Tallikausi jatkuu. -72 pura/kasaa
 

Kun kaikilla muillakin on, niin..
Pistän tähän nämä omat otokset sitten jatkossa.

Purku hommia on jatkettu vähitellen ja nyt alkaa näkyä valoa, eli osa osista on nyt lähdössä puhallukseen ja maalaukseen.



ja osa sinipassivoitavaksi



Runkoon tein muutaman vahvikepalan ja hitsasin saumat yhtenäisiksi. Muuten ollut aika perus purkamista.

:cool:

Mitäs se tommonen sinipassivointi maksaa? Miten kappaleet pitää käsitellä ennen sitä? Sit ne ei vissiin ruostu ennen maailmanloppua?

Järjestys! :cool:

tosta sitten kaikki yhteen saaviin ja passitukseen :salut: ;)

Hmm... Pari asiaa tulee mieleen. Ensinnäkin tuo sini/keltapassivointointi/kromatointi ei itsessään juuri mitään auta. Se on kemiallinen liuos, mihin uunituoreet sähkösinkityt osat kastetaan n. 30-60s ajaksi, jotta sinkille ominainen oksidikerrostuma eli valkoinen "suola" ei muodostuisi kappaleen pintaan ja aiheuttaisi rumaa ulkonäköä ja joissain tapauksissa toiminnallisiä häiriöitä, missä toleranssit tarkkoja, vrt. esim jarrujen osat. Tuollaisille pienosille, mitä tuossakin pöydällä kurissa ja järjestyksessä oli erittäin miellyttävä katsella, on oma pinnoitusmenetelmänsä eli rumpupinnoitus. Normaalisti vähän isommat osat ripustetaan erikseen ja pinnoitetaan, mutta kaikki ruuvi/nippelitavara on helpointa laittaa rumpuun. Itse pinnoitusmetodi on sama molemmissa.

Kunnon huolellista pohjatyötä ei tuossa(kaan) sovi unohtaa, vaan puhtaus on puoli ruokaa. Rasva ja muu lika pois, mahdollinen raepuhallus ja pinnoituslaitoksessa vielä erillinen rasvanpoisto, peittaus (happokäsittely, missä muutamat atomi irroitetaan kappaleen pinnasta pinnoittamisen helpottamiseksi) ja itse sähkökemiallinen pinnoittaminen. Sen jälkeen kasto jompaan kumpaan liukoseen.

Tekijöitä on turhan vähän ja olenkin monesti miettinyt, että pitäisikö kaivaa vanhat opiskelumateriaalit esiin ja alkaa verestää käytännön taitoja...:D

Kyllä on komee järjestys :cool:

Olihan ihan superia menoa! Näihin kuviin ei väsy koskaan :cool:

Mä olen tota sinkkausta suosinut aina kun se mielestäni ihan parasta pienissä nippeleissä. Mitä tossa aiemmin todettiin niin pohjat pitää olla kunnossa.Vaikka ne sinkkaamossa voi sanoa että saa tuoda ruosteisina niin parhaan pinnan olen saanut kun osat on lasikuulapuhallettu.



Et arvaakkaan kuinka olis tarvetta hyville neuvoille ja erityisesti sinkkaamolle joka jaksaisi keskittyä pien asiakkaiden tarpeisiin.

joo tosiaankin mullekkin sanottiin, ettei tarvii puhaltaa ruosteita pois sinkkausta varten. Toisaalta ruuveissa se viimeisenpäälle pinta ei ehkä olekkaan niin oleellista, mut pitää ilmeisesti harkita tuota näkyvämpien osien puhallusta sitten.

Tässä samalla muuttuu manualliksi, niin on tuo kytkinpoljin hukassa. Kuulin huhua, että, jotkut ovat lisänneet polkimen olemassa olevaan poljinhässäkkään ja kaventaneet jarrupoljinta. Oliskohan vinkkejä kellään? Tai tietty jos joku tekee päinvastaista muutosta, niin vaihtokauppahan olis hienoa.

Osat on pöydällä järjestyksessä, koska otin kuvia niistä nimilappuineen, ni on helpompi lajitella käsittelyn jälkeen taas..

Manuaali konversio on helppo. Ostat vain uuden kytkin polkimien. Samalla vaivalla kun joudut ne sieltä irti ruuvailemaan ja osia hankkimaan ei ole iso kustannus hankkia ihan uus jarru pedaali . Noi on näpärä ottaa vaikka Mistertiin kautta .

Ihan kuriositeettinä-kukahan on tehnyt ekana suomessa automaatti vetestä manuaalin ? Mä olen tehnyt sen vuonna 92 alkuperäisillä uusilla gm varaosilla.Ja kyseessähän oli ihka aito metromaatin palautus oikeaan suuntaan.