Yleistä keskustelua Kaikki harrastukseen yleisesti liittyvät löpinät tänne. |
|
Thread Tools | Search this Thread |
#21
|
||||
|
||||
Quote:
__________________
L99.6L80.F body (Zeta) |
#22
|
||||
|
||||
Quote:
Haastattelu on tehty tammikuussa ja paljon väärinkäsitystä siinä on ollut toimittajan taholta.
__________________
***
GM LS-moottorien ahdinasennukset, vapariviritykset, säädöt sekä dynomittaukset Myös vianetsinnät sekä huollot C5/C6 Corveteille Soita 0400 358 238 www.autokorjaamovirta.fi *** |
#23
|
||||
|
||||
Quote:
Mites sitten tämä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Power-to-X Tiedä sitten miten kauan käytännön toteutukset kestää.
__________________
***
GM LS-moottorien ahdinasennukset, vapariviritykset, säädöt sekä dynomittaukset Myös vianetsinnät sekä huollot C5/C6 Corveteille Soita 0400 358 238 www.autokorjaamovirta.fi *** |
#24
|
||||
|
||||
Sen verran kilsoja takana kun aloitin harrastuksen 70-luvun lopulla. Tosin ensimmäinen jenkki paljon myöhemmin. Öljy ei varmaan lopu mutta kalliiksi tulee. Loppu on politiikkaa ja se ei auta vaikka jalkaa poljetaan. Demokratiassa mennään kuitenkin enemmistön ehdoilla. Huono tai hyvä esimerkki on tämä Malmin lentokenttä jota muutama "harrastaja" piti hengissä. Lopulta tuli noutaja. Kaikki on varmaan kokeillut hybridiä tai sähköautoa ja onhan se tulevaisuus. Sille ei vaan voi mitään. "Jenkkiauto" harrastus on kuitenkin pieni kuppikunta. Ei se ketään muuta kiinnosta. Silti uusi auto on kiikarissa. Nyt kun kesä tuli ei ole mitään V8 voittanutta.
__________________
Look Mom, no head! |
#25
|
||||
|
||||
Quote:
Vai ei muita kiinnosta, miksihän sitten äitienpäivänä näytti muissa autoissa olevan nokka sivuikkunassa kiinni ja viereisen kaistan kuskit jäi junnaamaan takakylkeen kiinni kun kruisailin kylällä '73 Trans Amilla. |
#26
|
||||
|
||||
Quote:
Kannattaa muistaa, että ihmiset jopa maksaa myös siitä että ne pääsee korkeasaareen katsomaan apinoita, harva sellaista kotiinsa haluaisi.
__________________
AC induction + PMSRM |
#27
|
||||
|
||||
Quote:
Vedyn elektrolyysissä taitaa parhaimmillaan olla hyötysuhde luokkaa 80%, eli siis 100% sähköenergiasta "muutetaan" vedyksi joka sisältää 80% sähkön energiasta. Eli siis käänteisti kerroin on tuossa vaiheessa 1,25 (=100/80). Tuo hyötysuhde edellyttää tislattua vettä, joten veden tislaus (tai käänteisosmoosi, tms) syö myös aika paljon energiaa. Vetyä on melko hankalaa säilyttää, joten se pitää yleensä sitoa johonkin hiiliyhdisteeseen, jotta säilöminen helpottuu. Oma veikkaus on, että sähkön varastointi akkuihin tulee olemaan moneen käyttötarkoitukseen suoraviivaisin vaihtoehto. Toki se ei kelpaa pitkäaikaiseen varastointiin ja esimerkiksi meriliikenne kaivannee jotain muuta.
