Tiukan nokan teoriaa (+ C5 & C6 tietsikat)

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Chrome

Ja koska lamdoilla on oma viiveensä (ideaalisesti viivettähän ei olisi ja seossuhde mitattaisiin oikean arvon saamiseksi vaan sillähetkellä kun pakovena on auki ja imu on vielä kiinni) asettaa pieni LSA vähän mutkia matkaan.

Jos TIETÄÄ seoksen olevan kohdallaan asetuksella x, niin teoriassahan se on sama luuleeko kone käyvänsä 12, 14, vai 16 lukuisella seoksella. Lambdan arvohan on vain referenssinä suunnalle missä liikutaan, eikä näin ollen ole absoluuttinen mm.viiveen vaikutukssesta yhdessä pienen LSA:n kanssa.

Seoksen suhteen pystyy noissa tilanteissa mittaamaan esim. pakokaasun palamislämpötilasta, joka kertoo seoksen rikkauden/laihuuden käsittääkseni hyvinkin tarkasti LSA tms. arvoista välittämättä. Sillä perusteella sitten vaan tietokoneelle kalibroiinti halutusta seoksesta ja avót.....

noin niinkuin yksinkertasistettuna

Mainiota palautetta! Vaikka sitten yksinkertaistettuna...

Jep, jos tietää seoksen olevan kohdallaan, niin Veten tietsikan voi kytkeä hyvin monipuolisesti Open Looppiin (eli tilaan jossa kapeakaistalambdoja ei seurata, suom. huom.).

Jotkut suosittelevat, että Veten peltipakosarjoissa (en tiedä miten pitkälle voi yleistää) laajakaista on syytä olla vähintään 6 tuuman päässä kollektorin alkupisteestä, 'nottei eri sylintereistä tulevat pulssit sekoittaisi laajakaistan ulos antamia arvoja. Lisäksi laajakaistan reagointinopeutta (pulssi tms. / sekunti) voi säätää mm. Veten omalle boksille sopivaksi.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by kipi79

Mielenkiintoista, eli sitten tuo ylempi selitykseni tuosta palamattoman ohipääsystä olisi täysin aiheeton ko. boxin tapauksessa.

Ei se ollut, koska en itsekään ollut yksiselitteinen alkuperäisessä viestissäni GM:n boksin toiminnasta.

Viestisi luettuani en ollut 100% varma, vaikka muistelinkin että noin se toimii, joten tarkistin asian ja kyllä se noin on kuten sitten kirjoitin myöhemmässä viestissä.

Edelleen, hienoa kun on kommentoijia, niin asiatkin tarkentuu.

[kipi79]

Originally Posted by Chrome

lamdahan mittaa nimenomaan jäljellä olevaa happea. Eli kun palamatonta seosta menee lambdan ohi (sisältäen ylimääräistä happea)-> seuraa tulkinta liian laihalla, koska polttoainetta ei ole ollut riittävästi polttamaan "kaikkea" happea jonka haluttaisiin palavan.

lambdahan näyttää "laihan" seoksen arvoja sekä laihalla seoksella, että tilanteessa jossa seos on niin rikas että palamista ei enää tapahdu (ja happi on edelleen jäljellä)

Kapeakaista lambda on teknisesti polttokenno joka alkaa toimia tietyn lämpötilan jälkeen. Se tuottaa jännitteen polttamalla happea ja hiilivetyä. Jännite on suhteessa ulkoilman ja pakokaasun happipitoisuuden suhteeseen. Oikeassa lämpötilassa se tuottaa laihalla seoksella noin 0,2 voltin jännitteen, rikkaalla seoksella noin 0,8 voltin jännitteen. Stokiometrisellä jännite on melko tarkasti 0,45 volttia, mutta se laskee ja nousee hyvin jyrkästi mentäessä jompaan kumpaan suuntaan joten muiden seossuhteiden määrittäseen se on huono. Oikeasti sillä näkee onko seos rikas, ok tai laiha.

Laajakaista lambda näyttää laihaa jos sen lämpötila tippuu liian alas. Lämpötila voi pudota myös hyvin rikkaan seoksen takia ja anturi näyttää laihaa.

Kapeakaista lambdassa viive on hyvin pieni johtuen suorasta seos -> jännite muunnoksesta.

