Hiili vs. kupari tulpanjohdoissa
 

Jonkinlaista pintapuolista tietoa itsellä onkin erilaisien tulpanjohtojen eroista, mutta jos syvemmälle mennään, niin mitä hyötyä ja haittaa erilaisista tulpanjohdoista on esim. kestävyyden, häiriöherkkyyden ja oheisosien keston kannalta?

Omalla kohdalla kysymys on herännyt tuon 944:n nykimisongelmasta, jossa seuraavaksi ajattelin uusia tulpanjohdot. Kuitenkin ruotoinen hinta alkuperäisillä kuparisydämisillä johtimilla, joissa 3kohm vastukset johdon päissä on saanut parin tahon kehotuksista harkitsemaan noita hiilimallisia johtimia.

Täältä kun tuntuu löytyvän varsin paljon kokemusperäistä tietoakin, niin sana on vapaa.

Jarmo

Kuparihan johtaa sähköä ja hiilestä tehdään esim. vastuksia. Vastusta tarvitaan ettei sähkösytkän pääteaste pala/ylikuormitu. Hiilijohdin taitaa "vanheta" nopeammin ja olla alttiimpi katkoksille sekä lämmölle kuin kupari. Ajaisko vastukseton kuparijohto ja R-tulppa saman asian halvemmalla kuin johdin+vastus(+tulppa)?

Ainakin just tasan merkkikohtainen kuparijohdin R-tulpalla (joka siis originaalissa 3kohm) on huomattavasti kalliimpi vaihtoehto (ulkomailtakin tilatessa yli 100e sarja, Suomesta tuplat... mun mielestä kallis setti 4-sylinteriseen.. korveen maksoi muutaman kympin).

Lisäksi noihin tulpanhattuihin tarvitsisi olla hieman eksoottisempi konekierteinen liitin kuparijohdon päässä, mikä mutkistaa vanhojen tulpanhattujen käyttöä ja pelkän kaapelin uusimista. Hiilijohtimiset ovat ilmeisesti "normiautoihin" parempi vaihtoehto häiriöominaisuuksiltaan.

Jos se on se normikierre mihin ruuvataan päälle se tulpan liitäntä 'pallukka', niin sitten vaan ruuvaat niihin tulppiin pallukat jos sellaisia johtoja saat helpommin.

En ymmärtänyt tuota. Tarkoitin tuollaista tulpanjohtoon tulevaa liitintä, joka ruuvataan tulpanhattuun. Eli jos haluisin pitää 3kohm resistanssilla olevat originaalit. Tosin 5kohm päät varmaan toimisivat samalla tavalla, mutta nyt haen siis mahdollisia ongelmia, jos korvaan johdot kokonaan häiriöiden suhteen ongelmattomammilla hiiliversioilla.

Tuollaisesta liittimestä siis kyse (tosin tuo hajonnut on puolan johto, jonka olen korvannut tarvikemallilla).

Pääteaste ohjaa ensiökäämiä, kipinän energia purkautuu toisiokäämiltä, ainoastaan ensiöpiirin flyback jännite saattaa melko marginaalisesti muuttua korkeajännitekaapeleiden vaihdolla. Eli virtakuormaan se ei vaikuta.

Luulen syy noihin alkuperäisiin vastuksiin on ollut valmistajan tarve hifistellä sillä että piuhojen resistanssi on pituuseroista riippumatta sama, jokseenkaan en usko että niillä ihan mitattavaa vaikutusta käyntiin, kunhan sytkälaitteet noin muuten ovat kunnossa.

Ok, arvelin erheellisesti että saattaisit tarkoittaa tulppaa, niissä kun on myös tuontyyppistä liitäntää.

Voikos väärä resistanssia aiheuttaa esim. kipinöintiä virranjakajassa?

Noista resistansseista löysin seuraavaa.
Lähde: http://www.dragzine.com/tech-stories...plug-wire-101/

Sytytysjärjestelmiä on myös kapasitiivisia, missä kokonaisvastus on ehdottoman tarkka, sillä sytytysjärjestelmässä voi olla ominaisuus, millä se tarkkailee palotapahtumaa vastuksen kautta ja jos tähän laittaa kuparia, lyö boxi lisää löylyä ja polttaa osia.

Viimeksi hankkimani auton korjaamomanuaalissa oli ohje, että kokonaisvastus tulisi olla 18k ohm, mikä on aika raju. Yleensä "domestic cars" pyörii 5k ohm kokonaisvastuksilla?

Itse käytän tulppia aika paljon ja useimmat ovat ilman tuota ruuvattua liitintä. Vinkki, vinkki; kannattaa aina silloin tällöin mitata vastuksia tulpista myös, sillä viimeaikoina niihin tuttuihin tulppiin on alkanut ilmestymään vastuksia. NGK on mielestäni paras tulpan valmistaja, tuntuu sietävän aika paljon "väärin" käyttöä.

Nonnih, kokemusperäistä tietoakin alkaa sadella :)

Tuo 5kohm näyttää olevan useissa irtohatuissa normaali.

Oletettavasti tuossa -82 vuoden kinnerissä ei liian hienoja systeemejä ole ja auton arvo ei kummoisia ole, joten uskallan kyllä sooloillakin, jos saan "yleisen hyväksynnän" :D

Pienen reissun jouduin ajamaan -71 Corvetesta lainatulla puolan johdolla, jossa resistanssia oli noin 15 kohm eli kokonaisvastus puolalta tulpalle nousi 3->18 kohm. Hieman olin kuulevinani heti käynnistyksen jälkeen ylimääräistä resonanssityylistä napsuntaa, mutta kun vaihdoin kuparijohtimiseen, niin tuota samaa havaitsin, joten ei vaikuta toiminnan kannalta kovin nirsolle laitokselle... tosin mistäänhän en tiedä, miten jakajassa on kipunoinut tms. epämääräistä.

EDIT. Vielähän tuossa voi toki olla katkoja tai puola tai ohjausyksikkö tuon nykimisen aiheuttajana. Suuttimien putsausmömmöjä olen jo testannut bensan seassa. Tulpat on vaihdettu, samoin virranjakaja ja pyörijä. Samoin kampiakselia haistelevat hall-anturit olen tarkistanut magneetilla ja yleismittarilla (toinen hajosi irroittaessa ja toimivan käytetyn vaihdoin ristiin toisen kanssa lähinnä tutkiakseni, muuttuuko käytös) ja putsannut. Ymmärtääkseni noiden avulla hoidetaan moottorinohjaus ja ennakot (jakajassa kun ei ole mitään muuta kuin puolan ja tulpan johdot).