Painetta paisariin

[Juhatee]

Ai niin, PB: tulee aina pohdittua sytkän myöhäistystä vain IAT:n johdannaisena eikä ECT:n. Unohdin siis tuon kokonaan ja täyskaasulla on ollut käytössä varmaan se 18 asteen ennakko (juu, ajan 24 sytkäennakolla vaikka se hassulta kuulostaakin sentrifugiahdinmiesten korviin)

[TommiT]

Originally Posted by Juhatee

Paine (nesteen tilavuus) varmaan kasvaa fysiikan suureiden suhteessa ihmeaineillakin eli kuumana systeemi hengittää ylimääräisen ulos sen mukaan mikä on korkin paineraja? Voi siis olla kylmänä melko vajaa säiliö ja kova alipaine järjestelmässä. Tämä on vain omaa spekulaatiota aiheesta, omaa kokemusta ei ole. Water wetterit ovat ainakin monessa kilpaluokassa kiellettyjä, eli jotain hyvää niissä täytyy olla

Näinhän se menee tavallisilla nesteillä mutta on tuossa kuulemma sen verran eroa että heppu jolla tuota oli autossaan sanoi että syylärin korkin voi mennä ihan huoletta avaamaan kuumana Normi nesteellähän käy toki niin että tilavuus kasvaa kuumana jolloin paine nousee mutta jos moottori on kunnolla kuuma ja avaat korkin joilloin paine laskee niin samalla nesteen kiehumispiste putoaa jolloin kuumissa paikoissa kuten pakokanavien luona neste kiehuu. Samassa tulee korkista vedet silmille.

Mitähän myrkkyä tuo evans on? Sitähän ei lantata ollenkaan vaan laitetaan raakana ja järjestelmän pitää olla mahdollisimman vedetön. Kiehumispiste raakana sillä on 190-astetta ja jos seassa 3% vettä niin 180-astetta.

Tämä Mikon auto on varmasti aika haasteellinen jäähdytyksen suhteen. Iso ahdettu moottori, iso luistokulma jolloin ilma ei virtaa niin hyvin kuin suoraan ajettaessa ja kaasu pohjassa pitkiä aikoja.

[MikkoV]

Vois koittaa tota Evansia, mistäs tuota Suomesta saa? Ebaystä näyttää saavan kotiinkannettuna 240e 12l + 4l huuhteluaineen mikä laitetaan ennen tuota...?

http://www.ebay.com/itm/Evans-NPG-C-...8be69f&vxp=mtr

Minkäslaisilla ennakoilla muuten täällä muut ahdetuilla (vakio puristussuhteella) ajavat päästelee? Bensalla tai viinalla.

Vesipumppuhommasta, eikös sanota että LS:ssä sähköpumpun hyöty on 20hp. Jos vakiopumppu sen tosiaan haukkaa, ja veto on hihnan selkäpuolelta niin ei kai luistaminen kuumalla hihnalla kauhea ihmekään olisi...

[MikkoV]

Jaaritellaas tosta sähköpumppuhommasta vielä.

Minkä kokoinen on hyvä, mitenköhän tuonkin miettisi. Itse miettisin näin että liian kovakaan virtaus ei ole hyödyksi, jos neste ei ehdi jäähtymään syylärissä.

Vakiopumppu kai 80l/min ? Daviesgraigin isoinkaan 150l/min ei ole mikään järin tehokas vrt. muihin pumppuihin mutta hintansa ja kontrollerinsa puolesta houkuttaisi.

[barum]

Evensin sivuilla ei turhia fysikaalisia suureita, kuten ominaislämpökapasiteetti, mainostella. Kerrotaan vain veden mikrokiehumisesta, korroosiovaikutuksesta jne. ja hehkutetaan ko. vedettömän jäähdytysnesteen korkeaa kiehumispistettä.

Jos en ihan väärin muista, on vedellä kaikista nesteistä korkein ominaislämpökapasiteetti = kyky sitoa itseensä eniten (lämpö)energiaa. Sen laimentaminen esim. liiallisella määrällä glykolia pudottaa ominaislämpökapasiteettia ja siten jäähdytyskykyä.

Tuollainen löytyi netin uumenista: http://www.rx7club.com/attachments/3...ev-2-11-03-doc

Siitä löytyy, että Evensin ominaislämpökapasiteetti on 0.66 BTU/lb = 1.53516 kJ/kg. Vedellä se on 4.182 kJ/kg, eli 2.72-kertainen.

Tuo tarkoittaa sitä, että Evensin lämpötilan pitää nousta samalla tilavuusvirralla 2.72-kertaiseksi siirtääkseen saman määrän lämpöenergiaa kuin vesi. Jos kiehumispiste on 190 C-astetta, tuo jää unelmaksi.

Jopa veden höyrystymislämpö (2.26 kJ/kg) ylittää Evenssin ominaislämpökapasiteetin, joten mikrohöyrystyminenkin siirtää enemmän lämpöä pois kohteesta. Sitä paitsi, jos tuo pakokanavien vesivaipassa tapahtuva höyrystyminen alentaisi merkittävästi veden tieheyttä pieninä höyry/ilmakuplina (ja siten sen jäähdytyskykyä), kasvaisi veden tilavuus sen seurauksena ja se tulisi ylivuodosta pois.

Itse en laittaisi, nähdäkseni tuolla aiheutetaan entistä korkeampia pistelämpötiloja eri kohtiin moottoria. Toimivan jäähdytysjärjestelmän ainoa mittaria ei ole se, että jäähdytysneste pysyy järjestelmän sisällä.

