Tiistaina käväisin taas vähän ihmettelemässä konetta, kun oli läppärunkokin saapunut vihdoinkin tontille. Koko talvi meni odotellessa ja nyt sitten kävi selväksi, ettei seinämäpaksuus riitä 52 mm läppien vaatimaan poraukseen, joten läppärungolle ei sitten oltu tehtykään yhtään mitään...
Toisaalta taas sitten tämän sivun
http://www.gmtuners.com/flow/index.htm mukaan vakio 48 mm läppärunkokin virtaa air foilin kanssa jo +800 cfm. 383 vaatii 5 500 kierroksella sen osapuilleen 250 cfm ja kannet virtaavat kuitenkin vain vähän reilut 240 cfm, niin eihän tuon läppärungon edes pitäisi olla millään tavalla rajoittava tekijä?
No, tehtyjen valintojen kanssa on vaan elettävä, joten pulinat pois ja sovittelemaan tuota vakiota (48 mm läpillä olevaa) läppärunkoa paikalleen, kun on saatu lisä-spaceriin tehtyä pulttien läpireiät. Etäisyys bensakiskosta on passeli:
.
...mutta vesikierron lähtö alaosassa ottaa (tietysti!) termarin koppaan kiinni, joten kirotaan koko projekti maan alle ja poistetaan ongelma.
Samaan syssyyn myös läppärungon sivulta vesikierron tuloputki sai lähtöpassit
Sivusuunnassa on vielä hieman ahdasta:
...joten kirotaan koko projekti vielä vähän syvemmälle maankuoreen ja poistetaan ongelma. Kavennetaan tätä lisä-spaceria hieman sivusuunnassa ja kairataan samalla vaivalla sisäpuoleltakin reunat läppärunkoon liimattuun spaceriin yhteneviksi. Siistitään vähän kulmia ja mietitään sitä lopullista ulkoasua sitten ehkä siinä vaiheessa, kunhan on saatu mosa toimimaan.
Katos prkl, siinähän alkaa sittenkin mekanismeilla olemaan tarpeeksi tilaa liikkumiseen. Vähä-älyinen Kekkos-kopiokin saa kaiken kiroilun jälkeen jo vähän hymyä huulensyrjään...
Sitten ruuvataan termarinkoppaa vähän paikalleen ja sehän sojottaa suoraan kohti ilmapumpun dellaussatsin hihnapyörää.
Kirotaan taas koko projekti lähelle maankuoren sulaa maa-ainesta ja ratkaistaan ongelma. Otetaan letkunpää, jossa on soppeli mutkapätkä ja huomataan, että läppärungon alta vesikierron lähtöä joutuu vielä modaamaan lisää, että letkukin mahtuu paikalleen. Samantien heitetään vielä läppärungon ja ilmanputsarikotelon välinen 'ilmasilta' paikalleen, että saadaan letku käännettyä vähän eri kulmaan. Ja tilaahan on loppujen lopuksi ihan millitolkulla:
Moniurahihnaankin jää ihan ruhtinaallisesti turvavaraa:
Lopuksi vielä jäi kaivelemaan, kuinka kaasuvaijerin kulkureitti saadaan jotakuinkin järkeväksi, koska vaijeri kulkee suurinpiirtein tätä linjaa:
...ja silloinhan vaijeri hinkkaa tuohon bensapukin päähän jatkuvasti. Kirotaan koko projekti vielä lähemmäs maan keskipistettä ja mietitään kaikenmaailman ratkaisuja lähtien spacerin kylkeen istutettavasta rissasta jne., mutta sitten tulikin mieleen huomattavasti yksinkertaisempi ratkaisu.
Tuodaan kaasuvaijerin kiinnitystä hieman ulospäin plenumin kyljestä, niin sen pitäisi kulkea sopivasti bensapukin ohitse:
HEI-moduuli vaihdettaneen sittenkin vielä 8-pinniseen versioon. Vaikka mitään
toiminnallista eroa tuohon nykyiseen -vanhasta jakajasta reväistyyn- 7-pinniseen HEI-moduuliin verrattuna ei varsinaisesti ole. 8-pinnisessä tulee yksi lisäkarva maadoitukseen, mutta oleellinen ero on liittimissä, jotka ovat 8-pinnisessä moduulissa paremmin suojatut, jolloin moduulille ei tarvitse rakentaa erillistä koteloa. Ja siitä lisämaadoituksestakaan ei mitään haittaa ole. Kikkaillaan toi moduuli johonkin kiinni (varmaankin plenumin kylkeen jättäen pieni ilmarako) ja puolalle tarvitsee vielä keksiä paikka. Tulpat otettiin vakiosta pykälän viileämmät.
Juhannusajelut on nyt haudattu haavelistalta, mutta jospa viikon-kahden sisällä olis jo mosa käynnissä?
Kyl tää tästä.