Moottorin rakentaminen

[kipi79]

En tiedä kuuluuko tuohon hintaan vielä männänrenkaat + laakerit + tiivisteet, mutta niistä saa LS koneeseen helposti 300 taalaa lisähintaa. Ja tietysti mahdolliset laatupultit, yms, yms, niin kaikista pikkuosista tulee helposti reipas 500 lisähintaa.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Nybörjare

Oletetaan, että hankin käytetyn ls1:n lohkon jonla putkitan ja porautan uudestaan.
Porauksen ja putkituksen hinta 1000 - 1200 e + putkien hinta.

Kuinka paljon putket maksavat ja mistä olette hankkineet, nopea googlaus tuotti tuloksia joissa putkitustyö ja putket olivat samassa paketissa.

En halua säikytellä enkä missään nimessä ole koneistuksien asiantuntija - mutta älä nyt sitten säästä väärässä paikassa.

Suomessa toki osataan tehdä vaikka minkälaisia voimamoottoreita ja osaamista on, mutta kysy nyt kuitenkin ensin sieltä pajalta jonne ajattelit lohkon putkineen kiikuttaa, onko niillä edes stressilevyjä LS1:een. Nämähän olisi hyvä olla jo normaalissa porauksessa, toki vakio-LS1:n poraaminen on tiätty minimaalista.

Ja sitten se olennaisin. Putkitus LS1-moottoriin on kohtuullisen rankka prosessi ja lohko saattaa elää enemmän tai vähemmän. Joka taas tarkoittaa sitä, että kaikki pinnat ja tasot ja runkolaakeripukit jne on syytä tarkistaa ja tarvittaessa koneistaa/oikoa/tms.

Jos koneistaja sitten sattuu jotain tyrimään ja putket pääsevät esimerkiksi liikkumaan, niin siinäpä sulla on moottori jonka perusta on perseellään.

Sen sijaan että lähtisi putkittamisen tielle, kannattaa vakavasti harkita LS3-lohkoa 4 tuuman iskulla. Toki jäähän se vähän 7 litran alle, mutta on siinä silti tilavuutta melkein legendaariset lukemat.

Kokenut moottorinrakentaja kannattaa hommata mukaan projektiin, jos itse haluaa moottorin kasata. Mieluimmin sellainen, jolla on juuri LS-sarjasta kokemusta. Kyllä sellaisia Suomessa on ja ihan kohtuullisia tehoja yhdistettynä kestävyyteen meriiteissään. (Allekirjoittanut ei sellainen ole.)

Ai niin, kuten Kipi tuossa jo mainitsi, pikkuosista tulee yllättävän paljon lisäkustannuksia. "ARP everywhere", C5R-jakopää jne jne, jos haluaa kaikki tehdä oikein viimeisen päälle. Niin ja kannet, imusarja, bensasysteemi, säädöt, peltisarjat, joittenkin hullujen tapauksessa ahdin ja vaikka mitä...

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Nybörjare

Aiheuttaako se, että kiertokangen pituus muuttuu alkuperäisestä 6.098.sta 6.125 :ski lisätöitä? Sitten toinen kysymys kun puhutaan kiertokankien yhteydessä pinistä niin alkuperäinen on 0.927 ja vaihto-osassa 0.945 niin kyseessä lienee männäntapin halkaisija vai kuinka?

Toi on kokolailla normitavaraa, eli (syystä tai toisesta tai perinteistä tms johtuen) 6.125-pituiset takokanget on yleisesti käytössä kun LS-moottoreihin vaihdetaan takorojut. Tuo kankien pieni mittaero kompensoidaan mäntien männäntapin sijainnilla.

[Tuomas]

Itse en koneistaisi yhtään lohkoa saati putkittaisin Suomessa (HUOM. äärimmilleen viritettyä), tosin voihan täältä härmästäkin nykyään joku koneistamo löytyä jonka koneet tuoreempia kuin 60-70-luvuilta.

[kipi79]

Nopea google haku paljastaa että täystako LS7 short blockien hinnat ovat luokkaa alkaen 6000 taalaa, eli ei varmaan ihan mahdottomasti kalliimpaa kuin itse rakentaminen?

[Nybörjare]

Kiitoksia taas tiedoista, pahoittelen tyhmiä kysymyksiäni mutta tässä sitä sivistyy.

Yhteenvetona voitaneen siis todeta, kustannusten sekä kestävyyden kannalta, että Ls1:n kohdalla kyseeseen tulisi hoonaus ja kampuran/kiertokankien vaihto siten että isku kasvaisi 4.000 tuumaan tällöin putkitukseen ja poraukseen liittyvät kustannukset säästyisivät ja mahdolliset ongelmat vältettäisiin.