__________________
AC induction + PMSRM |
#28
|
||||
|
||||
Quote:
__________________
"The world has gotten it into its head that wind power is the solution to everything, and I just don't think it is. Wind is just annoying, internal combustion is good." |
#29
|
||||
|
||||
Vaikka energialähteen valmistamiseen tarvitun energian määrä on sinänsä merkityksellinen asia, isossa kuvassa/pitkällä tähtäimellä ratkaisee maapallon energiatase, ts. paljonko kulutamme/tarvitsemme energiaa ja paljonko auringosta lähtöisin olevasta energiasta saadaan talteen aurinkopaneeleiden, tuulen, aaltovoimaloiden jne. avulla. Lähtökohtaisesti kulutus suhteessa tarjolla olevaan energiaan on sellainen, että hyötysuhde ei ole maapallon tasolla rajoittava tekijä, kunhan teknologia tästä vielä kehittyy.
Kuten varmaan kaikki tietävät, asiaan liittyy joitakin reunaehtoja - maapallon/kaasukehän keskilämpötila ei saisi nousta, pitäisi jopa hieman laskea nykyisestä - hiilidioksidin määrää kaasukehässä pitäisi saada jopa laskettua - kaupallinen kannattavuus, johon merkittävästi vaikuttaa yhteiskuntaohjaus veromekanismien myötä Ilman ihmisen kulutusta, maapalloon on "varautunut" energiaa hyvin pitkän ajan kuluessa. Osa maaperään ja meriin, osa mm. fossiilisiin polttoaineisiin. Keskilämpötila on/olisi vakiintunut pisteeseen, jossa maapallon pois luovuttama energia on yhtä suuri kuin sen auringosta vastaanottama energia. Sinänsä ihmiskunnan käyttämä energia ja sen edelleen muuntuminen lämpöenergiaksi ei ole maapallon vastaanottaman ja avaruuteen säteilemän energian mittakaavassa ongelma, vaan ongelma on kaasukehässä olevan hiilidioksidin nousun myötä heikentynyt kyky säteillä/vapauttaa lämpöenergiaa avaruuteen, mikä on johtanut ilmaston keskilämpötilan nousuun ja sen mukanaan tuomiin ilmaston muutoksiin ja sen ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Edellisestä seuraa, että hiiltä kaasukehään vapauttavia energialähteitä ei voida käyttää enempää kuin hiiltä sitovat mekanismit sitä kykenevät uudelleen sitomaan, jotta maapallon kyky säteillä lämpöenergiaa avaruuteen ei heikenny entisestään. Tässä mielessä kehitteillä oleva menetelmä, jossa tehdään hiilipohjaista polttoainetta kaasukehän hiilidioksidista, ei kokonaistilannetta korjaa, vaikka toki omalta osalta estää tilanteen heikentymistä. Se, että ihmiskunnan käyttämä energia kyetään tuottamaan riittävän suurelta osin CO2-vapaasti, on merkitsevin asia. Se ei poissulje hiilipohjaisten energialähteiden käyttämistä kunhan CO2 kulutus on yhtä suurta kuin sen tuotto. Tässä tuo hiilidioksidista tehtävä polttoaine on mielenkiintoinen vaihtoehto valittuihin käyttökohteisiin sen tuotannon vaatimasta sähköenergiasta huolimatta, ainakin pitkällä aikavälillä. Sähköenergian varastoinnin haasteet ovat sen suurin rajoite, eikä sen tuotantovaiheen jälkeinen hyvä hyötysuhdeketju riitä sitä kaikissa sovelluksissa kompensoimaan. Vastaavasti joidenkin muiden energialähteiden heikompi hyötysuhdeketju ei tee niistä