C6:n tehon lisäys

[fsvaasam]

Originally Posted by Juhatee

C6:ssa taitaa etuapurunko, voimansiirto kokonaisuudessaan, jarrut ja osa tukivarsista mennä vaihtoon kun katsoo 427:aa verrokkina. Ikävää sinänsä ettei ne osat muutu välttämättä sen kummemmiksi mutta katsastajalle ne näyttäytyvät silti eri osanumeroilla. Esim materiaalin vaihtuminen tuo mukanaan uuden osanumeron.

Tää tosiaan kuulostaa niin saivartelulta koko menettely että onkohan kukaan edennyt tuota reittiä. Olisi kiva kuulla jos Maxbrotha avaisi hieman miten omansa kanssa asiassa menetteli?

[stinnes]

Originally Posted by Juhatee

C6:ssa taitaa etuapurunko, voimansiirto kokonaisuudessaan, jarrut ja osa tukivarsista mennä vaihtoon kun katsoo 427:aa verrokkina. Ikävää sinänsä ettei ne osat muutu välttämättä sen kummemmiksi mutta katsastajalle ne näyttäytyvät silti eri osanumeroilla. Esim materiaalin vaihtuminen tuo mukanaan uuden osanumeron.

Juu tuo on erikoista kun ei kummemmaksi juuri osat muutu silti pitäisi vaihtaa.2005vm perämurikan osalta ymmärrän kyllä, kun ei ole se vahvin paikka. Toki menee lootakin sitten samalla vaihtoon kun eri pituinen aksila ainakin manuaalin osalta. Tukivarret taakse ylemmät ja eteen alimmat on eri numeroilla kuin basessa, joten ne vaihtoon myös. Mulla tuo 2005 Z51 alkaa olla osien puolesta valmista ahdinta varten kun se ensiviikolla saapuu niin pääsee asentelee.

[barum]

Miten kukaan muu osapuoli kuin valmistaja voisi verrata osia esim. lujuuden tai muun mitoituksen, geometrian jne. osalta? Ei mitenkään ilman todella kattavaa mittaus/mallinnus/materiaalitutkimushanketta. Kun asiaa pohtii tuolta näkökulmalta, alkaa ymmärtää numeroleikin perusteet viranomaisen kannalta.

Hauskaa tosiaan on se, että esim. zetaa upgreidatessa joutuisi laittamaan basen osaa pariin paikkaan, mutta niin se vain on.

Joo, kyllä tuota reittiä on monikin joutunut kulkemaan, tosin yleisempää muiden merkkien kohdalla. Tällä hetkellä nettiautossa on myynnissä yksi kutonen, joka on mennyt pitkän kaavan mukaan.

[fsvaasam]

Originally Posted by barum

Miten kukaan muu osapuoli kuin valmistaja voisi verrata osia esim. lujuuden tai muun mitoituksen, geometrian jne. osalta? Ei mitenkään ilman todella kattavaa mittaus/mallinnus/materiaalitutkimushanketta. Kun asiaa pohtii tuolta näkökulmalta, alkaa ymmärtää numeroleikin perusteet viranomaisen kannalta.

Hauskaa tosiaan on se että esim. zetaa upgreidatessa joutuisi laittamaan basen osaa pariin paikkaan mutta niin se vain on.

Joo, kyllä tuota reittiä on monikin joutunut kulkemaan, tosin yleisempää muiden merkkien kohdalla. Tällä hetkellä nettiautossa on myynnissä yksi kutonen, joka on mennyt pitkän kaavan mukaan.

Vitsihän tässä onkin se että miten muka sadan hv tai kW muutos saisi aikaan tuollaisen osien vaihtorumban kestävyyden tai turvallisuuden nimissä. Kyse on byrokratiasta ja sen tulkinnasta. Paljon hurjempia laitteita on katsastettuna eri aikakausilta. Pitää vaan luovia nykyisen aikakauden ja byrokratian läpi järkevimmän ja edullisimman tien kautta.

[barum]

Tuo "paljon hurjempia laitteita on katsastettuna eri aikakausilta" jakaantuu pääosin kolmeen ryhmään, joista vain pieni osa on oikeasti luvallisia:
1) ne, jotka tuottavat enemmän tehoa kuin olisi luvallista, vaikka kaikki muut muutosajankohdan mukaiset vaatimukset täyttyvätkin
2) ne, joilla tehon lisäksi osa muistakaan vaatimuksista ei täyty
3) ne, joiden muutokset on tehty niin kauan sitten, ettei ollut voimassa tehopainosuhde- tai tehorajoja, mutta tässä täytyy jo mennä todella kauas historiaan

Muut eivät sitten olekaan enää niitä hurjia laitteita, ainakaan nykypäivän mittapuulla.

Kun alkaa jäljittämään esimerkiksi 7 kg/kW -rajaa, se on ollut jo yllättävän kauan voimassa. Sitä kauemmin ovat olleet voimassa 20% (teho) ja 25% (iskutilavuus) säännöt.

