmistetuissa autoissa käyttää.

73 ja uudenpien mallien lasikuitutöissä käyttäisin kyllä epoksihartsia enkä polyesteri tai vinyyliesterihartsia :wink: Esimerkiksi vetteluetteloissa myytävät lasikuidun korjaustuotteet soveltuvat vain vanhempiin malleihin kuin 73 :roll: Itse kävin lasikuitutarvikkeita myyvän ammattilaisen luona koepalan kanssa ja hän kuumailmapuhaltimella lämmitti tavallista lasikuitua joka suli heti kun taas tämä mun 75autosta otettu pala ei ollut lämmityksestä moksiskaan :cool: Hän oli sitä mieltä että kyseessä on epoksilasikuitu :wink: Mitäkähän tämä FRP ja SMC suomennettuna tarkoittaa :?: Olisko kenties laminointimenetelmistä kyse :?: Kumpi sitten on parempi mekaaninentartunta vai kemiallinen :?: Oikaiskaa jos olen väärässä :!:

Tää osoittautuikin monimutkaiseksi jutuksi, ensinnäkin kirjoitin ton smc:n kuvauksen väärin, nyt se on oikein. :writers_block:
Täytyy tutkia lisää :paper:

Niin eihän se >73vette ole perinteisestä lasikuidusta laminoitu vaan se on jotain lasikuitupitoista massaa. :wink: Tarkoittaisiko tuo FRP lasikuitupohjaista lujitemuovia ja tuo SMC jotain lamellipuristeseosta :?: Pitkäkuituinen lasikuitupakkeli saattaisi soveltua hyvin vanhempien mallien paikkausmateriaaliksi :?: :wink:

Joo se SMC on valmistusmenetelmä, jossa lasi, täyte ja hartsi ovat valmiissa matossa jota sitten on helppo käyttää osien valmistuksessa.
Valmistus tapahtuu kuumuuden ja muotissa puristamisen avulla.

SMC koostuu kolmesta peruskomponentista:
perusta (polyester, vinylester, epoxy, phenolic or polyimide)
vahvistus (fiberglass, graphite, aramide)
ja lisäaineet mitkä sisältävät täytteet, väriaineet, uv-suojat ym.

Eli yleisesti ottaen smc osat voi olla tehty oikeastaan mistä vaan. Käytännössä gm on ilmeisesti käyttänyt melkein aina epoxypohjaista mattoa. Paitsi ehkä ensimmäisinä smc käyttövuosina?

1966: First sheet-molded composite (SMC) used for front body panels and hood.

1970: Plenum and instrument panel support panels switch to SMC.

1971: Rear quarter and end panels switch to SMC.

1984: One-piece, lift-off SMC roof panels with massive rear glass introduced.

Täydennän näitä tietoja kun lisää löytyy, käytännössä olen huomannut että 99% vette harrastajista ei jenkkifoorumeilla tiedä käytännössä näistä hölkäsen pöläystä (niinkun en minäkään vielä) ja löytyy älyttömän paljon ristiriitaista tietoa :anger:
Yleisesti osataan vain sanoa että jos on smc osa, käytä epoksia. Mutta oispa hauska tietää tarkalleen missä vuosimalleissa ja mitkä osat tarvitsevat epoksin..

Jep voitte nyt alkaa korjaamaan näitä mun juttuja :D

Hyvä Macho että jollakin on aikaa etsiä tietoa...

SMC on tosiaan valmistusmenetelmä, FRP taas tulee sanoista Fiber Reinforced Plastic eli kuituvahvisteinen muovi. Siis yleisnimi kaikille kuituosille, oli valmistusmenetelmä tai vahvike kuitu sitten mitä vaan, lasi-, hiili-, aramidi- etc.

Ainakin mulla -75:ssä on käytetty jonkinlaista kaksipuolista muottia paneleiden valmistukseen. Sitä en tiedä mitä hartsia on käytetty... En tiedä edes sitä onko kyseessä pätkäkuidusta puristettu vai matosta tehdyt paneelit.

Mulle on jäänyt sellainen kuva että epoksiin siirryttiin jossain vaiheessa -70 luvun alussa, eli about -73-74...

Itse kävin näyttämässä kuitupaljasta autoa alan ammattilaiselle.
Vauriot ja kuidun koostumuksen nähtyään äijä osaa nyt tilata mulle oikeat korjausmateriaalit tarpeellisen määrän, sekä sain myös työohjeet.

Mä korjailin oman -72:n takalokareita ihan polyesteripohjaisella kamalla ja hyvin toimi, liekö sitten toi SMC ollut sitten vielä silloin polyesterihartsilla tehtyä.

Eckler's:

Eckler's Repair Materials will work on all fiberglass types used on 1953-72 Corvettes.
These repair materials are not formulated to work on 1973 and later Corvettes with SMC panels.
Yksi oli vielä lähettänyt ecklerssille mailia ja vastaus oli ollut että smc tuli käyttöön '73, mutta perinteiset korjausmenetelmät toimivat kuitenkin vuoteen -78.

Eräs jamppa sanoo, että nämä smc paneelit olisivat kuitenkin polyesteripohjaisia, mutta tarvitsevat epoksia korjaukseen, koska käytössä oleva muotin irroitusaine on materiaalin seassa, sen sijaan että perinteisesti irroitusaine olisi vain aineen päällä. Sen takia polyesterillä ei ole tarpeeksi poweria kiinnittyä.
Tämä tuntuisi minustakin fiksulta, koska koko auton tekeminen epoksi pohjaisesti maksaisi paljon enemmän.

