C5 ohjelmointityökalut, mitä, mistä ja mitä niillä tekee?

[TOMAS]

Miten vielä toi 97/98 :n tietsikan sopivuus viriviri vehkeeseen, oliskos mitään mieltä vaihtaa uudemman mallin PCM (-01 tai uudempi ).
Jostain luin vaan että uudempi tietsikka toimii nopeammin jos nyt ihan ymmärsin oikein? ja säätömahdollisuuksia olisi enemmän.

Ainakin skannerilla olis mukavampaa lukea enemmän tietoa yhdellä kertaa, vanhempi tietsikkahan pystyy näyttämään Table Displaylla ainoastaan 24 eri tietoa.

--

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by TOMAS

Miten vielä toi 97/98 :n tietsikan sopivuus viriviri vehkeeseen, oliskos mitään mieltä vaihtaa uudemman mallin PCM (-01 tai uudempi ).
Jostain luin vaan että uudempi tietsikka toimii nopeammin jos nyt ihan ymmärsin oikein? ja säätömahdollisuuksia olisi enemmän.

Ainakin skannerilla olis mukavampaa lukea enemmän tietoa yhdellä kertaa, vanhempi tietsikkahan pystyy näyttämään Table Displaylla ainoastaan 24 eri tietoa.

--

En tiedä tuon tarkemmin kuin jo mitä kirjoitit.

Mutta esimerkiksi "Rolling Idle" -parametrit eivät ole ilmeisesti tarjolla kaikissa C5:n bokseissa (en ole kuitenkaan 100% varma).

Periaatteessa jos haluaa hienostella, niin muistaakseni 2004 Aussi-GTO:n boksi tukee laihaseostilaa (jenkki-GTO ei tue). Käyttäen tätä boksia voisi seosta laihentaa yli 15:1 AFR:lle. Tuolta saattaisi irrota sopiva boksi:

http://www.dualflash.com.au/index.php?categoryid=7

[TOMAS]

Originally Posted by Yasei

En tiedä mitä ton C5:n BCM tykkää uudemmista PCM:stä, mutta tietyissä E38-bokseissa on MAFfin raja nostettu 512g/s -> 3000g/s. Eli jos TOMAS miettii vielä millä boksilla tekee sen...

Löytyy myös noi flex fuel -tuet sun muut. Vois ajaa bensalla ja e85 vaihtamatta karttaa...

Joo, tää alakaa olemaan talven projektissa viimeisiä asioita (kun nokan speksitkin tuli lyötyä kiinni) joita ei ole vielä lukkoon lyöty.

Just tätä boksi asiaa pähkäiltiin yhden tietäjän kanssa pöydän ääressä muutama ilta sitten.

Oli vaan tietoo kaverilta joka näitä tekee työkseen että olisi suositeltavaa vaihtaa vanha PCM uudempaan.
Samallahan se menis tietenkin vaikka E38 boksiin.

--

[Pekka Berkeles]

Jatketaanpa välissä ns. closed loopista virimoottorissa. Alla on 13 sekunnin lokiotos eräästä miedosta virimoottorista. Selvyyden vuoksi kuvassa ei näy kuin muutama parametri, mutta jo ne riittävät diagnoosiin. Allaoleva otos on tasaisesta maantieajosta suurimmalla vaihteella kaasun ollessa muuttumaton ja auton moottorin ollessa normaalilämpöinen. Suutindata kohdallaan ja VE säädettynä.

Vaan mitäs kuvassa on pielessä?

No, yritän ensin kertoa mitä kuvassa on - analyysin voi jokainen tehdä itse.

Kuva jakaantuu kolmeen osaan, jossa ylimmässä kolmanneksessa näkyy vihreä ja valkoinen poikittainen käppyrä. Valkoinen poikittainen käppyrä on täysin suora ja se kuvaa moottorin haluamaa seossuhdetta, joka on bensalle AFR 14.79. Vihreä käppyrä taas on laajakaistalambdan mittaama todellinen seossuhde, joka vaihtelee korkean kolmentoista ja viidentoista välillä.

Kuvan keskikolmanneksessa näkyy kapeakaistalambdojen jännite, joka vaihtelee jossain sadan ja yhdeksänsadan millivoltin välillä.

Kuvan alimmassa kolmanneksessa näkyy "reaaliaikainen bensavirhe" eli Short Term Fuel Trim (STFT). Näitten vaihtelualue kuvassa on luokkaa -+7 prosenttia.

