Epoksiliimaa
 

Nyt on ilmeisesti toinen nollakohta saavutettu kun ensimmäiset osat alkavat kiinnittymään toisiinsa eli kokoonpano on alkanut.

Liimasin itse sekoittamallani liimalla kynnyspaneelin lattiaan. Epoksin kanssa seossuhde on ilmeisesti tosi tarkka ja siksi punnitsin hartsin ja kovettimen kahvipapujen punnitsemiseen hankkimallani puntarilla. Tilavuussuhde on eri kuin painosuhde ja tämän kanssa meinasin töpätä kun muistelin, että 5:1 on sekoitussuhde ja niinhän se onkin mutta se on tilavuussuhde ja minä käytin puntaria eli painosuhdetta, joka on 100:18 eli noin 10 prossaa tulis virhettä kovettajan määrässä.

Jos joku haluaa kotonaan kokeilla niin tässä meikäläisen kokeilu:
Sekoitin ensin hartsin ja kovettajan keskenään (yht 200g) yhteen pahvimukiin. Jaoin sitten litkun kahteen mukiin, joista toiseen lisäsin lasikuitupölyä ja toiseen piituhkaa. Näitä täyteaineita lisäilin sekoittamisen yhteydessä sen verran, että seokset muuttuivat paksuksi, siirappimaiseksi nesteeksi. Lopuksi sekoitin keskenään nämä kaksi kupillista. Kannattaa sekoittaa todella hyvin joka välissä, jotta lopputulos olisi täysin tasalaatuista liimaa.

Piituhka tekee liimasta valumatonta ja lasikuitupöly paksuntaa sekä lujittaa harstin. Tämä oli ensimmäinen kerta minulle ja siksi täyteaineiden lisäämisen vaikutus oli vain kokeiltava. Käytin hidasta kovetinta, jolloin geelitymisaika on 30min. Mulla meni seosten kanssa 20min ja sormet hapoille. Joku vispilä poraan olisi kannattanu virittä mutta minä sekoitin tämän satsin pienellä lusikalla.

Levitin liiman molempiin pintoihin, että sitä varmasti on ja sitten liitin osat toisiinsa. Ruuveilla riittävän tiuhaan kiinni ja antaa kuivua yön yli.


Aamusella nappasin ruuvit pois. Liima on kovettunu tosi kovaksi ja vaikuttaa tarttuneenkin. Kuten kuvasta näkyy niin liima on tasoittunut eli valunut. Lattiallekkin oli tippassut jonkin verran eli seuraavaan satsiin enemmän piituhkaa. Tämä seos ei olisi täyttänyt rakoja pystyseinällä. Annan tämän vielä olla rauhassa ja liimaan tuon toisen puolenkin ennen kuin vähän kuormitan.

Excellent work quality. I'm doing honor!:p

Talkkia voi kans sekoitella jos meinaa olla liian juoksevaa, sitä käytän yleensä.

Tänks,, mutta höh, tämä on tällästä räpläämistä, jos olisin pro niin olis jo valmis

Ahaa, vai talkkia.
Onko tietoa, että miten talkki vaikuttaa hartsin lujuuteen tai tarttuvuuteen? Lasijauhetta lisäämällä saan kyllä hartsin puuroutumaan ja valumisenkin aisoihin mutta en tiedä sitten miten käy liiman tarttuvuuden kanssa jos liikaa laittaa täyteaineita.

Testasin tekemäni liimaukset niin, että seisoin liimasauman päällä ja kohdistin kuorman mahdollisimman pienelle alalle eli asetuin balettitanssijan näköiseen asentoon yhdelle varpaalle.. Ei ne irronneet, vaikka taipuivat aika paljonkin kun vaihtelin kuormituskohtaa. Luulen, että ovat kiinni, vaikka vähän vielä epäilyttääkin.

Seuraavaksi liimaan tuliseinän. Tein valmistelut eli vetelin ruuveilla kiinni jokaisesta niitin reiästä, että on varmasti omalla paikallaan. Sitten tsiikasin miten pinnat istuu toisiinsa.
Jouduin tekemään korjauksia eli aukaisin hiukan tunnelin kulmia, jotta asettuvat ilman esijännitystä oikeaan kohtaan.


