Miten käy autoharrastuksen ?

[Rimfire]

Toi Kauppalehden "artikkeli" ammuttiin alas faktojen osalta Amerikan Raudan 4/2021 pääkirjoituksessa. Jakoivat sen nettiin joten voin laittaa sen tähänkin näkyviin.

Ainahan se on vähän niin, että jos jotakin sanotaan ääneen asia on himpun verran lähempänä toteutua.

[kipi79]

Sinänsä tuollaiseen korjausartikkeliin ei kannattaisi kirjoittaa, että Suomessa bensa on kalliimpaa kuin muualla. Ei se täällä toki halpaa ole, mutta erot muihin maihin menee pyöristysvirheisiin ja jätetään mainitsematta, ettei täällä ole kilpailua tukkuritasolla juurikaan.

Jos suht tyhjästä aloittava toimija nousee muutamassa vuosikymmenessä miljardöörikerhoon ja toinen toimija maksaa tasaisesti pääomistajalleen valtiolle hyviä osinkoja (ja toki muillekin onistajilleen), niin se vähän vihjaa ettei se korkea hinta ihan pelkkää veroa ole…

[barum]

Palaan vielä muutamiin Kipin esille nostamiin asioihin ja/tai ilmiöihin.

Itse uskon että sähkön voittokulku jatkuu myös liikkumisvälineissä ja lyhyellä (10..20 vuotta) aikavälillä erityisesti siellä missä jakeluinfra on kattava ja liikennevälineeseen tarvittava varastointitekniikka tarjoaa jo nykyisellään kohtuullisen toimivan ratkaisun. Pidemmällä aikavälillä laajemmaltikin. En silti usko, että siitä tulee ainoa energialähde ihmiskunnan tulevaisuudessa.

Tuo matkapuhelin on monellakin tavalla oiva vertaus. Erityisesti sillä tavalla, että sen alkuaikoina tarvittava akkuratkaisu oli iso ja painava, eikä puheaikakaan päätä huimannut. Kehitystä on tapahtunut monellakin rintamalla, mutta aiheeseen liittyen sekä akkutekniikassa että elektroniikan tehonkulutuksessa (pidettäessä ominaisuudet/suorituskyky toisiaan vastaavina). Aikajänne on luokkaa 40 vuotta, josta myös akkuteknologiaan liittyen iso vaihde on ollut päällä ~viimeiset 15..20 vuotta.

Tästä kehityksestä moni muukin sovellus on päässyt hyötymään, eli sama juttu kuin mobiililaitteet vrt. lehdet kehittyvillä alueilla => nopea soveltaminen. Samalla on hyvä muistaa, että maailmassa on miljardeja akkukäyttöisiä laitteita ja akkuteollisuus on rikkomassa, ellei jo rikkonutkin 100 miljardin euron rajapyykin.

Mitä nämä seikat sitten käytännössä tarkoittavat? Pääasiassa sitä, että akkuteknologian kehitykseen on jo panostettu jonkin aikaa ja toki jatkossakin panostetaan todella merkittävästi. Ns. "nopeita voittoja" ei tässä tilanteessa ole kovin realistista odottaa, vaan kyse on pitkäjänteisestä kehitystyöstä ja olemassa olevan teknologian levittämisestä.

Pari sanaa varastoista. Varastot ovat oikeastaan välivarastoja ja niitä esiintyy/tarvitaan kaikkialla, niin luonnossa, luonnon ilmiöissä kuin ihmisen aikaansaannoksissakin. Mitä tasaisempi prosessi, sitä vähemmän materiaalia tai energiaa välttämätöntä varastoida. Aiheeseen liittyen oleellista on se, onko energiaa jatkuvasti saatavilla, vai vain ajoittain. Jos jatkuvasti, millä tehokkuudella. Ja jos vain ajoittain, niin kuinka taajaan, olipa kyse matkan tai ajan yksiköistä. Ja toki sekin merkitsee, kuinka kauan tarvittavan välivaraston täyttämiseen menee. Ja edelleen se, mikä jakeluinfran elinkaarikustannus on.

Esimerkkinä vaikkapa avaruuslento. Luultavasti maapallon painovoimakentästä on lähes mahdotonta irtautua pelkän sähköenergian avulla, vaikka sen tekisi hitaastikin, sillä esimerkiksi 50 km korkeudessa ilman tiheys on enää alle 1% siitä mitä se on meren pinnalla, mutta putouskiihtyyvs yhä liki 98,5% siitä mitä se maan pinnalla keskimäärin on. Eli ilmaa väliaineena käyttäen homma "ei vaan lennä."