Oman kotteroni korjasin epoksilla :wink: Pääasia on kuitenkin että kuitu ei ala näyttämään cream crackerilta jonku ajan kuluttua :roll: :oops: :w I believe in epoxy :cool: Epoksi on todellakin monta kertaa kallimpaa kuin polyesteri tuotteet :evil: mut eihän corvette ole ollutkaan :wink: mikään halpa auto :roll:

itse asiaa tutkineena ja paljon tietoa TOSI ammattilaisilta hankineena olen saanut tietää et ei tarvitse epoksia, jos homman hoitaa kunnolla!

Eli kuis se nyt sitten hoidetaan kunnolla?? :D

Minusta kemiaa vastaan on huono tapella, jos ei ole tarpeeksi pitoa niin ei ole :bong:

Erittäin :cool:

Tässä olis samaan letkaan hyvin sopiva 63 avo:

minut sai vakuutettua asiasta lopulta kaveri joka omistaa firman mikä valmistaa tuulivoimaloiden lasikuitu rakenteet, vametišle ja monille muille... eli ensiksi erittäin karheaksi pinnat. Jonka jälkeen kuidut kastellaan hartsilla ja odotetaan muutama minuutti... ei saa kuivua. Laminoidaan silkkilasikuitumatolla noin 2-3 mattoa... ei saa tulla nollapinnan yli!!!! Halkeaman tai kiinitettävien palasten tulee olla kunnolla viistottuja :!: :!: ja kyllä kestää... huom! Kaikki corvettet ei ole tehty epoksilla... kun vain muistais mitkä :!:

Vänkään nyt vielä sen verran, että onhan mahdollista että niiden tuulivoimaloiden ym. tuotteiden materiaali on ratkaisevasti eri seossuhteella tehty kuin osa näistä autoista. Mielenkiinnokseni huomasin viikonloppuna auton alla nukkuessani, että mm. oman 84:n tavaransäilytyslokerot on tehty erilaisesta aineesta kuin pintapellit. Voisin kuvitella korjaavani ne lokerot polyesterillä ja pintapellit epoksilla. Enemmänhän se hatuttaiskin, jos pintapelleistä irtoaisi lastua ja juuri maalattu kallis? maalipinta menisi samalla pilalle.
Joten kai se on aika tapauskohtaista.

Aineissa on eroja paljon... niinkuin kaikki tietää... mut kunnon ainella kyllä pysyy :!: :!: :!:

ois vain tietysti kiva kuulla et onko monilla lohkeillut paloja... ja miten korjaukset on suoritettu :?: :?: :?:

Monesti tietoinen materiaalien käyttö ristiin lujittaa rakennelmaa!

http://www.diynet.com/diy/ab_detaili...278593,00.html

Ihan hyvä ohje joka kertoo periaatteen... huom!!! pitää kerätä enemmän tietoo.. ettei satu vahinkoja :!: :wink:

Tuossa artikkelissa korjattiin vuoden '62 vetteä, silloin ei varmastikaan ole vielä ollut epoksihartsia käytössä. Periaatteet kuitenkin samat käytettiin sitten epoksia tai polyesteriä...

Tuulivoimaloissa kuten lentokoneteollisuudessakin on suuri merkitys osien lujuudella, mikä on todella hyvä referenssi. Vaikeus on kuitenkin siinä että näissä teollisuuden lajeissa tuotteen lopullisessa pinnassa saa näkyä pieniä painaumia ts. eroavaisuuksia tasaisesta pinnasta, ei tietenkään suuria, mutta pieniä "peilauksia" voi olla. Autoissa taas pinnanlaadun merkitys on aivan toista luokkaa... :wink:

se vain vaatii työtä saada hyväksi... mutta ihan normaali hartsi ja lasikuitumatto sopii korjaukseen epoksipohjan kanssa... kun homma hoidetaan huolella :!:

73 ja nuoremmat epoksilla :wink: 72 ja vanhemmat polyesterillä, myös epoksi käy :wink::yes:

Kohta on läträäminen ajankohtaista niin epoksiako minä tuohon kippoon alan räiskimään :?:

ennenkin on korjailtu sieltä täältä tiedä sitten mitä matskua käytetty... :roll:

Elä hyvä mies maksa turhaan epoksista... ihan kunnon hartsi käy oikein hyvin ja kyllä pitää :!: Tärkeintä on tekniikka ja olosuhteet sekä sekotussuhteet... tarvikkeet tulee valita huolella ja tehdä tarkkaa työtä :wink: :D

I'd say epoxy is the way. Koskaan ei ole aikaa tehdä kunnolla, mutta aina on aikaa tehdä kahteen kertaan :roll:

ei perkl.. :???: koita nyt tässä sitten päättää.. laitan kohta peltilätkiä popparilla kiinni ja piliteema kittiä päälle :roll:

nooh.. pitää vielä tuumailla, ei tämä niin totista sentään ole :D

Epoxihartsi on ihan törkeenhintasta ja mitä sillä voittaa :?: Itsekkin olisin lyönyt epoksia ellei olisi ammattiihmiset ketoneet miten asiat on... helposti unohtuu sekin, et vaikka ostat epoxihartsia niin se ei vastaa sitä mitä se autoon laitettu tavara on alunperin ollut :!: :!: :wink:

niiiiin..no joo :oops:


kuulostaa järkeen(tai siis maalaisjärkeen :oops: ) käypäseltä harri :)