Mitä tehdä Finnsharkin Blue Flamelle (ruuvit päästä löysällä tms...)

[Finnshark]

Tätä on monet minulta kyselleet ja itsekin asiaa olen pohtinut, mutta selvyyttä ei asiaan ole vielä tullut. Eli nyt kun itse asustelen muilla mailla, mutta tuo Project Finnshark Blue Flame on edelleen Suomessa niin mitähän sille tekisi? Lähinnähän vaihtoehtoina on siis joko myydä tai raahata takaisin tänne rapakon taakse. Täältähän se on kotoisinkin...

Miksi myisin?
Kallistahan se on auto sieltä tänne raahata, varsinkin kun täältä voisi ostaa toisen tilalle Blue Flamesta saaduilla rahoilla. Eikä täällä tällä hetkellä ole paikkaa autoa edes säilyttääkään. Lisäksi kun ei töistä tiedä että mihin sitä nokkansa täältä suuntaa niin miksi täällä vanhaa harrasteautoa pitäisi, voihan sitä tuolla käyttis Corvettella ajelut suorittaa ettei ihan ilman vetteä tarvitse olla... Ja eihän Suomessa tule koskaan liikaa Corvetteja olemaan, joten olisihna se hyvä tämäkin yksilö siellä säilyttää...

Miksi pistäisin konttiin ja raahaisin pois Suomesta?
Tuo '75 on kuitenkin se mun ensimmäinen Corvette, eihän siitä raaskisi luopua. Paljon on auton kanssa koettu ja onhan se nähnyt maailmaakin seurassani, Ruotsin meetissä on käyty ja Nurburgringiäkin kierretty... Koneeseen ja alustaankin on laitettu sen verran rahaa ja aikaa kiinni että eihän siitä omiaan saa kuitenkaan takaisin. Ja olisihan se aika mukava tarina päristellä täällä autolla joka on Californiasta raahattu suomeen, rakennettu osittain suomessa ja sitten raahattu takaisin... Lisäksi kehtaako sitä edes myydäkään, autolla on nimittäin sen verran luonnetta nykyisin että jos sen myyn pitää uudelle omistajalle pitää parin päivän perehdytyskoulutus siitä mitä autolle on tehty, mitä pitäisi tehdä ja mitkä oli mun suunnitelmat... Paljon tekemistä nimittäin vielä löytyy ennenkuin auto on toimiva ja luotettava rassi...

Kun en tiedä mitä tehdä niin auttakee miestä ahdingossa. Mitä kannattaisi tehdä? Onko ehdotuksia? Harmittaahan se autoa Suomessakin tallissa seisottaa kesät ja talvet kun sillä voisi joku joskus ajellakin. Enkä edes meinaa ehtiä sitä ajokuntoonkaan laittamaan kun kotimaassa välillä käy...

[PR1]

Kunnon kaaret on pojilla= hieno, mun kommentit ei paljon auta, ihmettelen vaan et miks sitä pitää roijjata ees taas kun niin pitkä matkakin? Jätä hyvään paikkaan Suomeen jos on jo kerran tuotu, sun elämän hommahan se on ja tiedät joka nippelin ihan kun ite jostain omastakin joskus..

Pentuna kun sain (Amiga tietty) 3M diskettejä ja salmiakkia Suomesta Espanjaan (ylläriylläri, asuin siellä 10vuotta, ***** noloa, tiedän eli en ainakaan kehu.?) ja läheteltiin takas uusine ohjelmine ja karkkeineen niin siinä oli oma jännitys et mitä sieltä tulee jos tulee Correos, "postimies Pate keltaisella vespalla?" ? No uusia pelejä ym. mut tää on ihan ihan eri asia kun ollaan Corvette ja Jenkkifaneja.

Läheteltiin eestaas juttuja mut konetta kuljetin mukana.. Ei liity mitenkään sit..

Hankala paikka, jos Rakas peli ja rahaa niin pidä mukana, parempi jättää tänne jonnekkin kunnon talliin, näille Finnheeboille ja antaa olla jos tulo on joskus takas, hitto se on itelleen arvokas sen jälkeen.

Jos en asuis niin korvessa niin voisin tarjota likimain ilmasen säilytyksen kun mahtuis oman kans nokikkain..