[Chrome]

Originally Posted by kipi79

Mielenkiintoista, eli sitten tuo ylempi selitykseni tuosta palamattoman ohipääsystä olisi täysin aiheeton ko. boxin tapauksessa.

Haa... ei aiheeton, mutta eriasiaan pääsääntöisesti vaikuttava.

jos ajatellaan lamdan kannalta ruiskutus hetkeä niin:

lamdalle on ihan sama tuleeko LSA:n johdosta lamdan ohi seosta jossa on pelkästään ilmaa vaiko seosta jossa on myös polttoainetta. lamdahan on sokea bensalle ja mittaa vain hapen määrää joka kummassakin tapauksessa (pelkkä ilma/ilmabensa seos) on suurempi kuin tarve, ja tulkitsee sen laihana seoksena.

Jos ajatellaan polttoaineen kulutusta:

On suuri merkitys heitetäänkö x määrä palamatonta bensaa putkesta ulos LSA:n aikana (ja myöhemmin vielä tarvitaan lisää polttoainetta "panostettaessa" sylinteriä), vai riittääkö/käytetäänkö määrä x sopivan seoksen saamiseksi ruiskutettaessa se vasta viimehetkellä sylinterin imuvirtaan.

[kipi79]

Laajakaistalambda on kapeakaistaan verrattuna melko erilainen kapine.

Siinä on oikeastaan kolme laitetta/kytkentää joiden pitää toimia oikein jotta lukemista saadaan ymmärrettäviä.

Yksi piiri on periaatteessaan kapeakaistalambda eli siis zirconium polttokenno joka antaa stokiometrisellä seossuhteella 0,45 voltin jännitteen. Tämä on suljettu omaan kammioonsa johon johdetaan pakokaasua pienestä kanavasta (1-johto)

Toinen piiri on lämmitin. Jotta anturi toimisi oikein pitää zirconium kennon olla oikeassa läpötilassa. Siksi anturia lämmitetän jatkuvasti ja lämmityselementin vastus muuttuu lämpötilan funktiona. Eli periaatteessa lämmitinpiirin resistanssia pitää mitata samaan aikaan kun sitä käytetään. Esim boschin antureissa "oikeassa" lämpötilassa vastus on noin 80 ohmia ja se pienenee kun anturi viilenee. (2 johtoa)

Kolmas piiri on happipumppu joka tekee anturista sen varsinaisen laajakaistan. Eli kyseessä on piiri jolla joko pumpataan happea pakokaasusta varsinaisen zirconium anturin kammioon ja kammiosta poispäin. Tuo pumpu vaatii siis että virtaa voidaan jostaa molenpiin suuntiin. (2 johtoa)

Varsinainen laajakaista tieto saadaan seuraavasti.
- Lämmityspiiri lämmittää anturin oikeaan lämpötilaan.
- happipumppua syötetään jatkuvasti sellaisella virralla että zirconium tuottaa jatkuvasti 0,45 voltin jännitteen.
- Varsinainen seosinfo saadaan siis siitä kumpaan suuntaan ja kuinka suuri virta pitää syöttää tuolle happipumpulle.
- Periaatteessa siis laajakaistan ollessa ehjä ei happipumpulle tarvitse ohjata minkäänlaista jännitettä kun seos on stokiometrinen. Tuon happipumpun herkkyys vaihtelee miksi se suurta tarkkuutta vaadittaessa pitää kalibroida yksilöllisesti.

Huonosti kalibroitu anturi siis antaa aina suuremman virheen mitä kauemmaksi stokiometrisestä seoksesta mennään, koska silloin tuon happipumpun vaatima virta on suurempi.

Tuo on siis melkolailla monimutkaisempi laite kuin kapeakaistalambda ja vaatii enemmän suodatusta useampaan muuttujaan joka taas johtaa suurempiin viiveisiin.

Vaikka antureissa on lämmitys, pitää anturi yleensä asentaa suht lähelle konetta sillä liian kylmä pakokaasu jäähdyttää anturia.

[Chrome]

Originally Posted by kipi79

Stokiometrisellä jännite on melko tarkasti 0,45 volttia, mutta se laskee ja nousee hyvin jyrkästi mentäessä jompaan kumpaan suuntaan joten muiden seossuhteiden määrittäseen se on huono. Oikeasti sillä näkee onko seos rikas, ok tai laiha.

