Joko kaivoit naftaliinista? Säät on ainakin suosineet.

Tän auton olemassaolo on kas kummaa taas unohtunut kokonaan kaiken muun touhotuksen keskellä.
Se on siellä omassa lämpimässä tallissaan missä tulee käytyä max 2 kertaa vuodessa.
Kaipa tällekin joku aika kesällä lohkeaa, mutta luokattoman vähälle huomiolle on jäänyt.:(

Laitoin pökäleen seisontaan ja nappasin tämän ajoon kun kerran olemassaolo palautui mieleen.
Paksu pölykerros auton päällä ja takakumi tyhjänä, mutta ei kun akunkenkä kiinni, ilmaa renkaaseen ja tulille.
Joku käkkärin jousi lienee katkennut seisonta-aikana, joten huomenna puran vasemman takajarrun auki.
Ja korjaan myös tuon takarenkaan ilmavuodon.
Muutenhan tämä toimii kuin kello ja ihan kiva laite tuolla tienpäällä, mitä nyt muutaman 10 kilsaa ajelin.
Syksyllä joku oli ajanut parkkihallissa etukulmaan kiinni ja maalit on hieman ruvella. Kuidut on kuitenkin säilyneet ehjänä.
Kiekkamittari on död.
Elämä on.

Vajaa 500km pöristelyä ja koska leima alkaa olemaan ajankohtainen päätin varata ajan tälle päivälle.
Pissapojan pumppu ja letkut oli kuivettuneet tukkoon joten purkusavottaa tiedossa. Jotta sen säiliön saa pois sieltä etupyörän takaa pitää jarrupääsylkkä poistaa edestä. Pumppukin oli rikki joten uudentyyppistä tarvikepumppua väliin jotta sain pesurin toimimaan. Tästä tuli sanomista jo viime kesänä joten toistamiseen en leimalle samaa vikaa tarjoa vaikkei se otteessa lukenutkaan. Sen viikon aikana mitä heinäkuussa ajelin, en muistanut koko pesuriasiaa.
Vuotaa tuo paska vieläkin joten irti pitää käyttää ja uusi oikeanmallinen pumppu laittaa tässä jossakin välissä.
Pääsylkkää irrotellessa onnistuin sössimään autosta jarrutehostimen kokonaan mykäksi. Se ei ole erityisen herkkä ollut koskaan ja meinasin jo perua tuon leima-ajankin ja tilata uuden tehostimen jenkeistä, koska partsissa ei moista hyllyssä ollut.
Sen verran asia harmitti, että ennen osan tilaamista nappasin pääsylkän vielä kerran irti ja vika olikin siellä pääsylkän ja tehostimen välisessä tiivisteessä joka on ollut vuosikausia huonosti paikallaan ja lopullinen syy huononneeseen tehostukseen sekä myös viikonloppuna vaivanneeseen tyhjäkäyntiongelmaan, jota eilen epäilin syttäviaksi, selvisi.
Kone veti ilmaa tuolta välistä ja se ilmeni huonona tyhjäkäyntinä.
Tiivisteen asennus oikeaan kohtaan poisti koneen ilmavaivat ja palautti myös jarrutehostuksen sellaiseksi kuin se kuuluu alunperinkin olla.
Auto ehti lopulta leimalle ja jarrut ym. oli kunnossa ja leima vuodeksi paperiin.
Laittaako takas seisontaan vai ei, sillä Merkkurista pitäsi ottaa muutamia kuvia Ruåttallaisten lehtijuttua varten, nekin pitäis saada otettua joko tällä tai ensi viikolla. Autossa on leima vanhana...
Kesäloma alkaa hieman liian kiireisissä merkeissä.

Tuskinpa, olet vain mukavuusalueellasi. Kun kyseessä on noin aikaansaava kaveri, jos kiirettä olisi yhtään vähemmän, kävisi sinulla aika pitkäksi ja ostaisit (taas) jonkin menneen ajan soturin korjattavaksi. :thumleft:

Stressiherkempi kaveri olisi sen enempiä miettimättä siirtänyt konttorikeikkaa reilusti eteenpäin, kun tie olisi noussut tuolla tavalla pystyyn.

On tullut pörräiltyä useampi sata kilsaa.
Takajarrut vikisee. Sellainen vmäinen kitkutus ollut jo pari kesää ja kuvittelin sen johtuvan käsijarrusta tai takapyörän laakerin välyksestä.
Viikonloppuna hitaassa vauhdissa jarruttaessa alkoi pirunmoinen ritinä rutina ja ajattelin joko perämurikan, ristikon tai navan laakerin antautuneen, mutta syynä olikin toisen takajarrulevyjen kierous. Heittoa apparin puolella muutama kymmenys, mutta sen rutinan aiheutti kuskin puoli jossa heittoa olikin noin kolme milliä joka lämmetessään edelleen kasvoi!
"Ajelin" nimittäin autolla pihassa, perä ilmassa ilman vanteita, koripukkien päällä (toki jarrulevyt pultattuna napaan) ja kun jarruja hieman käytteli ne tietty lämpeni. Annostelin jarruvoimaa metrisellä puurimalla ja ruuvarin ja heittokellon kanssa seurasin takajarrujen toimintaa niiden lämpenemisen aikana.
Kuskin puolen levy äityi lämmettyään sellaisen vatkaamisen että se rouskuttava ääni tulikin jarrupaloista jotka vatkas levyn kanssa samassa tahdissa satulan sisässä ja palojen syrjät rouskutti satulan metallia vasten.
Katsurin alkukesäinen käsijarrujen notkistus tais olla viimeinen niitti jarrulevyille, jotka meni paloineen saman tien tilaukseen.
Samalla tilasin autoon kaikki uudet puslat ja helat koko etuakselistoon.