[Juhatee]

Wau!

barum ja muut joilla on pää maan pinnalla ja tarpeeksi älliä pohtia asioita mainospuheiden ohi, ovat tämän forumin parasta antia. Kiitän suuresti, kaikkia muitakin vastaavalla tavalla asioihin paneutuvia.

Mitenkäs water wetter? Harkitsin sitä joskus Maggien välijäähdyttimen nesteen lisäaineeksi mutta ei ole tullut toteutettua. Onko tuosta fysiikka tiedossa?

[Macho]

Originally Posted by MikkoV

Minkä kokoinen on hyvä, mitenköhän tuonkin miettisi. Itse miettisin näin että liian kovakaan virtaus ei ole hyödyksi, jos neste ei ehdi jäähtymään syylärissä.

Toisaalta se ei ehdi myöskään lämmitä moottorissa joten ongelmaa ei synny.

Itsellä ollut 8 vuotta Mezieren 55 GPM pumppu ja ikinä en enää palaa mekaaniseen, niin selvästi on ollut arkiajossakin sähköinen parempi.

[Jarmo79]

Originally Posted by barum

Siitä löytyy, että Evensin ominaislämpökapasiteetti on 0.66 BTU/lb = 1.53516 kJ/kg. Vedellä se on 4.182 kJ/kg, eli 2.72-kertainen.

Tuo tarkoittaa sitä, että Evensin lämpötilan pitää nousta samalla tilavuusvirralla 2.72-kertaiseksi siirtääkseen saman määrän lämpöenergiaa kuin vesi. Jos kiehumispiste on 190 C-astetta, tuo jää unelmaksi.

Tässä varmaan tarkoitettiinkin, mutta kysymys/varmistus, että ilmeisesti kyse 2,72-kertaisesta lämpötilaerosta?

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by MikkoV

Minkäslaisilla ennakoilla muuten täällä muut ahdetuilla (vakio puristussuhteella) ajavat päästelee? Bensalla tai viinalla.

Ennakon valinta on tavallaan riskienhallintaa...ja muutakin.

98-oktaanisella ja keskipakoahdetuilla vakiopuristeisilla ilman muita viriosia ja metskua jossain 12...18 asteen välillä.

Jos menee alle 12 asteen ja varsinkin jos (kun) imuilman lämmöt nousee ja jos burst knock (GM:n termi oletetulle nakutukselle) vielä pienentää ennakkoa, niin kattien sulamisen riski kasvaa.

Jos taas mennään yli 18 asteen, lisääntyy riski alakerran kestävyyden suhteen.

Riskin suuruuden määrittää lompakon paksuus.

[barum]

Originally Posted by Jarmo79

Tässä varmaan tarkoitettiinkin, mutta kysymys/varmistus, että ilmeisesti kyse 2,72-kertaisesta lämpötilaerosta?

Jäähdytysmielessä kyllä.

Esimerkki:
- moottoriteho 350 kW
- hyötysuhde ~ 0.25
- palamisen kokonaisteho 1400 kW
- jäähdytysjärjestelmän kautta poistuva osuus ~ 35%
- jäähdytysteho = jäähdytysnestettä lämmittävä teho 490 kW
- 55 gpm pumppu (teoreettinen virtaus) = 3.465 l/s
- moottorin sisällä oleva nestemäärä ~ 50% esim. 10 l kokonaistilavuudesta = 5 l
- jäähdytysnesteeseen teoreettisesti siirtyvä energia 707 kJ
- 100% veden lämpötilan muutos 33.8 C
- Evansin lämpötilan muutos 92.1 C

Jos todellinen virtaus vain 60% edellisestä, lukemat
- vesi deltaT = 56,4 C
- Evens 153,5 C
Tässähän virtaus olisi todella alimitoitettu, joten vain teoreettinen esimerkki.

Mitä alhaisempi ominaislämpökapasiteetti, sitä suurempi virtaus tarvitaan mikäli lämpötilan nousu halutaan pitää kurissa. Suurempi pumppu ei ole suora ratkaisu, kuristukset löytyvät lopulta muualta, samoin merkittävä virtausnopeuden muuttuminen voi järkyttää kansien ja lohkon lämpötilajakaumaa paljonkin. Asia, jota valmistajat joutuvat hieromaan jonkin verran eikä ole ihan helppo ja nopea kotikonstein/resurssein saattaa toimivaksi.

Jäähdyttimessä (vesi-ilmalämmönvaihdin) suurempi lämpötilaero ilman kanssa auttaa, mutta vain jos ilma kiertää. Paljonko jäähdytysnesteen lämpötila ns. steady state -tilanteessa lopulta on? Tuon vastaamiseen ei ole kovin suoraa reittiä, paljon oletuksia pitää tehdä. Voi olla että itse jäähdytin kykenisi suuremmasta lämpötilaerosta johtuen luovuttamaan enemmän lämpöenergiaa Evanssillä.

Joka tapauksessa kyseinen, mahdollisesti saavutettu hyöty ei riitä kompensoimaan merkittävän paljon korkeampia jäähdytysnesteen lämpötilan nousuja moottorissa. Siellä missä lämpö siirtyy moottorista jäähdytysnesteeseen, ovat paikalliset lämpötilat merkittävästi korkeampia, erityisesti kansissa => ei erityisen hyvä tehontuottoa ajatellen tai edes moottorin välysten mitoituksia ja öljyn lämpöjä ajatellen.