[Juhatee]

Muutaman kerran olen päässyt läheltä näkemään jonkin pari vuotta aiemmin lehdissä ja tv:ssa ylistetyn "viimosen päälle"-rakennelman ratkaisuja sopivassa valaistuksessa ja löytänyt suorista pinnoista epäjatkuvuuskohtia jotka eivät varmasti olleet siinä tuoreeltaan.

Tämä pätee toki myös peltikoppaisiin laitteisiin. Oma teoriani on että jossain kohdassa on hitsaussauma, eri paksuista peltiä, eri seoksista peltiä, pakkelia tms. Sitten kun aurinko porottaa pinnan lähes sata-asteiseksi ja vaikkapa puu varjostaa osaa tuosta samasta pinnasta, laajenee tavara eri tavalla saman suoran pinnan alueella ja sen täytyy venyä jostakin. Kutistuessaan se ei kutistu enää samasta kohdasta vastaavasti kun siellä on eri materiaaleja mukana erilaisilla lämmönjohtumisajoilla (varsinkin jos jossain kohdassa on tinaa tai pakkelia kerros maalin alla).

Käsin kun lasikuitua laminoidaan niin paksuuserot voivat olla useita millejä pienelläkin alalla ja lämpölaajeneminen vaikuttaa sen mukaisesti. Joskus näkee myös itse kuidun muodon tulevan pitkän ajan kuluttua läpi siten että lakkakerroksesta näkee sitä hioessaan kevyesti tai jopa silmällä sopivassa valossa.

Mitä laadukkaammat aineet ja tekijä, sitä vähemmän elämistä tapahtunee mutta kunnes toisin todistetaan, seison sanojeni takana että tehdaslaatuun ei pääse mitenkään vaikka kuinka keskustelupalstoilla näin väitetäänkin.

Muistelen että Supervettesinkin osien laatua ylistettiin monesta lähteestä vielä silloin kun ne olivat uusi juttu eivätkä vuodet olleet tehneet tehtäväänsä.

Toki virheet menevät monelta läpi sormien, eikä se ole paha asia. Muutenhan esim kaupasta ostetut ShelbyMustangien konepellit saisivat omistajansa heti suut mutrulleen. Ne ovat hyvä esimerkki keskimääräistä surkeammasta pinnasta.