No, just my few senttimetrit..

[vet77]

Jos olisin sinun kengissäsi, varmaankin myisin `75:n pois ihan Suomessa.
Ei näihin nyt liikaa kuiten saa kiintyäkään .

Sitten jos tiesi taas palaa Suomeen jonainpäivänä, tuot mukanasi sen viitosen lisäksi jonkin kivan harrastemallinkin. Kanadassa näyttää olevan paljon mielenkiintoista Corvette tarjontaa, olen huomannut... Vaikka tämä matkalaukun pohjalle: http://www.usedcorvettesforsale.com/...tte-36218.html Ei kyllä taida mikään "löytö" olla tuolla pyynnillä, mutta noin niinkuin esimerkiksi...

[WBBC]

Älä myy ellei ole pakko. Vanhana ukkona on mukavaa kun se ensimmäinen auto on tallella. Säästä rahaa ja osta toinen peli sieltä jos siltä tuntuu.
Eikä sen ole pakko olla vette.

[Yorcci]

Pistitpä pahan.

Se vikahan näissä kuttaperkka-autoissa on, että jos sitä on rakennellut mieleisekseen, niin omia uhrattuja rahojaan ei saa koskaan pois. Ja se tunneside, mikä on muodostunut, kun on uhrannut rahan lisäksi verta, hikeä ja joskus jopa kyyneleitä...sitä kun ei voi rahalla mitata. Ja vielä ensimmäinen Corvette, siinä ei järkisyyt paljoa paina. Vai onko auto muka ostettu järkiperustein?

Jos olisin sun tilanteessasi, niin ottaisin Suomesta tallipaikan, johon varastoisin auton toistaiseksi, kunnes elämäntilanne tasaantuu niin paljon, että on varma tieto, missä menee ainakin seuraavat 5-10 vuotta ja miettisin siitä vinkkelistä asiaa uudemman kerran. Ehkä pieni diili jonkun sharkkilaisen kanssa auton ylläpitohuollosta: Käydään käynnistämässä ja käyttämässä kone lämpimäksi muutaman kerran vuodessa ja vaihdetaan öljyt vuoden-parin välein, että pysyy paikat notkeina.

Tilanteet muuttuvat joskus yllättävänkin nopeasti ja tuolla saisi hetken hengähdystauon, jotta ratkaisu ehtii kypsyä niin varmaksi, ettei tarvitse myöhemmin miettiä: "Entä jos sittenkin olisin tehnyt toisin..."

[janiv]

Kolmas vaihtoehto. Älä myy ja pidä auto Suomessa odottamassa eläkepäiviäsi Tai voithan lahjoittaa sen vaikka CCoF:lle Käyttäkööt ja pitäkööt esim. yhdistyksen sihteeri siitä huolta. Voisi olla enemmän tunkua sihteerin paikalle

[heimo huima]

Peesaan Yorccia..Jos ei ole taloudellista pakkoa myydä rassi niin ei toi säilöntä ole huono vaihtoehto. Optio kaks, myy kummatkin rassit pois ja ostat C6ZO6:n jonka tuot sitten muuttoautona takas.

[Macho]

Sattumalta just eilen luin uusintana 1-5/2007 spinnereistä jutun siitä sun moottorin kasaamisesta ja mietin auton kohtaloa, sekä pohdin että oletko päässyt kenkimään sitä mosaa ollenkaan?

[Nipa]

Säilöön ja joku käynnistämään toisinaan. Tosin hauska se sinnekin olisi rahdata, mutta lienee rahtihinta turhan kova

[KTM]

Ei lasikuituun ja rautaa kannata rakastua. Jos saat asiallisen hinnan, niin lihoiksi vaan. Katselet siellä maailmalla tilannetta rauhassa ja ostat sitten sellaisen harrasteauton mitä haluat ajan kanssa. Tuot sen Suomeen jos tulet Suomeen tai nautit uudesta autosta siellä jossakin.

Ensimmäisen harrasteauton myyminen on vähän niin kuin oikean kätensä antaisi pois, mutta sen jälkeen helpottaa. Seuraavien myyminen ei ole enää mitenkään hirveä homma vaikka työtä olisi tullut tehtyä paljon. Trust me