Se, että "pelaamalla" on saanut jotakin muutoskatsastettua ei ole mikään peruste sille, että vastaavan tasoisia pitäisi saada tehtyä jatkossakin kun niitä ei olisi pitänyt saada sääntöjen puitteissa tehtyä alunperinkään.

Ja 100 hevosvoimaa saati kilowattia voi olla melkoinen muutos jossakin kiulussa, vaikkapa 2-litraisessa mk1/mk2 eskossa, vaikkei ehkä sitä olekaan 400-heppaisessa 2000-luvun vetessä. %-kaava toki pitää hommaa jossain määrin suhteellisena.

Tuskin kukaan kyseenalaistaa, että kun valmistaja on laittanut esim. C6Z vs base -tapauksessa
- selvästi isommat/tehokkaammat jarrut
- jäykemmät vakaajat ja iskarit, jousivoimista en muista varmaksi
- järeämmän perän, ekoissa vuosimalleissa myös muistaakseni vetarit
kyseessä olisi ihan turha juttu.

Se, että muutosleimalle vaaditaan lisäksi identtistä laatikkoa, kytkintä ja kardaania, on oma juttunsa. Navat ja tukivarret voivat olla perusteltujakin, mutta erojahan ei meistä kukaan pysty sanomaan turhiksi/tarpeellisiksi kun ei ole riittävästi tietoa käytettävissä.

Joo, polkuja on kaksi, joko by the book tai sitten luovimalla. Ensinmainitussa mahdollisen liikennevahingon yhteydessä vakuutusyhtiö saattaa jopa korvatakin kaskon mukaisesti, jälkimmäisessä voivat kulut mennä omasta pussista. Ja kyllä, esimerkkejä jälkimmäisestä löytyy, myös kutossarjasta.

[Copper]

No johan on vaikkia.

Bemmin 3.0 litran riisselissä muuta ku ahtopaineet ylös ja suoraan 100 hp lisää. Ahdinmuutoksella +150 hp...

Sääntösuomi vauhdissaan. Autojen kanssa jaksetaan jeesustella, mutta muut asiat voivat olla ihan päin honkia.

Alkaa kallistumaan pahasti nokan puolelle ja sit joskus z06😂

[fsvaasam]

Siksi se onkin byrokratiaa kun moottoirtehoa ei mitata katsastuksen yhteydessä. Jonkinlainen teoreettinen tai mittaamalla esitettävä todiste kelpaa joissakin tapauksissa ja se on usein tulkitsijasta kiinni. Mitä jarruihin tulee niin jarrutehon kasvattamisen tarve tulee alkujaan lisääntyneestä ajoneuvon massasta isomman moottorin myötä. Olisi melko absurdia vaatia parempia jarruja kasvaneen tehon ja kuljettajan urheilullisemman ajotavan vuoksi kun sallitut kattonopeudetkin on suomessa varsin maltilliset.

[barum]

Ei se sen helpompaa se bemullakaan ollut jos homman olisi yrittänyt tehdä asianmukaisesti. Softamuutos ei näkynyt leimalla, eikä pieni ahdinmuutoskaan tietämättömän silmään, joten se vaan tuntui helpolta.

Ei tietääkseni Ruotsissakaan virallinen kuvio ole juuri löysempi, yhtälailla sikäläiset +1000 hp kiesit käyvät leimalla jossain ihan muussa konfiguraatiossa kuin siinä, missä niitä lehtien sivuilla näkee.

Sivukommenttina, että bemun 100 hp softavirin hepoista on varsin moni saanut lämpöhalvauksen mailin kiihdytyksen aikana vrt. tönärikasin nokka&kansiviri.

[barum]

Massan vaikutus tarvittavaan jarrutehoon on pienempi/lineaarinen kuin tehokkaamman moottorin mahdollistamasta korkeammasta nopeudesta johtuva/neliöllinen vaade.

Valmistajat myyvät autojaan mm. Saksaan, jossa oikeasti ulosmitataan jarrutehoa harva se kerta kun autobahnille menee. Suhtautuminen on siksi vähän eri kuin btcf:n puolella, jossa nopean rata-auton formaatti vaikuttaa valitettavan usein olevan e30 koppa + m30 kone + iso ahdin tehotavoitteena +600 hp. Toki siivet, helmat ja splitterit, mutta vakiojarrut.

Nyt on pakko lisätä listan jatkoksi tuo ettei viritettyä tehoa koskaan käytettäisi ylinopeuksiin
1. Vippaa mulle satku, saat huomenna takaisin
2. Otetaan vaan vielä yhet, ja sit lähetään
3. Kokeilen vaa sormella
4. Ei näitä tehoja koskaan käytetä, vaan aina ajan rajoitusten mukaan

[Juhatee]

Olen nähnyt sellaisenkin ehdon Trafilla että jos nopeus on alunperinkin rajoitettu samaan lukemaan alkuperäisessä ja vertailuautossa, ei jarrumuutoksia tarvittaisi. Toki ne kannattaa upgreidata vaikka ei paljon virittelisikään.