Ionimoottoreidenkin työntövoima on toistaiseksi varsin vaatimaton, ja nekin tarvitsevat ionilähteeksi/"ajoaineeksi" materiaa (ksenon, cesium, indium) eli kyse ei ole ihan puhtaasta sähköenergiasovelluksesta.

Kun avaruuteen on päästy, todennäköisimmin siis perinteisin keinoin, voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti jatkaa hetken aikaa aurinkopurjeen ja aurinkokennojen voimin. Ensin mainittu lakkaa tarjoamasta kiihdyttävää voimaa Marsin ohituksen jälkeen, samoin aurinkokennojen teho pienenee etäisyyden kasvaessa siten, että maan etäisyydellä saatavasta tehosta löytyy Jupiterin etäisyydellä enää 5%. Tarvitaan siis jälleen varastoitua energiaa, luultavimmin ydinenergiapohjaista.

No, avaruusmatkailu on useimmille tämän lukijoille tieteiskirjallisuutta ja siten ääriesimerkki, mutta on ihmiskunnan tasolla hyvä pitää mielessä. Mutta palataan maan pinnalle tai ainakin maapallon ~pinnalle.

Rahtiliikenteestä laivaliikenteen osuus lienee 80%, joidenkin lähteiden mukaan jopa 90% luokkaa. Tarvittavat tehot ovat sitä luokkaa, ettei akkuteknologia ole ratkaisu pitkille merimatkoille, ja vaikka apuvoimaa voikin tuulivoimalla tuottaa, päävoimaa ei käytännössä voi. Toki laivaliikenteen etuja ajavat tahot mielellään myös mainostavat CO2-päästöjen per tonnikilometri olevan huomattavan paljon kilpailevia vaihtoehtoja matalampia. Siitä huolimatta laivaliikenteen vuotuiset päästöt ovat samaa luokkaa lentoliikenteen kanssa ajalta ennen koronaa. Nyttemmin saattavat olla hieman suurempiakin.

Vaikka sähkö tuleekin lyhyemmille lentomatkoille ja pienempikokoisiin koneisiin, kaukolennot ja isommat koneet pysynevät edelleen hiilivetypohjaisissa energialähteissä. Energian pakkaustiheus, huolimatta merkittävästä erosta ulos saatavan energian hyötysuhteessa, on edelleen perinteisten energialähteiden puolella. Toki kaluston koko optimoituu tulevaisuudessa uudelleen, kuten on jo nähty isoimpien lentokoneiden tilausten peruutuksina. Aika näyttää oliko kyse koronan seurannaisilmiöstä vai myös pysyvästä muutoksesta.

Jos hetkeksi palataan veikkaamaan kumpi on todennäköisempää, se että ihmiskunta luopuu materialismista, palataan alueelliseen ruoantuotantoon ja unohdetaan kaikki muu paitsi lähimatkailu, vai se että homma jatkuu melkein kuten ennenkin?

Hyvä nosto tuo paikallinen sähköenergian ylituotanto. Vaikka akkuteknologia kehittyy ja pohdintoja teslojen ja muiden sähköautojen paikallisen akkukapasiteetin hyödyntämisestä myös muuhun kuin liikennekäyttöön on esitetty, peilaten siihen kuinka hitaasti standardointityö, jolla pyritään minkä tahansa teollisuudenalan laitekannan yhteensopivuuden sopimiseen ja yhteiskäytettävyyden varmistamiseen, etenee sanoista tekoihin, ei vielä ihan huomenna ole valmista.

Kun sähkön tuottaminen aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden avulla yleistyy ja ainakin ensinmainittujen osalta myös pienen mittakaavan laitoisten määrä kasvaa, on lyhytaikaisten akkupohjaisten energiavarastojen lisääntymisestä huolimatta todennäköistä että ylitarjontapiikkejä tulee jatkossakin esiintymään. Samalla se tarjoaa se mahdollisuuksia riittävän laajan sähköntuotantoverkon yhteydessä käyttää sähköenergiaa muidenkin energialähteiden tuottamiseen siten että kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Etenkin kun kaikki ne "subventiomekanismit" tai pääprosessit, joiden ohessa muita energialähteitä voidaan tuottaa, eivät katoa kuin nappia painamalla.

