[Pekka Berkeles]

Tulipa tuossa taas ajeltua omalla C5:lla ja laitoin mielenkiinnosta läppärin tallentamaan lokia. Tällä kertaa ihmettelin sytkäennakoita.

Sytkäennakkohan on ihan perusasioita C5:n säätämisessä. Ennakkotaulusta löytyy ennakko eri kierroksilla vs. sylinteriin virranneen ilman määrä. Noin karkeasti voisi sanoa, että mitä enemmän ilmaa (ja bensaa) koneelle menee, sitä maltillisemmin on syytä olla ennakkoa. Toisaalta usein tyhjäkäyntiä kohti mentäessä ja toisaalta oikein pienillä kierroksilla kaasu pohjassa ennakot ovat pienet. Tuolla alla yksi esimerkkikartta vakio-vaparista.

(Tuossa alla on myös eräästä toisesta ketjusta lainattua Skannerin sepustusta taustatiedoksi.)

No, tälläkin kertaa juuri Skanneri on avain moottorin toiminnan ymmärtämiseen. Mulla on peruskartassa vaikkapa Itäväylän cruisailunopeuksilla kuutosvaihteella ennakkoa tuollaiset ripauksen yli 40 astetta. Sitten kun kaasua nostaa niin ennakko laskee 30 paikkeille joka on myös peruskartassa sytkäennakon arvo pienemmällä kaasulla. Näin myös Skannerin lokissa olikin. Paitsi että ennakko jatkoi laskuaan 20 asteen hujakoille. Edelleen Skannerin lokin mukaan. Mutta vastoin peruskartan 30 astetta!

Häh?

Miten se sinne valahti?

Ei auttanut kuin alkaa tutkimaan mistä moinen johtui. Eipä aikaakaan, niin mysteeri selvisi. Samalla selvisi toinenkin mysteeri. Olen nimittäin aina ihmetellyt, että miksi tietsikasta löytyy tyhjäkäynnille oma sytkäennakkotaulunsa. Tai en oikeastaan ihmetellyt varsinaisesti sitä, että sellainen löytyy, vaan sitä, että se on kierroslukualueille nollasta 4800 kiekkaan!

Häh?

No ei se "tyhjäkäynti-ennakkotaulukko" ilmeisesti olekaan varsinaisesti vain tyhjäkäyntiä varten, vaan sille tilanteelle, kun kaasupoljin on yläasennossa. Ja kun cruisaa maantiellä ja nostaa polkimen kokonaan ylös, normaaliajon kierroksilla sytkätaulu vaihtuukin perus-sytkätaulusta "tyhjäkäynti-sytkätauluun".

Tämä melkein selitti tilanteen. Lukema "tyhjäkäynti-sytkätaulussa" ei kuitenkaan vieläkään ollut se sama mitä Skanneri näytti. Kunnes huomasin, että "tyhjäkäyntitauluja" on kaksi. Toinen on tarkoitettu auton ollessa paikallaan käytettäväksi, toinen taas kun auto on liikkeessä. Ja tuossa liikkeessä olevan auton "tyhjäkäyntitaulukossa" oli just se sama lukema kuin mitä Skannerikin näytti.

Kävin viime kesänä säätäjägurun luona säädättämässä autoani (en nyt kerro missä, kukin arvatkoon itse tai olkoon arvaamatta). Tuota tyhjäkäyntialuetta säädettiin, ja minusta tuntui jo silloin, että nyt ei säädetä oikeata taulukkoa. Kun en ollut varma, niin en sekaantunut asiaan. No, väärinhän se säätö meni, mutta näin jälkeenpäin paskan väliä, koska säätötavoite saavutettiin.

Sinänsä mainio esimerkki Skannerin tärkeydestä. Ei ne säädöt pelkästään riitä, vaan se moottorin toiminnan seuraaminen on todella tärkeätä. Tuolloin viime vuonna ei skanneria sytkän seuraamiseen käytetty.

Tässä vielä kuvakaappaus vakion LS6:n perusennakkokartasta:

Tässä sitten "suljetun kaasun ennakkokartta":

Originally Posted by Pekka Berkeles

Kokeillaas jos tästä syntyisi pikaisesti johdatus aiheeseen.

Veten (C5, C6) säätösofta koostuu tyypillisesti kahdesta osasta. Editorista ja Skannerista.

