Quote:
|
Originally Posted by MPÄ
Jos harland sharpin keinuvinut ei toimi yhdessä LS7:ssa "ylikierroksilla", niin ei kai se tarkoita että kaikki HS:n osat ovat jotenkin huonoja?
|
Tätä ei käsittääkseni väitettykään, nythän oli kyse juurikin LS7:sta ja ratakäytössä olleesta ja ilmeisesti sellaisessa myös jatkavasta moottorista.
Ei puolustuspuheenvuoroa Compille? Joku on tainnut käyttää HS:n tuotteita omissa projekteissaan...
Vaikka HS:ää ja YT:tä käytetään joidenkin viripajojen toimesta ko. moottoreissa, kummankaan spintron-testitulokset ja kokemukset tässä sovelluksessa eivät mairittele. Joko ko. firmat ovat tarkoituksellisesti halunneet tehdä ns. low end -kategorian tuotteen, tai ovat joutuneet ko. kategoriaan suhteessa kilpailijoihin. Myös näiden tuotteiden design antaa vahvaa osviittaa kyvystä/halusta minimoida inertian ja jäykkyyden suhdetta.
Muitakin hyviä ja toimivaksi tiedettyjä rullakeinuja tiedetään, eli Jeseliin asti ei välttämättä tarvitse mennä. Kun valitussa nokassa on nostoa vain .610", ei rullakeinu olisi ollut ihan "pakkovalinta" ja kun kisailuun/ratakäyttöön tarkoitetusta koneesta on kyse, tulee suurempaa huoltoa siinä määrin usein, että myös ohjureita pääsee huoltamaan siinä sivussa kun seetipinnat pitää joka tapauksessa virkistää.
Ajatusketju siitä, että rullakeinu poistaa kaikki LS7:n ohjureiden kulumisongelmat ei ole ihan aukoton. Rullakeinu tuo lisää inertiaa, ja vaatii jäykemmät jouset sitä kompensoimaan. Sekä kasvaneet massanhitaus- että jousivoimat rasittavat enemmän koko venttiilikoneistoa ja saavat sen osat värähtelemään suuremmilla taipumilla. Venttiilin varsi värähtelee ja siten taipuu työsyklien aikana käytetyistä komponenteista riippumatta, ja näin syntyy kitkavoimia varren ja ohjurin väliin. Mitä enemmän merkittäviä taipumia (ja taajuuksia) muussa venttiilikoneistossa esiintyy, sitä todennäköisempää on, että myös venttiilin päähän kohdistuu suurempia voimapiikkejä, mikä johtaa suurempiin taipumiin/suurempaan kitkavoimaan varren ja ohjurin välillä.
Lisäksi on hyvä huomioida se, että tässä käytettiin alkuperäisiä titaanisia imuventtiileitä ja onttovartisia, natriumtäytteisiä pakoventtiileitä. Ensinmainitun pinnoite vs. pronssi ei välttämättä ole se optimaalisin yhdistelmä, jälkimmäisen erittäin ohutseinäinen varsi on nestemäisestä natriumista huolimatta nähtävästi heikompi lämmönjohtokyvyltään, mikä aiheuttaa öljyn palamista varteen tavanomaista enemmän ja edesauttaa pakopuolen ohjureiden kulumista.
Vaikka pakopuolen varren tiivisteet ovat eri materiaalia kuin imupuolella, käy käytettyjä kansia tutkimalla ilmi, että pakopuolen tiivisteet ovat kovettuneet selvästi imupuolta enemmän mahdollistaen suuremman öljymäärän päätymisen varren ja ohjurin väliin. Lämpö voi olla yksi selittävä tekijä tiivisteiden kovettumisessa.