Kuvassa yllä keskellä näkyy valkoinen pystyviiva joka esittää ajanhetkeä X. Nuoli A osoittaa sitä pistettä, jossa valkoinen poikittaisviiva on ajanhetkellä X. Valkoinen poikittaisviivahan edusti haluttua seossuhdetta (AFR Commanded), joka tasaisessa ajossa ja closed loopissa on kuvan mukaisesti 14.79.

Toteutunut seossuhde (PekAFR1020) ajanhetkellä X näkyy Nuolen B kohdalla ja on 13.69.

Kuten kuvasta näkyy, haluttu seossuhde pysyy tasaisena, mutta toteutunut vispaa halutun kummallakin puolella. Tämä on sinänsä ihan normaalia.

Kapeakaistalambdojen antama jännite ajanhetkellä X näkyy Nuolen C osoittamassa kohdassa ja on 916 mv toisella puolen moottoria, ja toisella puolen sitten 894 millivolttia. Korkea millivolttiarvo tarkoittaa rikasta seosta, ja seos todellakin on rikas, kuten laajakaistalambdan arvo Nuolen B kohdalla osoittaa (ja joka oli siis 13.69).

Kannattaa huomata, että kuvan keskiosassa näkyvien kapeakaistalambdojen jännitteiden huippuarvot osuvat ajallisesti karkeasti samoihin kohtiin kuin kuvan yläosassa olevan vihreän laajakaistalambdan "kuopat". Vastaavasti kun laajakaistalambdan eli vihreän käppyrän arvot alkavat olemaan "vuorenhuipulla", kapeakaistalambdat kuvan keskellä ovat "laaksossa".

Kuvan alimmassa osassa Nuolen D osoittamassa kohdassa "reaaliaikainen" bensavirhe (STFT) on nollassa, vaikka sekä laajakaistalambda että kapeakaistalambda näyttävät rikasta seosta. Tämäkin on normaalia, koska korjaus ei ole oikeasti reaaliaikainen, vaan seuraa hieman perässä. Huomaa miten bensavirhe muuttuu negatiiviseksi ajanhetken X jälkeen eli mentäessä Nuolen D osoittamsta kohdasta oikealle. Tämä siksi, että seos on ajanhetkellä X rikas, kuten laajakaistalambda nuolen A kohdalla osoittaa.

[JCC94]

Originally Posted by Pekka Berkeles

Jatketaanpa välissä ns. closed loopista virimoottorissa. Alla on 13 sekunnin lokiotos eräästä miedosta virimoottorista. Selvyyden vuoksi kuvassa ei näy kuin muutama parametri, mutta jo ne riittävät diagnoosiin. Allaoleva otos on tasaisesta maantieajosta suurimmalla vaihteella kaasun ollessa muuttumaton ja auton moottorin ollessa normaalilämpöinen. Suutindata kohdallaan ja VE säädettynä.

Vaan mitäs kuvassa on pielessä?

No, yritän ensin kertoa mitä kuvassa on - analyysin voi jokainen tehdä itse.

Kuva jakaantuu kolmeen osaan, jossa ylimmässä kolmanneksessa näkyy vihreä ja valkoinen poikittainen käppyrä. Valkoinen poikittainen käppyrä on täysin suora ja se kuvaa moottorin haluamaa seossuhdetta, joka on bensalle AFR 14.79. Vihreä käppyrä taas on laajakaistalambdan mittaama todellinen seossuhde, joka vaihtelee korkean kolmentoista ja viidentoista välillä.

Kuvan keskikolmanneksessa näkyy kapeakaistalambdojen jännite, joka vaihtelee jossain sadan ja yhdeksänsadan millivoltin välillä.

Kuvan alimmassa kolmanneksessa näkyy "reaaliaikainen bensavirhe" eli Short Term Fuel Trim (STFT). Näitten vaihtelualue kuvassa on luokkaa -+7 prosenttia.

Kuvassa yllä keskellä näkyy valkoinen pystyviiva joka esittää ajanhetkeä X. Nuoli A osoittaa sitä pistettä, jossa valkoinen poikittaisviiva on ajanhetkellä X. Valkoinen poikittaisviivahan edusti haluttua seossuhdetta (AFR Commanded), joka tasaisessa ajossa ja closed loopissa on kuvan mukaisesti 14.79.

Toteutunut seossuhde (PekAFR1020) ajanhetkellä X näkyy Nuolen B kohdalla ja on 13.69.

Kuten kuvasta näkyy, haluttu seossuhde pysyy tasaisena, mutta toteutunut vispaa halutun kummallakin puolella. Tämä on sinänsä ihan normaalia.