Editorilla nimensä mukaisesti muokataan säätöjä. Vaikkapa nyt sytkäennakkoa tai polttoaineensuuttimien parametreja eli arvoja. Perussäädöissä eli esimerkiksi sytkäennakon säätämisessä pitkästä säätökokemuksesta on hyötyä. Noin karkeasti voisi sanoa, että sytkäkartta on sytkäkartta vaikka voissa paistaisi. Samalla lailla se toimii jossain Tatechissa, Motecissa, Hestekissä kuin GM:n omassa boksissakin. Siihen ne yhtäläisyydet sitten helposti jäävätkin. Ja siitä ne hankaluudetkin alkavat...

Editorin lisäksi säätösoftassa on siis myös Skanneri. Sen tarkoituksena on valottaa säätäjälle moottorin sielunelämää. Eli sitä mitä moottorissa tapahtuu. Skannerissa on mahdollisuus seurata eri anturien arvoja monella eri lailla, esimerkiksi käyrinä tai pelkästään numeroarvoina. Skanneri on aivan olennainen osa koko touhua – mistä muuten voisi tietää mitä pitää säätää, jossei tiedä mitä moottori oikein tekee missäkin tapauksessa.

Erilaisia seurattavia parametreja on tarjolla monta sataa. Samaan aikaan ei Skannerissa voi kuitenkaan seurata kuin maksimissaan 48 eri parametria (-97 ja -98 tietsikoissa maksimi on 24). Normaalisti näkyvillä on tyypillistä perustietoa, kuten kierrokset, kaasupolkimen asento, laajakaistan kertoma seossuhde, sytkä ja niin edelleen. No nyt jos auto esimerkiksi nykii tasakaasulla tietyillä kierroksilla ja sekä sytkä että seokset ovat prikulleen kohdallaan, on syytä ymmärtää seurata oikeita parametreja. Ei pelkästään niitä jotka on esiasetettuna. Ja tässä monella aloittelevalla säätäjällä homma karahtaa helposti kiville. Pitää osata valita sellaisia parametreja, joilla voi olla vaikutusta nykimiseen. Vaikkapa nyt ”Throttle Cracker” tai ”Throttle Follower”, joita ei esimerkiksi jostain Hestecistä taida löytyä ollekaan. Mutta GM:n boksistapa löytyy.

Vaikka Editorilla säädetäänkin vain ”yksiä säätöjä” eli käytössä on kerrallaan vain yhdet säädöt, tilanne Skannerissa on erilainen. Tyhjäkäyntiä varten on hyvä käyttää Skannerissa sellaista konfiguraatiota, jossa on juuri tyhjäkäyntiin liittyviä parametreja valittuna. Näihin kuuluu tyhjäkäyntiä dynaamisesti säätävät STIT ja LTIT. Ja sitten kun siirrytään täyskaasuvetoihin, on hyvä valita siihen liittyviä parametreja kuten sytkäennakko, imuilman lämpö ja niin edelleen. Ja ihan samalla logiikalla jatketaan, kun säädetään automaattilaatikkoa. Eli parametrit Skanneriin aina sen mukaan mitä osa-aluetta ollaan säätämässä.

Otetaanpa esimerkki. Täyskaasuveto. Editorilla on valittu täyskaasun ennakoksi sytkäkartalla 17 astetta. Skanneriin on valittu sopivat parametrit. Ja eikun menoksi. Vedon jälkeen Skannerin lokista ilmenee, että sytkäennakko onkin ollut vain 8 astetta. Miten tämä voi olla mahdollista? Sytkäkartassahan oli 17 astetta asetettu ennakoksi. No, kyse voi olla esimerkiksi liian korkesta imuilman lämmöstä. Tätä varten Veten boksissa on oma taulukkonsa. Fiksu säätäjä on valinnut tietysti tuon imuilman lämmöstä johtuvan ennakonpienennyksen mukaan seurattaviksi parametreiksi Skannerissa. Sieltä sen näkee suoraan, onko boksi sitä käyttänyt vai ei. Ja jos ei ole huomannut tuota liittää seurattavaksi parametriksi, niin voihan sitä yrittää laskeskella imuilman lämmön perusteella.

Veikkaisin että "kapulalla" ei tuollaista helposti huomaisi - en ole kuitenkaan varma onko niissä skanneriosuus mukana.

Automaattilaatikkoa säädettäessä ei imuilman lämmöllä ole merkitystä, vaan valitaan aivan eri parametrit. Ihan perusjuttu on tietysti ”mikä vaihde nyt on käytössä” –parametri.

ps: hups, tuli vähän ruman näköistä tekstiä tuon boldin takia, no, olkoot.