Ikivanha 56 projekti...

Kun pappis kertoili omasta uudesta 59 projektistaan tuli itselle mieleen kanssa vilauttaa millainen miina sitä tuli itse löydettyä... Heikkohermoisia saattaa ruveta kuvottamaan tarinan edetessä ja oksennus reaktio tulee viimeistään siinä kohtaa, kun ensimmäiset kuvat vilahtavat ruutuun.

Sitten mennään...

Pidemmän aikaa ollut ensimmäisen sukupolven Vette hakusessa ja tarkemmin haussa oli 1953-1957 mallit. Muutama potentiaalinen kauppa oli jo hyvin lähellä, mutta syystä tai toisesta ne meni puihin.

Sitten tuli vastaan Detroitin alueen craigslistissa vastaan ilmoitus:

For Sale: 1956 Corvette. Mid-restoration. Must see!! Almost all original parts. Will sell for $XXXXXX or $XXXXXX without the engine and trans rebuilt 327 4-speed engine. Call Jeff at----------- serious buyers only!

Ei auttanut muuta, kuin ottaa +1 alkuinen numero Nokiaan ja köhäistä pari Lontoon raetta Jeffin kanssa. Nopea "checkaus soitto" venyi 45min maratooni sessioksi, jonka aikana selvisi mm. seuraavaa:

Jeff oli auton toinen omistaja ja oli omistanut auton vuodesta 1962! Auton ensimmäinen omistaja oli myös samalta kylältä ja hän oli heti uutena alkanut ulkoiluttamaan autoa paikallisella 1/4mile suoralla. Kuinka ollakkaan vuoden 1961 lopussa auton alkuperäinen 265ci voiman lähde kajahti lähtösuoralla ja auto tuli sellaisenaan trade-in:nä paikalliselle diilerille.

Jeff sai neuvoteltua auton itselleen niin, että siihen tultaisiin asentamaan vuoden 1962 Corvetten moottori ja saman vuoden 4-vaihteinen rasia vanhan 3-vaihteisen tilalle.

Jeff jatkoi oikeastaan siitä mihin edellinen omistaja oli jäänyt, eli neljännes maili kiinnosti myös ja auto toimi cruisailu pelinä ja katukiihdyttimenä aina vuoteen 1971 asti, jolloin auto rupesi olemaan jo aika väsynyt ja ajan ja kiinnostuksen puutteen takia auto työnnettiin tallin perälle (kaikkien muiden romujen alle) odottelemaan sitä suurta inspiraatiota.

Se inspiraatiohyökyaalto saapui heti 1983, jolloin Jeff innostui riisumaan auton osat toisistaan irti. Kori oli 60-luvulla saanut ensin metalli punaisen sävyn alkuperäisen kirkkaan punaisen päälle ja myöhemmin se maalattiin vielä Panama Yellow:ksi. Kun mies oli saanut osat erilleen ja alkanut El Raynomaisesti hieromaan vanhoja värejä pois alkoi inspiraatio jo hellittämään. Eli korista hierottaa pieniä ja isoja alueita sieltä täältä.

Muutama vuosi vedettiin taas henkeä ja auto sai lojua edelleen muiden roinien seassa, kunnes Jeff taas innostui. Tällä kertaa runko ja kaikki suurimmat osat puhallettiin ja maalattiin. Alusta kasattiin, jarrut tarkistettiin yms yms. Runko oli taas ns. rullaava.

Taas vuodet vierivät ja uusi vuosi tuhat rupesi jo häämöttämään ja mies sai sen viimeisen inspiraationsa. Hän lähetti 4-speed askin paikalliselle laatikkopajalle (RamChargers kuittien mukaan) täys kunnostukseen. Laatikkoon on näköjään vaihdettu ihan kaikki sisälle, liekö vanhat neppaamiset verottaneet kulutus osia sen verran, että kaikki oli jo vaihdon tarpeessa. Sama firma kävi myös perän läpi.

Kone porattiin ylikokoon ja Summit Racing toimitti siihen lähes kaiken uutta. Kone kasattiin vasta viime talven aikana ja dynotettiin keväällä ennen keulille asentamista, numerot ovat perus vanhalle 327:lle vähintäänkin reippaat. Jeff asensi tekniikan takaisin autoon. Nosti kopan takaisin paikoilleen ja totesi, ettei enää ollut nuoruuden voimissaan ja tuskin tulisi koskaan autoa saamaan enää entiseen loistoonsa ja ajatteli laittaa auton myyntiin.

Mies on toiminut koko ikänsä General Motorsin hovivalokuvaajana ja auton vaiheet on taltioitu tuhansille diakuville, mikä itselle vaan lisää auton fiilistä.