suoraan hyödyntämiskelvottomia, sillä niiden varastointikyky ja kysyntä näyttelee myös tärkeää roolia. Tilanne on verrattavissa muovin ja uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Kertakäyttöinen, vaikkakin uusiutuva ei ole välttämättä parempi vaihtoehto kuin uudelleen käytettävä ja uusiutumaton. Kun vielä otetaan mukaan kierrätettävyys, muuttuu tilanne lisää. Käyttökohdekohtaisesti CO2-mielessä optimaalinen valinta ei siis aina ole uusiutuva raaka-aine, eikä asia ole välttämättä ristiriidassa taloudellisten seikkojenkaan kanssa. Kun lähes CO2-vapaiden energialähteiden, ts. aurinko- tuuli-, maalämpö- ja veden liike-energian käyttö laajenee ja siihen liittyvä teknologia kehittyy ja edelleen halpenee, avaa se ovia myös muiden energialähteiden, joiden tuottamisen hyötysuhde on heikompi, käyttämiselle kohteissa, joihin sähkö ei syystä tai toisesta sovellu tai joihin se ei ole optimaalisin ratkaisu. Kysyntä (= tarve ja maksukyky) ja tarjonta (= ratkaisut ja niiden kokonaiskustannus) löytävät lopulta aina toisensa. Yhteiskuntaohjauksella (= verot, tuet, sääntely yms. vastaavat mekanismit) vivutaan tasapainoa haluttuun suuntaan. Isossa mittakaavassa asioita ei kuitenkaan vivuta yhtä voimakkaasti samaan ilmastopoliittiseen suuntaan, vaan yhteiskunnan kypsyys (= teollinen vaihe, elintaso, jne.) vaikuttaa vahvasti Maslowin tarvehiearkian mukaisesti. Arvojohtajuuden ja esimerkin voimasta paljon puhutaan, mutta reaalimaailman tulokset ovat niin ja näin. Tässä mielessä "varmin" tapa on luottaa rahan voimaan, ja pyrkiä kehittämään, jalostamaan ja tuottamaan alhaisen CO2-päästötason teknologiaa siellä missä sen tarpeeseen on vahvasti havahduttu ja sitouduttu. Kun asteittain teknologian hinta laskee ja samaan aikaan kehittyvien alueiden valveutuneisuus pikku hiljaa kasvaa, siirtyminen tapahtuu aikanaan nopeammin kuin siellä, missä kehitys ja käyttöönotto alunperin tehtiin. Mobiiliteknologia vs. sanoma- ja aikakauslehdet on tästä kohtuullisen hyvä esimerkki. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että teknologian kehitystä ei pysty rajattomasti nopeuttamaan rahan tai edes pakon voimalla. Tässä mielessä yhteiskunnan asettaessa ajoittain epärealistisen kunnianhimoisia tavoitteita, ainakin suhteessa muihin maihin, syntyy "sivutuotteena" voimakkaita vastareaktioita ja hajaannusta, jota osa poliittisesta kentästä pyrkii hyödyntämään oman etunsa edistämiseen. Tämän hetkisessä ilmastoviestinnässä, jota tiedostusvälineet vielä mielellään ruokkivat, on huonoa se, että mennään uhkakuvat ja absoluuttiset kiellot ja "sähkö sitä ja sähkö tätä" edellä, vaikka voitaisiin myös selkeämmin painottaa, että erilaisia rinnakkaisia energialähteitä tulee jäämään käyttöön.
__________________
"The world has gotten it into its head that wind power is the solution to everything, and I just don't think it is. Wind is just annoying, internal combustion is good." |
#30
|
||||
|
||||
Tuossa edellä tuli kirjoitettuna auki paljon asioita.