Kapeakaistalambdojen antama jännite ajanhetkellä X näkyy Nuolen C osoittamassa kohdassa ja on 916 mv toisella puolen moottoria, ja toisella puolen sitten 894 millivolttia. Korkea millivolttiarvo tarkoittaa rikasta seosta, ja seos todellakin on rikas, kuten laajakaistalambdan arvo Nuolen B kohdalla osoittaa (ja joka oli siis 13.69).

Kannattaa huomata, että kuvan keskiosassa näkyvien kapeakaistalambdojen jännitteiden huippuarvot osuvat ajallisesti karkeasti samoihin kohtiin kuin kuvan yläosassa olevan vihreän laajakaistalambdan "kuopat". Vastaavasti kun laajakaistalambdan eli vihreän käppyrän arvot alkavat olemaan "vuorenhuipulla", kapeakaistalambdat kuvan keskellä ovat "laaksossa".

Kuvan alimmassa osassa Nuolen D osoittamassa kohdassa "reaaliaikainen" bensavirhe (STFT) on nollassa, vaikka sekä laajakaistalambda että kapeakaistalambda näyttävät rikasta seosta. Tämäkin on normaalia, koska korjaus ei ole oikeasti reaaliaikainen, vaan seuraa hieman perässä. Huomaa miten bensavirhe muuttuu negatiiviseksi ajanhetken X jälkeen eli mentäessä Nuolen D osoittamsta kohdasta oikealle. Tämä siksi, että seos on ajanhetkellä X rikas, kuten laajakaistalambda nuolen A kohdalla osoittaa.

Tiäkkö Pekka mitä,nyt vahvistui se asia et jos Haavikon poika joskus autonsa vaihtaa niin varmasti mennään vanhempaan suuntaan,se on varma juttu.Ei oo c-2 ja c-3 laitteissa lamptoja eikä minkäänlaisia luuppeja,kaasari on ja virranjakajaki ehkä kai...

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by JCC94

Tiäkkö Pekka mitä,nyt vahvistui se asia et jos Haavikon poika joskus autonsa vaihtaa niin varmasti mennään vanhempaan suuntaan,se on varma juttu.Ei oo c-2 ja c-3 laitteissa lamptoja eikä minkäänlaisia luuppeja,kaasari on ja virranjakajaki ehkä kai...

Älä ny tollee rupee... Kyllähän noi uudemmatkin toimii mainiosti, ku ei viritä ja muistaa ajoissa viedä merkkihuoltoon, jossa kaikki tehdään tehdasmanuaalien mukaisesti.

[Toxic Flame]

Miks toi soutaa ja huopaa tolleiiin? Ei jymmmärrä.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by Toxic Flame

Miks toi soutaa ja huopaa tolleiiin? Ei jymmmärrä.

En ole koskaan vaivautunut lukemaan Wikipediasta miksi se noin tekee, mutta lienee selvää, että kyse on ihan tavallisesta takaisinkytkennän viiveestä järjestelmässä, jolloin paras tulos saadaan sillä, että "mutkitellaan" kohdearvon kummallakin puolen.

Sama asia käytännön esimerkein: humalaisen ajaessa polkupyörällä aivoissa esiintyy (ylimääräistä) viivettä, joka johtaa ohjausliikkeiden lievään myöhästymiseen. Käytännössä matka sujuu siis mutkitellen. Jos humalatila ei ole liian suuri, niin matka jatkuu perille asti ilman kaatumista. Selvin päin tilanne on toki sama, mutta viive ja sitä kautta vaihteluväli eli mutkittelu on pienempää. Jos kuitenkin olet sitä mieltä, että mitään vaihtelua ei järjestelmässä tarvita (eli jos tarkoitus on ajaa suoraan tai AFR = 14.7), niin siitä vaan hitsaamaan tanko kiinni ja kokeilemaan. Veikkaan että kaadut alta aikayksikön.

Lambdaohjaus ei siis ole reaaliaikainen - lambdahan on pakoputkessa eikä palotilassa - joten parasta tulosta haettaessa on parasta mutkitella kohdearvon kummallakin puolen ja juuri niin tuossa ylläkin tapahtuu.

Veten tietsikassa on muuten esimerkiksi tyhjäkäynnille useampia vastaavia järjestelmiä; eli jotka toimivat tuollaisen "mutkittelun" periaatteella. Järjestelmillä on eri "hitausmomentit", etteivät ne sotkisi toisiaan. Käytännön esimerkki tällaisesta voisi olla perinteinen pitkä palo/tikasauto, jossa on kuljettaja auton kummassakin päässä. Lienee selvää, että edessä oleva kuljettaja toimii ns. johtajana ja tekee nopeita liikkeitä/päätöksiä ja se takana oleva kuljettaja sitten hitaampia. Muuten homma ei onnistu...