Liimauksen teen tällä kertaa polyesterihartsilla ja lasikuitusuikaleilla. Tässä tulee kyllä kiire mutta jotenki varmempi tunne. Ensin laminoin molempiin pintoihin 2 kerrosta kuitua ja sitten siihen märkään pintaan paksunnettua hartsia. Tämän jälkeen helvetillisellä lieskalla osat paikoilleen ja kiinni ruuveilla.

Kyllä se tarttuu hyvin talkin kanssa, ei siitä sellaista kuivaa pöperöä tule siltikään vaan edelleen märkää massaa. Epoksi on kertaluokkaa lujempaa ja kovempaa tarttumaan muutenkin kuin polyesterihartsi. Kokeile johonkin jämäkappaleeseen jos haluat.
Joskus kun koitin sekoittaa epoksiin jotain selvästi karkeampaa jauhetta/raetta niin sepä silti valuu ja virtaa, joten seinämällä pysymiseen tarvitaan aina tuollaista talkinkaltaista hyvin hienojakoista täyteainetta.

https://arsalin.fi/kauppa/product_catalog.php?c=15

Itsellä onkin aina tuo 10L pänikkä kotona mistä sekoittelen.

Piijauhe on myös aika hienoa jauhetta ja sen piti juurikin estää valuminen. En ehkä laittanut sitä tarpeeksi, koska pelkäsin tarttuvuuden kärsivän.

Valuuhan tuo mutta liimaura on kuitenkin komiasti täynnä liimaa.

Mä oon käyttänyt microballooneita hartsien kanssa. Saa hyvin ryhtiä ja pystyy hiomaan valmiiksi.

Aika läpinäkyvän näköistäkin kuvassa, voit hyvin lisätä jauheen määrää vielä. Sekoitan sen verran että ei juuri valu sekoitustikusta kun sitä vähän aikaa pitelee.

Mikropallojen valtti on että ne ovat onttoja sisältä ja siten kevyitä, mutta karkeutensa vuoksi virtaa pystypinnoilta vähän herkemmin.

Kiitos kommenteista, kokemusperäistä tietoa kun saa niin sitä on helppo lähteä seuraamaan ja soveltamaan.
Tuli mieleen, että jos lisään mikropalloja tosi paljon hartsiin ja sen sivelisin tuliseinään sekä lattiaan niin saisinko hyvän lämpöeristeen. Voi olla, että ilman tilavuus on kuitenkin niin pieni ettei se eristä vaan lämpö johtuu materiaalia pitkin.

Tuliseinän laminoin (kuitenkin) polyesterihartsilla ja kuitusuikaleilla. Nyt se on ns yhtä puuta, mutta ensin se piti tällätä huolella paikoilleen.
Aukaisin tunnelin kulmat, jotta sain nostettua lattiaa ylemmäksi, jolloin liimapinta-alaa tuli riittävästi eikä jää jo valmiiksi jännityksiä.

Tunkkasin lattiaa sen verran kun oli tarve. Sitten 4 kerrosta kuitua ja hartsia saumaan ja osat kiinni ruuveilla sekä puristimilla. Sieltähän se ylimääräinen hartsi pursuaa pois ja saumasta tulee luja


Kuitusuikaleet oli n. 6-7cm leveitä eli saumaan tulee pitopintaa aika hyvin. Saumasta yli jäävät kuidut on helppo vaan laminoida jatkoksi lattiaan sekä tuliseinään.


Muutaman tunnin jälkeen pääsin jo välihiomaan ja tekemään seuravan laminointikierroksen. Piikit ym epätäsaisuudet on nätti hioa kun hartsi ei ole vielä täysin kovettenutta ja uusi hartsi sulattaa eli tarttuu hyvin edelliseen kerrokseen.




Sisäpuolella hioin sauman jouheaksi ja laminoin sen yli uusia kerroksia kuitua. Maalauksen jälkeen tuossa ei pitäisi paljoa saumakohtaa näkyä, vaikka se ei ole itsetarkoitus vaan saada liitoksesta kestävä.


Liimasin mustalla polyuretaaniliimalla tämän kulman. Siis tuo sauma mistä pursuaa vähän mustaa liimaa, sehän on ollut tehtaalta tullessaan liimattuna kovalla massalla, nyt se on elastisesti siinä kiinni mutta varmasti pysyy ja minusta tuntuu, että luotettavammin. Alumiininiitit pärryyttelin paineilmavasaralla.
Levitin liimaa kulman jokaiseen pintaan eli on kiinni, eikä vesi tule läpi. Myös tuon pop-niitti sauman alla on liima