Eka esimerkki on usein se että biomassasta tai jopa ilman hiilidioksidista saadaan tehtyä sopivia hiilivetyjä polttonesteiksi. Öljyteollisuuden tulevaisuuden visiot tuntuvat olevan aika pitkälle tätä. Yllä viitattuun ylen juttuun Lappeenrannan tutkimushankkeesta, öljybarreli siis ehkä maksaa noin 140 taalaa joskus vuosien 2030 - 2040 välillä. Likimain kaikki noista hankkeista, joissa jollain lailla muunnetaan sähköenergiaa toisenlaiseen muotoon (polttoneste tai vety), toimivat parhaiten tasaisella kuormituksella, eli siis niin että prosessinopeus on vakio säätömahdollisuuksia prosesseissa yleensä on, mutta yleensä niin että kapasiteetti käytännössä rajoittaa maksimituottoa ja kulujen minimoinnin ja pääoman kuoletuksen maksimoimiseksi laitteistoja halutaan käyttää maksimikapasiteetilla tai hyvin lähellä sitä. Edellä kuvattu ei varmasti ole yllätys. Yllätys piilee siinä, että prosessin energianlähde, eli uusiutuva energia, on melko syklistä. Tosin nykyään isot merituulivoimalat tuottavat sähköä hyvin ennustettavasti ja hyvällä käyttöasteella. Kuitenkin jos tuollaista vakiotehoista prosessia halutaan ruokkia uusiutuvalla sähköllä, niin eikö olisi näppärää jos siinä välissä olisi jonkinlainen lyhytaikainen (ehkä 1 vrk tai 2) varasto sille sähkölle jota prosessiin tarvitaan? Olisiko akku sopiva vaihtoehto? Taloudelliset intressit tuollaisille sähkövarastoille on jo olemassa, sähköpörssissä on hetkiä kun sähkön kuluttamisesta maksetaan. Eikä tilanne ole lähiaikoina muuttumassa sen suhteen etteikö ylijäämäsähköä olisi jatkossakin myynnissä. Tietysti niin että iso osa noista artikkelissa mainiituista tuulimyllyistä on esim silloin 2030-2040 välillä jo tehty ja käytössä. Ensin tulevat lyhytaikaiset varastot vuorokausivaihtelun tasaamiseen, ehkä joskus myöhemmin pidempiaikaiseen varastointiin. Suomessa on tällä hetkellä useita hankkeita joiden tarkoitus on tuottaa biokaasua erilaisista lähteistä. Se on ekologista, mutta noin 100% tapauksissa tuotettu kaasu maksaa paljon enemmän mitä kilpaileva maakaasu (tai jostain vanhojen kaatopaikkojen keräilystä peräisein oleva biokaasu). Sitten esimerkiksi tuota kaasua pitäisi vielä syntetisoida polttonesteeksi, siihen tarvitaan mm. vetyä. Monet nykyisistä biokaasulähteistä on niitä joiden tekemiselle on ollut jokin muu intressi, kuten jätteenkäsittely. Sellaiset hankkeet siis subventoivat aika vahvasti kaasun tuottamista, esim jätemaksuina. Maailmassa toistaikseksi ainoat "kannattavat" polttonesteiden syntetisointilaitokset ovat olleen natsi-saksassa ja apartheid ajan Etelä-Afrikassa. Eivätkä ne sielläkään oikeasti taloudellisesti kannattavia olleet, mutta hiilestä oli pakko tehdä kun omaa öljyntuotantoa ei ollut ja kukaan ei myynyt riittävästi öljyä. Maailmalla on jo nyt hankkeita, joissa varastoidaan akkuihin sähköä kannattavasti tasaamaan vuorokausivaihteluja, esim Hornsdale Australiassa. Vastaavia tuntuu tulevan käyttöön kuin sieniä sateella. Lähteäköä sitten veikkamaan jo toimivan teknologian puolesta, joka on joko täysin kilpailukykyistä tai hyvin lähellä sitä vai laittaako rahat likoon jonkun sellaisen puolesta joka ehkä 10-20v päästä ehkä maksaa vain 5x enemmän mitä kilpaileva teknologia ja joka kaipaa järkyttävän määrän uutta infraa toimiakseen. Olihan siinä 90 luvun puolenvälin tienoilla paljon Suomessakin porukkaa jotka vannoivat etteivät keksi mitään käyttöä matkapuhelimille, haittaahan moisesta vain on kun vaimo saa aina kysyttyä missä milloinkin luurataan. Sinänsä Suomesta löytyy kaikkia vastaaviin akkuihin tarvittavia mineraaleja ja osaamista niiden valmistamiseen, mutta rahaa otetaan pois tutkimuksesta ja laitetaan mm. turvetuotantoon.
__________________
AC induction + PMSRM |
Currently Active Users Viewing This Thread: ( members and guests) | |
Thread Tools | Search this Thread |
|
|
Sponsored Links | |||||
|