Autosta tehtiin lopulta kaupat koko pakettina ja jäin odottelemaan millainen raivaussaha sieltä saapuisi. Auto lopulta saapui Suomestoliittoon juuri sinä päivänä, kun Finnsharkin lukijamatka suuntasi saksaan. Eli auto sai huilata ja vetää henkeä tovin, ennen kuin oudolla Riisilaatikolla ja lavetilla käytiin se hakemassa kotiin Hämeenlinnasta.

Ensi kohtaaminen oli verrattavissa suureen rakkauteen, ilmastointiteippillä kasassa pysyviä osia oli reilusti, sisusta oli täynnä vettä, yksi rengas tyhjänä ja tosiaan ulkokuori oli aika luotaantyöntävässävireessä...

Silti se oli juuri sitä mitä olin ajatellut sen olevan, ei enempää, ei vähempää.

Kun auto saatiin laskettua 63:n ja 65:n seuraksi halliin oli aika ruveta avaamaan tätä lahjapakettia (repimään sitä ihanaa puuhateippiä irti). Ekana tietysti oli pakko saada kattilahuone riisuttua turhista kääreistä ja siinä kohtaa oli ensimmäinen iso yllätys. Kone oli tosiaan siisti ja konehuone myös. Kaikki muutenkin näytti olevan paikoillaan, ihan niin kuin oli juteltu.

Sitten oli aika avata takakontti ja katsoa mitä kaikkea sieltä löytyisi. Jeff lupasi pakata kaikki loput irto-osat autoon mukaan. Ja niin oli mies myös toimnut. Kuplamuoviin käärittynä tuli mm. entisöity orkki kello, orkkis Wonderbar radio, kaiutin, kaikki kromit, kistat yms yms ja isoin yllätys oli osien kunto. Kaikki on ehjää, ei ruostetta, vaan sellaista 50v. vanhaa käytön jälkeä.

Eilen auto sitten laitettiin perustoimenpiteiden jälkeen käyntiin. Ja helpostihan se lähtikin ja pakkohan sitä oli käydä kokeilemassa pieni lenkki, vaikka tarkoitus olikin aloittaa heti auton entisöinnin loppuun vienti. Hurmos oli melkoinen, suorilla peltisarjoilla rähistellä ympäriinsä. Kone kuulostaa hyvältä ja tuntuu toimivan oikein kivasti.

Nyt on sitten aika pikku hiljaa aloittaa projektin loppuun vienti, auto pitäisi olla valmis ens vuoden American car Showhun mennessä...

Pari kuvaa, (energylle tack tack)

Auto saatiin kevyesti kyytiin. Tämä kuskin puoli on se "paraatipuoli"....

Ensimmäinen huolto; ilmaa renkaaseen, ei pysynyt; syy haurastunut venttiili vuotaa

Auto tallissa, voimalahuonetta tarkastelemassa.

Sisustassa kaikki mittarit ja nippelit hyvässä kunnossa paikollaan, vain kello ja radio irrallaan. Loputkin tullaan tietysti irroittamaan projektin edetessä ja entisöimään.

Takakontti osoitti hyvin, minkä takia se on Tekniikan Maailmassakin niin hirveän tärkeää, kuinka monta kauppakassia se perheen Avensis pystyy kerrallaan säilömään.

Osat olivat tallella ja ehjiä. Aika siisti kuntoisiakin vielä.

Että tämmöinen tapaus tällä erää...

[ZL1]

[Nipa]

On hieno projekti.. Pitänee siis selailla craiginlistaa useammin!

[en-invest]

Hyvä vuosimalli ja kiva jos osat löytyy, töihin vaan ja kuvia uteliaille, vajaa vuosi on sitten rakenteluaikaa ja oikea väri päälle, onnea ostoksesta GeeJii

[vet77]

Kelpaisi kyllä tännekin moinen projekti! On se hieno malli...

[MrT]

Originally Posted by vet77

Kelpaisi kyllä tännekin moinen projekti! On se hieno malli...

vitamiinia vaan poskeen niin jaksat painia tuon(kin) nippuun

[Yorcci]

Mitäs tuohon sanoisi?

Toivottavasti riittää virtaa talven mittaan viemään homma maaliin ennen ACS:ta

[Finnshark]

Voihan viude, eikun vette! Hieno projekti! Jostain syystä mulla on nyt sellainen vaihde päällä että tuollainen kauhtunut ilme sykähdyttää. Eli tuohan olisi todella hieno kun on alustaltaan kunnossa niin laittaa vain ajoon loppukesäksi! Mikäs siinä olisi hiukan muailmaa nähneellä vettellä pöristellessä!

PS. Saitko mukaan niitä wanhoja kuvia? Niitäkin olisi mukava päästä vilkuilemaan!

[Jamboree]

Kun näistä Vetteistä mitään tiedä millaisia on vuosien varrella ollut, mutta toi on komee korinen. Tsemppiä vaan rakenteluun ja kuvia edistymisen mukaan näytille.

[Former67er]

Hitto että on hieno ja mielenkiintoinen projekti.