Toi "mutkittelu" on joskus opetettu lukiossa ja myöhemminkin, mutta en enää muista teoriaa.

[LT-1]

Originally Posted by Pekka Berkeles

Jatketaanpa välissä ns. closed loopista virimoottorissa. Alla on 13 sekunnin lokiotos eräästä miedosta virimoottorista. Selvyyden vuoksi kuvassa ei näy kuin muutama parametri, mutta jo ne riittävät diagnoosiin. Allaoleva otos on tasaisesta maantieajosta suurimmalla vaihteella kaasun ollessa muuttumaton ja auton moottorin ollessa normaalilämpöinen. Suutindata kohdallaan ja VE säädettynä.

Vaan mitäs kuvassa on pielessä?

No, yritän ensin kertoa mitä kuvassa on - analyysin voi jokainen tehdä itse.

Kuva jakaantuu kolmeen osaan, jossa ylimmässä kolmanneksessa näkyy vihreä ja valkoinen poikittainen käppyrä. Valkoinen poikittainen käppyrä on täysin suora ja se kuvaa moottorin haluamaa seossuhdetta, joka on bensalle AFR 14.79. Vihreä käppyrä taas on laajakaistalambdan mittaama todellinen seossuhde, joka vaihtelee korkean kolmentoista ja viidentoista välillä.

Kuvan keskikolmanneksessa näkyy kapeakaistalambdojen jännite, joka vaihtelee jossain sadan ja yhdeksänsadan millivoltin välillä.

Kuvan alimmassa kolmanneksessa näkyy "reaaliaikainen bensavirhe" eli Short Term Fuel Trim (STFT). Näitten vaihtelualue kuvassa on luokkaa -+7 prosenttia.

Kuvassa yllä keskellä näkyy valkoinen pystyviiva joka esittää ajanhetkeä X. Nuoli A osoittaa sitä pistettä, jossa valkoinen poikittaisviiva on ajanhetkellä X. Valkoinen poikittaisviivahan edusti haluttua seossuhdetta (AFR Commanded), joka tasaisessa ajossa ja closed loopissa on kuvan mukaisesti 14.79.

Toteutunut seossuhde (PekAFR1020) ajanhetkellä X näkyy Nuolen B kohdalla ja on 13.69.

Kuten kuvasta näkyy, haluttu seossuhde pysyy tasaisena, mutta toteutunut vispaa halutun kummallakin puolella. Tämä on sinänsä ihan normaalia.

Kapeakaistalambdojen antama jännite ajanhetkellä X näkyy Nuolen C osoittamassa kohdassa ja on 916 mv toisella puolen moottoria, ja toisella puolen sitten 894 millivolttia. Korkea millivolttiarvo tarkoittaa rikasta seosta, ja seos todellakin on rikas, kuten laajakaistalambdan arvo Nuolen B kohdalla osoittaa (ja joka oli siis 13.69).

Kannattaa huomata, että kuvan keskiosassa näkyvien kapeakaistalambdojen jännitteiden huippuarvot osuvat ajallisesti karkeasti samoihin kohtiin kuin kuvan yläosassa olevan vihreän laajakaistalambdan "kuopat". Vastaavasti kun laajakaistalambdan eli vihreän käppyrän arvot alkavat olemaan "vuorenhuipulla", kapeakaistalambdat kuvan keskellä ovat "laaksossa".

Kuvan alimmassa osassa Nuolen D osoittamassa kohdassa "reaaliaikainen" bensavirhe (STFT) on nollassa, vaikka sekä laajakaistalambda että kapeakaistalambda näyttävät rikasta seosta. Tämäkin on normaalia, koska korjaus ei ole oikeasti reaaliaikainen, vaan seuraa hieman perässä. Huomaa miten bensavirhe muuttuu negatiiviseksi ajanhetken X jälkeen eli mentäessä Nuolen D osoittamsta kohdasta oikealle. Tämä siksi, että seos on ajanhetkellä X rikas, kuten laajakaistalambda nuolen A kohdalla osoittaa.

Voitko kertoa millainen nokka tässä tapauksessa, ja onko pcm vakio vai mitä on muutettu ?

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by LT-1

Voitko kertoa millainen nokka tässä tapauksessa, ja onko pcm vakio vai mitä on muutettu ?

Virinokka on tyypillinen katukäyttöön tarkoitettu LSx-nokka. Olennaista ei ole nokan tarkat asteet, vaan se, että kyseessä ei ole vakionokka.

PCM:ään on tehty ns. normaalit muutokset eli suutindata ja (bensa/sytkä)kartat on korjattu vastaamaan moottorin toimintaa.