Juken C3 jalostus-projekti

[ramdac]

Saa tehdä miten haluaa, huollossa täytetään liitin rasvalla ja painetaan kiinni.

Eikä käytäntöä ole muutettu, joten kai se toimii hyvin.
Liittimillä on tapana hapettua jos ei käytä tuota.

Sähkönjohtamattomuus on edellytys, jotta rasvaa voi käyttää liittimissä.
Muuten kaikki olisi oikosulussa.

Yhtään sähkövikaa ei ole rasva aiheuttanut.

Esim autoissa joissa on sähköohjattu vaihteisto on öljy sähköä johtamatonta ja silti vaihteisto toimii, vaikka liittimet ui öljyssä.

Solenoidit vaihteistossa on kontaktiliitoksilla.

[ramdac]

Jos kontaktiliitos on irti metallista tulee valokaari ja liitin on moro.

Autossa on amppereita paljon kuitenkin.

Hitsauskoneenkin jännite on alhainen ja oon ottanut autoon starttivirtaa lankakoneesta jos ei oo ollut virtaa akussa .

[Juke]

Joka päivä oppii uutta

[MPÄ]

Yes, eipä kai se rasva jää sitten sinne kontaktipinnan väliin, jos on tiivis sovite. Kiitos tietoiskusta!
Taitaakin olla silikonirasva lopussa, pitänee hakea tuota seuraavaksi!

[LT-1]

http://www.sahkonumerot.fi/5044110/

Ehdottomasti aina rasvaa liitoksiin jotta lika ja vesi ei pääse väliin. Esim. alumiini hapettuu hetkessä.

Mutta sellaista rasvaa joka on sähköliitoksiin tehty. Monelta harmilta säästyy.

[LT-1]

Originally Posted by LT-1

http://www.sahkonumerot.fi/5044110/

Ehdottomasti aina rasvaa liitoksiin jotta lika ja vesi ei pääse väliin. Esim. alumiini hapettuu hetkessä.

Mutta sellaista rasvaa joka on sähköliitoksiin tehty. Monelta harmilta säästyy.

Työssäni näitä olen joutunut paljon tekemään ja uteliaisuuttani olen myös mitannut erityisellä ylimenovastusmittarilla että lisääkö rasva välissä ylimenovastusta. Ei lisää ja tulokset mittari antaa mikro-ohmeina, eli lieneekö mikro ohmin miljoonasosa.

[ramdac]

Originally Posted by Juke

Joka päivä oppii uutta

Hitsauskone minimissä sit startatessa
Sillon lähellä 12 volttia
Tai jos näytöllinen niin on helppo säätää.

En suosittele nykyautoille.

[Juke]

Originally Posted by ramdac

Hitsauskone minimissä sit startatessa
Sillon lähellä 12 volttia
Tai jos näytöllinen niin on helppo säätää.

En suosittele nykyautoille.

Tätä en aio kokeilla !
Mulla on akkulaturi jossa starttiapu ja nuo hitsauslaitteet on sen verran uutta mallia kaiken näköisellä elektroniikalla, että en usko niistä olevan starttiavuksi

[Juke]

Pientä askartelua on tallissa viime viikkoina tullut harrastettua. Huomenna pitäis mennä töihin, joten ruuvaukset siirtyy nyt iltahommiksi.

Pari kysymystä ensin...

Alipainetankki on mun autossa tämän näköinen;

Lieneekö alunperin tuollainen?
Ainakaan tehdasmanuaalista en löytänyt kuvaa tuollaisesta
Mutta kai tuokin toimii, jos alkuperäisessäkin on vain yksi letkuliitos ?

Sitten muista vacuumi-systeemeistä...
Mun autosta puuttui jo Johnnyn aikana pyyhkijälaakson kannen mekanismeista pari osaa, eli oikeanpuolen pyyhkijän juureen tuleva kytkin ja samaan asiaan liittyvä bräcketti ja mekansimi siitä alipainekellon ja pyyhkijänmoottorin välistä.

Sattuiskohan kenelläkään löytymään ylimääräisenä noita osia ?
Tai vinkkiä mistä voisi löytyä ?

Eli tästä kuvasta, näkymä B, osat 12, 13 ja 17 käsittääkseni;

ja tästä kuvasta, näkymä A, osat 7 ja 12 käsittääkseni;

Tässä näkyy vielä alipaineletkujen reititys tuolle puuttuvalle katkaisijalle;

.

[Juke]

Käytin keväällä ja kesällä jonkin verran raepuhaltamalla puhdistamiani pultteja ja pikkuosia sinkityksessä. Hintahan tuollaisille pikkuosien sinkitykselle on halpa, mutta turhauttaa pientä määrää käydä viemässä, kun ajomatkaan menee lähes pari tuntia kuitenkin ja toinen mokoma pois hakiessa.