Juurikin näin. se toimii vaan pienellä alueella. Tarkoitin lähinnä teoria tasolla (jos lamda on tarpeeksi kuuma), että liian rikas seos näkyy laihana, mutta silloin kone ei enää kävisi. Elävän elämän esimerkkinä lamda voi näyttää liian laihaa seosta jos vaikka 1/4 tulppa on pimeenä. Kone käy. lamda on kuumana, mutta silti saa mielestään ajoittain liikaa happea kun yhden pytyn seos ei pala ollenkaan.

Originally Posted by kipi79

Laajakaista lambda näyttää laihaa jos sen lämpötila tippuu liian alas. Lämpötila voi pudota myös hyvin rikkaan seoksen takia ja anturi näyttää laihaa.

Kapeakaista lambdassa viive on hyvin pieni johtuen suorasta seos -> jännite muunnoksesta.

Taitavat poikkeuksetta olla lämmitettäviä, ja vieläpä kontrolloidusti. piti aikoinaan oma kapeakaistakin vaihtaa lämmitettävään malliin kun siirsin sitä pidempien pakosarjojen takia kauemmas pytyistä. seuraus-> pakokaasut ei riittäneet lämmittämäään lamdaa toiminta-alueelle ja kone kävi miten sattui.

Viiveajoista en 100% tarkkaan tiedä, mutta olen antanut itseni ymmärtää että nykyiset laajakaistat toimivat samoilla periaatteilla kun kapeakaistatkin. toiminta alue on vaan laajempi, tarkempi ja vähemmän progressiivinen valmistusmateriaaleista johtuen. Varsinaista prosessoriviivettä noissa ei käsittääksen siis ole vaikkakin monasti ovat kiinni erillisessä ohjainpurkissa. hiemankaan vanhempien laajakaistojen kohdalla tilanne oli ilmeisesti eri.

[Chrome]

Nytpä Kipi79 esisit asian niin hyvin että ei tohon mitään sanottavaa....
....ymmärrän kommentiisi viiveiden erosta

Täsmentyi vähän omakin ajatus WB:n toiminnasta. dänks

[kipi79]

Originally Posted by Chrome

Seoksen suhteen pystyy noissa tilanteissa mittaamaan esim. pakokaasun palamislämpötilasta, joka kertoo seoksen rikkauden/laihuuden käsittääkseni hyvinkin tarkasti LSA tms. arvoista välittämättä. Sillä perusteella sitten vaan tietokoneelle kalibroiinti halutusta seoksesta ja avót.....

Joo pakolämpö on hyvä ja tarkka indikaattori, mutta ei sekään sovi ainoaksi tiedon lähteeksi tai ainakin se vaatii jonkin verran testausta että löydetään ensin "kuuma piste".

Pakolämpö on korkeimmillaan silloin kun palanut seos on kuluttanut kaiken hapen tarjolla olevasta eikä ylimääräistä bensaakaan jää jäljelle. Eli siis silloin kun ollaan ~14,7:1 seoksessa (bensalla) tai hyvin lähellä sitä. Jos bensaa on ylimääräistä se jäähdyttää pakokaasua ja samoin tekee ylimääräinen ilma, tosin nuo loittonevat kuumasta pisteestä eri kulmakertoimilla.

[Chrome]

Originally Posted by kipi79

Pakolämpö on korkeimmillaan silloin kun palanut seos on kuluttanut kaiken hapen tarjolla olevasta eikä ylimääräistä bensaakaan jää jäljelle. Eli siis silloin kun ollaan ~14,7:1 seoksessa (bensalla) tai hyvin lähellä sitä. Jos bensaa on ylimääräistä se jäähdyttää pakokaasua ja samoin tekee ylimääräinen ilma, tosin nuo loittonevat kuumasta pisteestä eri kulmakertoimilla.

Ok. En tiedä mistä mulla oli mielessä että liian rikas seos-> kylmät kaasut, laiha seos-> kuumat kaasut ja optimiseos jotain sieltä väliltä. Hyvä tietää paremmin....

[Pappatunturi]

Ompas nautinnollista seurata keskustelua kun asiasta jauhetaan perusteellisesti ja tiedolla-ei mutulla.