On toki selvää, että hiilivetypohjaiseen energialähteeseen nojaava liikkuminen, tai edes tieliikenne, tulee tulevina vuosikymmeninä vähenemään merkittävästi, mutta katoaako se ihan kokonaan, sitä en usko.

[KTM]

Kauppalehden uusi artikkeli aiheesta

Löytyy tästä

Nyt ollaan ihan asialinjalla ja virheetkin on korjattu.

[Rimfire]

Originally Posted by KTM

Kauppalehden uusi artikkeli aiheesta

Löytyy tästä

Nyt ollaan ihan asialinjalla ja virheetkin on korjattu.

Mainio juttu. Olipas huolimaton vetäisy se alkuperäinen teksti.

[Yly]

Journalismi on mennyt nykyään niin alas, että välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko ?

Kun esittelee ”toimittajalle ” olevansa asiantuntija, niin toimittaja uskoo ihan kaiken mitä hänelle tarinoi, kyseenalaistamatta mitään !

[Puman]

Originally Posted by Yly

Journalismi on mennyt nykyään niin alas, että välillä ei tiedä itkisikö vai nauraisiko ?

Kun esittelee ”toimittajalle ” olevansa asiantuntija, niin toimittaja uskoo ihan kaiken mitä hänelle tarinoi, kyseenalaistamatta mitään !

MV lehti oli itseasiassa parannus valtamedian ulosantiin.

[kipi79]

Originally Posted by Puman

MV lehti oli itseasiassa parannus valtamedian ulosantiin.

Onhan kirjastoissakin isot hyllyt väärällään kaikkea fiktiota, mutta tietokirjat on omilla hyllyillään. Vähän samalla lailla voi noita ”lehtiä” erotella toisistaan.

[barum]

Originally Posted by Puman

MV lehti oli itseasiassa parannus valtamedian ulosantiin.

Tuosta käy valitettavan hyvin ilmi, miten ja miksi "pimeä puoli voittaa".

Kaikki, jotka kirjoittavat lehtiin/mediaan, eivät ole journalisteja. Eivät koulutuksen, eivät osaamisen, eivätkä etiikan puolesta. Sama pätee asiantuntijoihin. Se, että nykyisin kaikki pääsevät ääneen, tarkoittaa sitä että jokainen oman elämänsä "journalisti", "asiantuntija" tai "tutkija" saa mielipiteensä esille, mutta harvempi pystyy sen faktapohjaisesti perustelemaan kriittiselle vastaanottajalle.

Vielä suurempi ongelma on kuitenkin se, että kriittiset vastaanottajat alkavat olla harvassa. Kun tuohon yhdistetään se, että (liian suuri ja alati kasvava) osa mediasta juoksee vain lukija-/katsojalukujen perässä antamalla palstatilaa raflaavuuskertoimen perusteella sekä rinnastamalla pelkkiä mielipiteitä tutkittuun tietoon/asiantuntemukseen, ei ole ihme jos joku kohta ehdottaa journalisimin Pulitzer-palkintoa MV-lehdelle kaikissa sen neljässätoista alakategoriassa.

"Kansa saa sellaisen hallinnon kuin se ansaitsee" pätee täysin myös mediaan. Se, että tositv valtaa jatkuvasti lisää alaa ja se, että videoita preferoidaan luettuun informaatioon enenevissä määrin, kertoo vain siitä että informaation pureskelemisen ja jalostamisen sijaan aivot soveltuvat enää vain valmiin pilttimössön velttoon vastaanottamiseen. Eliniän odote on jo osassa maita kääntynyt laskuun, sama lienee tapahtumassa myös aivojen painolle.

[Puman]

Originally Posted by kipi79

Onhan kirjastoissakin isot hyllyt väärällään kaikkea fiktiota, mutta tietokirjat on omilla hyllyillään. Vähän samalla lailla voi noita ”lehtiä” erotella toisistaan.

Itseasiassa Mv lehden rikos oli liiallinen tosiasioiden esiin tuominen ja julkistaminen. Raiskaajien ja muiden rikoksia tekevien ”nuorisojengien” etninen tausta paljastettiin aina nimillä ja kuvilla.

Aina se olis itä samaa. Lähi- itää ja Afrikkaa.