Oikein :salut:

Vasemmassa takapyörän laakeriin oli ilmaantunut pieni klappi. Tätä en vielä ollutkaan vaihtanut, vaan sen hajonneen apparin puolen silloin joskus, vissiin pari vuotta sitten.
Silloin hankkimani osat myös vasemmalle puolelle löytyi lopulta eilettäin huvimajasta muiden romujen seasta ja hommat oli lähinnä enää viitsimisestä kiinni.
Blazerista kajahti startti viime perjantaina ja tietty juuri kun yksi kanditaatti tuli sitä katsomaan.
Ehkä kohtalo ei anna hävittää tuota kaunokaista. Niin kiva auto ajaakin. Startti rupes jurisemaan äänekkäästi. Varmaan bendix hajosi, en jaksanut avata ja tutkia, koska mullahan noita koneita (apulaitteineen) riittää.
Vaihdoin startin töiden jälkeen ja koska olin jo rempatessa sotkinut itseni öljypaskaan, meni laakeriremontti samaan syssyyn ja näin Corvettekin sai uudet takapyörän laakerit kuskinpuolelle. Yllätys että ajettavuus parani huomattavasti.
Helteellä tuollaiset pajotukset on vaan on aika rajuja omalle fysiikalle.

Iso laatikollinen puslia odottaa asennusta.
Siispä tuumasta toimeen ja takanurkan trailingarm hoitoon.
Täytyy kyllä sanoa että ihme viritys tuossa puslassa, eikä uudessa puslasarjassa ollut tietenkään tuota keskiholkkia. No ei se kauaa häirinnyt, vanha holkki vaan piti irroittaa hieman varovaisemmin jotta sen saattoi käyttää uudestaan. Siinä tohinassa tosin piti uhrata toinen alusprikoista jonka sitten senkkasin sopivan suuresta rautakauppatavarasta kun ulkohalkaisijalla ei ole niin väliä. Vanha pusla oli ihan tohjona ja klappia siten millitolkulla. Ei ihme että luikerteli.

Tähän hommaan on vissiin joku spesiaali Corvette työkalu, kai.
Mulla sellaisia ole enkä ala isosti sellaista askartelemaan.
Kaivelin miljoonalaatikosta jonkin auton kytkinkäpälän pallopäämutterin, kuorma-auton pyöränmutterin ja pari prikkaa joilla asennus sujuu sukkelaan.

Kun hieman prässää, K-A pyöränmutteri painaa prikkaa ja samalla puslat tiukasti yhteen, pallopäämutteri levittää samalla keskiholkin pään ja iskun (niippauksen syvyys) säädetään prikkojen määrällä. Laitoin silmämääräisesti pari säätöprikkaa, jolla sain mielestäni sopivan säädön kuulapäämutterille.

Sitten vaan holkit ja nippelit prässiin ja koko pusla systeemi puristui kasaan kertapieraisulla kuten olin ajatellutkin.

Rojut takas kii autoon ja säätöshimmitkin meni napauttamalla takas omille paikoilleen.
Tosin mm. noita kaiken maailman nippeleitä etsiessä sain tärvättyä remppaan lähes kaksi tuntia ja siksi toinen puoli jäi huomiselle.

Apparin takanurkka oli vielä kuskinpuolta pahempi.
Toinen prikoista oli väärin, senkki puslaan päin ja prässäys olikin hieman erikoisen näköinen tehtaan jäljiltä.

Puslat oli ihan paskana, mikä teki ~ sentin välyksen tukivarteen.

No, ne prässäykset meni ihan eilisen kaavan mukaan, shimmit paikalleen ja roippeet kiinni. Valmista tuli reilussa tunnissa, kun homma oli jo eilen kertaalleen harjoiteltu.
Koeajolla huomasi suuren eron vanhaan ja kaikki luikertelut, väpätykset ja tärinät oli poissa.
Päällepäin hieman perstyneet puslat oli molemmin puolin lähes puhki kuluneet. Tuo prässäys peittää vian ja välykset löytyy vasta kun purkaa kaiken auki.
Autosta tuli mielestäni hyvä ajaa. Lähes tylsä ajettava.

Samaan syssyyn purin apparin puolen alatukivarren pois ja samalla oli hyvä pestä tuuman pikikerrostumat painepesurilla ennen uusien puslien asennusta. Alapallothan vaihdoin silloin maahantuontikatsastuksen yhteydessä.
Kallistuksen vakaajaan tuli samalla myös kaikki uutta kun kerran muutenkin joutuu auton alla japuamaan.

Ylätukivarret on ehjät, uusin ne varmaan joskus myöhemmin, jos en huomenna innostu. Iskarit on tehottomat ja ne menee seuraavassa alustan pajotuksessa uusiksi. Nyt nimittäin keskitytään kaikkien välysten poistoon ja muu tulee sen jälkeen.