ARP:n pulteilla toi SPEC:n teräslätty paikalleen, pultteihin kierrelukitetta ja momenttiin, pinnasta rasvanpoisto, sitten kytkinlevyn ja paineasetelman kimppuun. Koska vakiokytkimellä tuntuu olevan vain vuoden käyttöikä mun ajotyylillä, niin kytkimeksi tuli Centerforcen Dual Friction, jossa on paineasetelma on tämän näköinen:
Kytkinlevyn paineasetelmaa vasten tuleva puoli:
Vauhtipyörän puolella on taas vähän toisen näköistä:
FinnVetten Jaken mukaan pitäisi toimia huolimatta tuosta aiemmin mainitsemastani pienestä mittaerosta. Ja sit eikun nippuun vaan, siitähän se selviää, toimiiko vai ei. Paineasetelma ja kytkinlevy paikallaan
Levyn keskitykseen on olemassa ihan asennustyökalu, jos ei satu olemaan ylimääräistä vaihdelaatikkoa, josta voisi katkaista pääakselin...
Siihen vielä kytkinkoppa haarukan kanssa paikalleen ja sitten sovittelemaan laatikkoa. Ohjeissa sanotaan, että lootan pitäisi liukua paikalleen perille asti ja missään tapauksessa ei saa pulteilla vedättää kiinni. Edelliselläkin kerralla se toppasi tuon puolisentoista senttiä ennen pohjaa. Siitä kiristelin pultit varovasti ja silmälaakeri kamputan päässä oli kuitenkin ihan kunnossa, joten samalla reseptillä mentiin tälläkin kertaa.
Huhhuijaa laatikko paikallaan. Huomenna sitten perämurikan kimppuun. Kuskin puoleinen vetarin stefa vuotaa ikävästi
Tuon takia koko perämurikka, putket ja melkein koko peräosasto on enemmän tai vähemmän öljyinen:
Tarkoitus on siis pudottaa koko perä alas, avata kansi ja nyppäistä vetarit irti. Sitten vetareille uudet stefat, rojut nippuun ja takaisin paikalleen. Tuon jälkeen C-palkki ja kardaani takaisin, minkä jälkeen pääsee läträämään uudet öljyt perään ja laatikkoon. Sitten selviää viimeinkin, kuinka toi kytkinpaketti toimii. Siis irrottaako ja nappaako kiinni kunnolla, koska tuskallinen 450-500 mailin sisäänajo pitää hoitaa, ennenkuin pääsee rankaisemaan. Eiköhän siihen mennessä ole jo käyntihäiriöllekin löytynyt syy...