Siispä ostin sinkittämöstä liemiä itselle ja päätin kokeilla pikkukemistin leikkejä...

Ensin osat puhtaaksi alumiinioksidirakeella puhaltaen;

Sitten oma sinkityslaitos pystyyn;

Hommahan menee niin, että puhtaat osat peitataan ensin n. 3s suolahappo-kylvyssä ja sen jälkeen huuhdellaan vedessä.

Huuhtelun jälkeen sinkitysliuokseen ripustetaan rautalangalla sinkkikappale, joka toimii anodina, eli sille johdetaan +virta. Veneenpohjan sinkki-kappale käy, mutta mulla oli nyt noita sinkityslaitoksen sinkkikuulia, joihin porasin reiän ripustamista varten.
Sinkittävä osa ripustetaan myös rautalangalla, toiseen reunaan allasta. Sinkittävä osa toimii katodina, eli virtalähteen -maa johdetaan siihen.
Kappaleen koosta riippuen virtaa ja jännitettä täytyy hiukan säätää. Pari pulttia kun oli käsittelyssä, sopiva oli n. 1,5V ja isommille kappaleille max. 2,5V.
Kappaletta täytyy liikutella liuoksessa jatkuvasti, että pintaan muodostuvat kaasukuplat eivät jää näkyville lopputuloksessa. Terävät kulmat lähimpänä sinkkianodia alkavat helposti kehittämään näkyvästi kaasua ja silloin on jännitettä pienennettävä, sillä muuten niihin kohtiin kertyy valkoista kuonaa tai jos jännite on reilusti liian korkea, kyseinen kohta "palaa" mustaksi ja lopputulos ei näytä hyvältä. Tyypillinen käsittelyaika kappaleen koosta riippuen tuntuisi olevan 15-20 minuuttia. Kun kappaleen nostaa välillä ylös liemestä, niin pystyy selvästi näkemään, miten pintaan on kertynyt vaaleampi sinkkikerros. Pidempi käsittelyaika tuottaa paksumman=kestävämmän sinkkikerroksen. Sinkkianodin olisi hyvä olla pinta-alaltaan samaa kokoluokkaa kuin sinkittävän kappaleenkin, mutta tämä ei näyttäisi olevan niin tarkkaa, kunhan huolehtii sopivasta jännitteestä.

Kun sopiva sinkkikerros on muodostunut, huudellaan kappale taas vedessä.

Huuhtelun jälkeen kappaletta liikutellaan kromatointiliuoksessa noin 45 sekuntia. Oma huomioni on, että ainakin keltapassivoinnin lopputulos on kiiltävämpi, jos kappaleen huuhtelee vielä kromatoinnin jälkeenkin. Ilman huuhtelua pinta jää himmeämmäksi.

Nuo nyt käsittelemäni kappaleet tein keltapassivoiduiksi. Sinipassivointia en vielä kokeillut.

Pultit kylpemässä;

Isompia kappaleita kylvyssä;

Tälläinen parin sadan laboratorio-virtalähde on ihan kätevä tässä hommassa, kun ei tarvitse erikseen mittareita kaapeleiden väliin;

Ensimmäiset pultit keräsivät mustaa palanutta kerrosta pintaan, johtuen liian korkeasta jännitteestä. Uusi peittaus suolahapossa ja prosessi uusiksi, niin tuli kelvolliset. Tässä kuvassa siis palanutta pintaa;

Vaikka kuva on vähän tärähtänyt, niin tässä näkee sinkityn pinnan värin ennen kromatointia;

Liikaa virtaa oli näillekin osille, kun kulmiin jäi mustaa palanutta jälkeä. Ei kun prosessi uusiksi;

Harjasin ensin messinkiharjalla tuon mustan pois, sitten suolahapossa peittaus ja prosessin uudelleen läpikäyneet osat näytti tältä;

Tein tuolaisen telineen lämmityslaitteen hanan alle, johon saa vaijerin läpivientipultin kuoren kiinnitystä varten;

Sama osa sinkittynä ja keltapassivoituna;

Hauskasti näkee uuden ja käytössä olleen sinkkikuulan pinnasta, miten sitä tavaraa on irronnut;

Valmiita kappaleita;

Etukallistuksenvakaajan kannakepannat ja 10mm korokepalat itse sinkittyinä ja keltapassivoituina paikallaan. Syynä korokepaloille siis syylärin alavesiletkun lähtö joka tuli turhan kiinni vakaajaan.

.