Tällöin tilavuus olisi? 383 cid. ja rahaa olisi palanut hoonauksen ja stroker kitin verran eli noin 2500 euroa.

Syy miksi nyt ylipäänsä on lähteä rakentelemaan alusta lähtien nollatiedoilla, on nimenomaan siinä. Toinen syy on se, että näin ei tarvitse ottaa euroakaan lainaa harrastukseen, vaan puuhastelen sitä mukaa kun euroja kertyy. (näin niitä ei ainakaan pääse kertymään)

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Nybörjare

Kiitoksia taas tiedoista, pahoittelen tyhmiä kysymyksiäni mutta tässä sitä sivistyy.

Ei nää kysymykset ole ollenkaan tyhmiä. Kannattaa kysyä ja toivottavasti joku ja/tai yleensä useammatkin sitten kommentoi. Toki kommentit voivat olla huuhaata, mutta yleensä foorumi tai yksityisviestit ohjaavat eteenpäin, kunhan vielä varmistaa asiat muista lähteistä (kirjallisuus, alan tunnustetut asiantuntijat, ulkomaiset foorumit jne).

Voisi ehkä muotoilla näin: "luulin nettifoorumeita lukemalla tietäväni kaiken ennenkuin kirjoitin foorumeille".

Pelkästään lukemalla ei nimittäin opi; aivan vastaava pätee esimerkiksi matematiikkaan. Harjoittelematta ei tenteistä läpi mennä.

[Juhatee]

Originally Posted by Pekka Berkeles

onko niillä edes stressilevyjä LS1:een. Nämähän olisi hyvä olla jo normaalissa porauksessa

Ei niistä stressilevyistä tietysti haittaakaan ole mutta... LS-moottoreissa kannenpultit vetävät runkolaakerilinjasta jolloin sylinterin muodonmuutosta ei oikein pääse perinteisen pikkulohkon tavalla syntymään. Siksi stressilevyjä ei pitäisi tarvita ollenkaan. Tietysti moni käyttää niitä mutta syy voi olla sekin että tehdään "vanhaan tuttuun tapaan" kun se on niin pieni vaiva.

Tuo Nyborjaren lähestyminen asiaan on oikeastaan aika kutkuttava, itse kun tekee, saa mitä sattuu tulemaan. Kun tekee huolellisesti, saa LS1:sen joka hakkaa monet "turn key" pakettien tuotokset sekä tehossa että luotettavuudessa.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Juhatee

Ei niistä stressilevyistä tietysti haittaakaan ole mutta... LS-moottoreissa kannenpultit vetävät runkolaakerilinjasta jolloin sylinterin muodonmuutosta ei oikein pääse perinteisen pikkulohkon tavalla syntymään. Siksi stressilevyjä ei pitäisi tarvita ollenkaan. Tietysti moni käyttää niitä mutta syy voi olla sekin että tehdään "vanhaan tuttuun tapaan" kun se on niin pieni vaiva.

Tää (että mm. ei tarvitakaan stressilevyjä) on juurikin se syy miksi kirjoitin, että en todellakaan tiedä (lohkojen) koneistuksista tuon taivaallista.

Mutta asia toki kiinnostaa. Joten kommetteja kaivataan seuraaviin kysymyksiin:

- miksi virimoottoreissa usein uusi vakiolohko on porattu tai hoonattu ylikokoon?
- vaativatko virimoottoreissa käytettävät männänrenkaat erilaisen hoonauksen verrattuna vakiomoottoriin?

Tuohon ekaan kysymykseen voisi ajatella, että kait GM osaa lohkonsa porata niin, ettei sitä tarvitse uudelleen sipistellä esimerkiksi takomäntiä varten. Vai onko syynä sitten tuo kakkoskysymys? Mutta miksi silloinkaan porata, eikö hoonaus riitä?

[Juhatee]

Kyllä! Eli hoonausjälki tulee aina valita mäntävalmistajan tai männänrengasvalmistajan ohjeen mukaisesti. Ei ole ihan sama millä kivellä se kuvio sylinteriin tehdään. Moni mäntävalmistaja korostaakin tätä asiaa vaikka se tuntuu tavan tallustelijasta kovin erikoiselta.

Poraukseen pätee usein sama syy: Mäntävalmistaja kertoo mikä männän ja sylinterin välyksen tulee olla. Tähän pääsemiseksi poraaminen on tarkin keino. Hoonaus tekee helposti kartiota sekä "epäsuoraa" seinämää. Hoonauksella sylinterin suurentaminen ei ole koskaan suotavaa, sillä tehdään vain pintakuvio jossa öljy viihtyy.