![]() |
Verstaaseen lattiaa
Nyt tartteis apuja arvon raadilta. Tekeillä on verstas 50-luvun talon kellariin, jossa on vanha, todennäköisesti alkuperäinen betonilattia. Lohkeillut, rosoinen ja vähän muutenkin epätasainen. Todennäköisesti joutuu uuden ohuen betonilaatan valamaan, mutta kertokaas ensikertalaiselle, kuinka se tulee oikeaoppisesti tehdä. Ja mitä sen päälle? Maalia vai jotain muuta? Huone on alle 10 neliöinen ja ajattelin yrittää suoriutua hommasta ihan itse.
Kaatoja lattiaan ei tarvitse tehdä, sillä tilassa ei ole lattiakaivoa. Huoneesta tulee sellainen työtila, jossa tehdään kaikkea pienimuotoista kunnostus-, kasaus-, maalaus- sun muuta hommaa, joten odotettavissa on että lattialle kaatuu/roiskuu joskus maalia tai muita tököttejä. Saisi olla suhteellisen hyvin puhdistettavissa oleva pinta. ![]() ![]() ![]() Kovin korkeaa pinnoitusta ei lattiaan pysty tekemään, sillä yksi raskas metalliovi on aika matalalla, enkä millään viitsi sitä ryhtyä nostamaan. Lattialämmitykseen ei kyllä ole tarvettakaan tässä tilassa, joten sen suhteen nou problem. Entäs mikä olisi pätevä maali rapatulle seinäpinnalle samaan tilaan? |
Melkein menee tasoite, vaateri+/plaano tms hommiksi. Betoni (8mm) korkkaa tosta irti ja sen saa kantaa pian kappaleina ongelmajäte keräykseen. Hyvä puhdistus, hionta, primerit ja litkuilla lattiaa vaan...
Tollanen on helppo näpräillä itsekin, katso lattiasta sen korkein kohta (jos on heittoja siis) ja vertaa sitä tohon oven kynnykseen, niin siitä saat helposti katsottua miten paljon tavaraa menee. Kun sulla on korkein kohta niin vedä vaikka korko ruuvit lattiaan niin näet koko ajan, että lattia liemet pysyy vaaterissa. Anna kuivua ja pinnoita mieleisellä tavalla, joku 2k epoksi kestää tollasessa verstaassa aika hyvin. |
itsestään tasoittuvaa mössöä noin pieneen alaan kylmästi ja päälle laattalattia. Jos pelkäät laattojen halkeilua niin sitten joku tyyliin SIKA lattiapinnoite. Maalejan on satoja vaihtoehtoja. paikallinen rautakauppias varmaan ohjeistaa. pienessä tilassa tietty valkoinen pelittää hienosti.
|
Quote:
siitä näet tuleeko maakosteutta (tiivistyy muoviin) betonin läpi joten sen perusteella valintoja tekemään. sama on vähän seinienkin kanssa että tuleeko kosteutta läpi. |
Quote:
Joo, hyvä pointti piti kans kirjoittaa, ennen ku taas unohtui. :D |
Quote:
hyvin läpi. pikkuisen isommalla saumalla niin hyvä tulis. näyttäis hyvin mahtuvan vielä ton ovenkin kanssa. |
Quote:
Sori tyhmät kysymykset, mutta kun meitsi on tässä hommassa aivan noviisi. Jostain se vaan on aloitettava. |
Quote:
Nykyään on olemassa myös myrkkyjä ja mömmöjä, joilla saadaan toi kosteuden nousu kuriin, mutta ne on niin perhana arvoikkaita, että tulee neliölle aika kova hinta ja prosessi lähtee muutenkin jo ammattilaisen hoiviin, niin monivaiheinen ja tarkka homma. |
Ok. Mutta mä nyt lähden liikkeelle sillä, että testaan tuleeko sitä kosteutta läpi vai ei. Katellaan sitten jatkot.
|
Tuo maaperästä nouseva kosteus on ilmiselvää, koska 50-luvun talon kellarin betoni (jos alkupäräinen) on vuorenvarmasti laskettu suoraan hiekan (tai jopa saven) päälle ja niin lattiasta kuin seinästäkin puuttuu kosteuden nousun estävä eriste. Oikeastaan se näkyykin jo noista kuvista, että kosteus ajoittain nousee (tummumat). Nyt betoni voi olla kuiva, mutta kun routa sulaa, niin kosteus lisääntyy. Laatta ei betonista kosteuden vaikutuksesta irtoa, joten sen voi laittaa, mutta minkäänlainen kosteutta läpäisemätön pinta ei pysy. Eihän tuosta kosteudesta muuten mitään haittaa ole, jos se vaan pääsee johonkin haihtumaan; betonin kalkkia se voi vähän irrottaa, jolloin betonipinnalle tulee valkoista homeen näköistä härmää, mutta se on vain kosmeettinen "haitta".
|
| All times are GMT +3. The time now is 05:12. |
Powered by vBulletin.
Copyright ©2000 - 2026, Jelsoft Enterprises Ltd.
Copyright © 2001-2025 FinnShark.com. All rights reserved.