|
#11
|
||||
|
||||
|
No mä oon ihan valmis tulemaan uskoon kun joku selvittää minkä takia studit on pyöränkiinnityksessä paremmat kuin pultit? Euroautot muuten luottaa valtaosin pultteihin kun taas japsit ja jenkit suosii studeja.
__________________
Vantaanlaakson Racing ja Remonttikerho
* '75 L-82 * |
|
#12
|
||||
|
||||
|
Meni about 6 vanhaa vetten studia poikki tuntu jotenkin karsealta, ei mulla ole koskaan pyörän pultteja poikki mennyt missään autossa, samoiten vanhoihin kansiin jäi 2 pakosarjan studin tynkää.
Toisaalta arveluttaa vääntää näihin uusiin alukansiin pakosarjan pultteja, käyttäisin studeja jos sopis sarjojen kanssa, tällä kertaa siihen ei pysty. Eiköhän näille kaikille oo kohteensa, imo pultit pyörässä on parempi keksintö kun studit vain omiin kokemuksiin perustuen. |
|
#13
|
||||
|
||||
|
Quote:
![]() Eihän ne nyt mitään metrisiä spacereitä ole, millisiä, tai ehkä jotain sentejä... Pultit joutuu teettämään niin ne on näköjään aiemmin tehty.
__________________
1-7-4-10-2-8-6-12-3-9-5-11
1-7-5-11-3-9-6-12-2-8-4-10
1-9-5-12-3-8-6-10-2-7-4-11
|
|
#14
|
||||
|
||||
|
Miks tossa muuten on noi spacerit? Tuskin tehtaalta lähtöisin, ei kai?
|
|
#15
|
||||
|
||||
|
En tiedä.
Auton historiaa tiedän sen verran (mistä en kerro enempää.) että on mahdollista että spacerit olisi jälkiasennettuja. Spacereitä ei alunperin ole autoissa ollut, mutta sen verran on laadukkaasti tehdyt että voisin arvata että tilauksessa on ollut lisämaininta. Se että spacerit on alumiinia ja pronssia sekä sopivat täydellisesti. ne ovat vannetta vasten täsmälleen saman muotoiset kuin on akselin pää, eli eivät vain ole alumiinisa rinkuloita vaan sisältä sorvattuja. vaikea sanoa.
__________________
1-7-4-10-2-8-6-12-3-9-5-11
1-7-5-11-3-9-6-12-2-8-4-10
1-9-5-12-3-8-6-10-2-7-4-11
|
|
#16
|
||||
|
||||
|
Quote:
|
|
#17
|
||||
|
||||
|
Quote:
__________________
1-7-4-10-2-8-6-12-3-9-5-11
1-7-5-11-3-9-6-12-2-8-4-10
1-9-5-12-3-8-6-10-2-7-4-11
|
|
#18
|
||||
|
||||
|
Tänään tuli hetki jolloin piti oikein istahtaa ja ryhtyä miettimään näitä yhdysvaltalaisia tuuma koon kierteitä.
Miten hitossa niiden kanssa oikein pystyy elämään, ei pelkästään se että työkalujen koot on ihmeellisiä? Esimerkiksi: 4-40, 6-32, 8-32, 10-24, 10-32, 12-24, 1/4 UNC-20, 5/16 UNC-18, 3/8 UNC-16, 7/16 UNC-14, 1/2 UNC-13 1/4 UNF-28, 5/16 UNF-24, 3/8 UNF-24, 7/16 UNF-20, 1/2 UNF-20 "hei viititkö tuoda 7/16-osaa hylsyn!" WTF! Mitä noille "melkein" tasalukuisilla hylsyillä pitäisi tehdä ja mitä niistä tarjota erinnäisille kiinnitystarvikkeille? Esimerkki kaksi: Jos oletetaan että tuumamitoilla rakennettaisiin jotain tosi tarkkaa, vaikka moottoreita, niin miten hitossa ne saa esimerkiksi sylinterit saa sopimaan männän kanssa? Jos käytössä on tuumamitat runkolaakerin porauksessa on esimerkiksi 2.750-2.751 inch Missä euroopassa on samanlainen runkolaakeri välillä 43.621-43.637 Eli siinä missä tuuman tuhannesosan heitto on 0.0254mm on eurooppalainen heitto 0,016mm? Esimerkki kolme: Miten tuumilla voidaan sitten laskea fysiikkaa tai kemiaa? "kun poltetaan gallona polttoainetta niin montako kuutio tuumaa happea kuluu?" "Entä minkä verran caloreita tämä tuottaa?" "Montako yardia pääsee tällä moottorilla joka pääsee 30milia gallonalla?" Miten hitossa ne selviää hengissä siellä rapakon takana!!!
__________________
1-7-4-10-2-8-6-12-3-9-5-11
1-7-5-11-3-9-6-12-2-8-4-10
1-9-5-12-3-8-6-10-2-7-4-11
|
|
#19
|
||||
|
||||
|
Quote:
En pysty auttamaan sun tuskassa, mutta tuli taas sellainen deja vu ilmiö ja kiukun hiki otsalle itselläkin
__________________
Vantaanlaakson Racing ja Remonttikerho
* '75 L-82 * |
|
#20
|
||||
|
||||
|
Quote:
![]() |
![]() |
| Currently Active Users Viewing This Thread: ( members and guests) | |
| Thread Tools | |
|
|
| Sponsored Links |
|
|