Lifter-tietoutta LS-koneisiin

[barum]

http://www.corvetteforum.com/forums/...ic-lifter.html

Taulukon lukemat ovat millimetrejä, nykyinen "universal lifter", jota usein myös LS7 lifteriksi kutsutaan on alimmainen ja sen paino on 122 g. GM:n suosittelema preload tälle on 0.082". Tämä on se lifter, joka tulee kun tilaa 16 kpl setin GM:n osanumerolla 12499225 (Delphi part # 25341990, ACDelco part # HL124). (edit: tämä kohta korjattu 17.4)

Mielenkiintoista, että 2007-2010 LS7:ssa on ollut eri lifteri pienemmällä kompensointivaralla, ja tästä nähtävästi tulee se toinen yleisesti nähty preload arvo 0.062".

Cadillacin racing lifteriä (GM #88958689), paino 129 g, ei taulukossa ole. Suositus sille näyttää olevan käyttää 0.060" preloadia.

GM:n tarkoitus on ollut saada välyksenkompensointivaraa lähes symmetrisesti molempiin suuntiin. Kuitenkin jotkut käyttävät 0.040" preloadia, jotkut jopa yli 0.100".

Mielenkiintoista on myös se, että GM on jättänyt kokonaiskompensointivaraa 1% enemmän sisäänpäin, vaikka virifirmojen uskomus on että alumiinilohkon terästönäreita suurempi lämpölaajeneminen vaatisi kompensointikykyä enemmän ulospäin. Todennäköisesti huomattavasti lohkoa ja tönäriä kuumenpana käyvä venttiilin varsi ja sen lämpölaajeneminen kumoaa alumiinisen lohkon ja terästönärin välisen pituusmuutoksen. GM:ää lienee siis uskominen.

Automaattinen pituussäätöhän tapahtuu
- pidempään suuntaan check ballin yli tapahtuvalla öljyvirtauksella kun ollaan nokan perusympyrällä (ison jousen perustehtävä on ajaa välys nollaan) ja paine-ero kuulan yli on riittävä
- lyhyempään suuntaan vuotona rungon ja plungerin välistä

Iso preload tarkoittaa käytännössä sitä, että lifteri voi painua vähemmän kasaan venttiilin aukiolon aikana ennen kuin plungerin isku loppuu, pieni taas enemmän (plugerin isku ei tule vastaan). Kasaanpainumisnopeus ei kuitenkaan muutu, joskin isoilla kierroksilla aikaa poistovirtaukselle on vähemmän, toisaalta voimat suurempia jolloin paine jousikammiossa nousee korkeammaksi ja suuremmassa paine-erosta johtuen aikayksikköä kohti vuotovirtaus on suurempi.

Kokonaisvaikutus kierrosluvun funktiona onkin hyvä kysymys, sillä
- vuototilavuus on suoraan verrannollinen käytettävissä olevaan aikaan
- korkeampi paine-ero aiheuttaa lisävirtausta vain painemuutoksen neliöjuuren suhteessa
- jousikammion paine kasvaa kierrosluvun neliössä
=> voi olla, ettei kierrosluku juurikaan vaikuta vuototilavuuteen.

Iso preload
- venttiileiden avautumishetket eivät muutu
- venttiileiden sulkeutumishetket siirtyvät myöhäisemmäksi (kokeellisesti haettuun nokan mitoitukseen verrattuna)
- saadaan suurempi keskimääräinen virtauspinta-ala

Imu siis sulkeutuu myöhemmin => huipputeho kasvaa, alavääntö heikkenee
Pako sulkeutuu myöhemmin (overlap kasvaa) => sama kuin imun kohdalla, HC-päästöt kasvavat
Virtauspinta-alan kasvaminen parantaa täytöstä => vääntö paranee kauttaaltaan

Tehon mahdollinen kasvaminen toki riippuu kansista ja imu- sekä pakosarjojen mitoituksista, eli on mahdollista että imukanavan virtausnopeus ei ole riittävä ottamaan hyötyä myöhäisemmästä imuventtiilin sulkeutumisesta tai että pulssien ajoitus menee huonompaan suuntaan.

Pieni preload
- venttiileiden avautumishetket eivät muutu
- venttiileiden sulkeutumishetket siirtyvät aikaisemmaksi (kokeellisesti haettuun nokan mitoitukseen verrattuna)
- pienentää keskimääräistä virtauspinta-alaa

Imu siis sulkeutuu aikaisemmin => huipputeho vähenee, alavääntö paranee
Pako sulkeutuu aikaisemmin (overlap pienenee) => sama kuin imun kohdalla, HC-päästöt (virinokalla) pienenevät
Virtauspinta-alan pieneneminen heikentää täytöstä => vääntö heikkenee kauttaaltaan

=> Toimisiko tönärikikka samoin kuin ahdettua corvettekoneista venettä rakentavan käyttämä kikka ruuvata mekaanisen nokan välykset suuriksi leimaa varten?

Edit: Virifirmojen havaintoja, osa 1

The preload of all hydraulic roller lifters should be somewhere between 0.060” minimum and) and 0.120.” I personally prefer a preload of 0.080.” I have done hundreds of Spintron/dynamometer tests evaluating lifter preload and its effects on valve train stability and power output. The deeper preload keeps the power curve from “dropping off a cliff” once you pass the peak power point. This really helps stabilize the valve train and reduces the tendency for lofting just past the power peak. I cannot tell you why it happens; I just know that it always works. Shallow preloads, 0.008” to 0.040” cause the power to drop off quickly and substantially. They also tend to induce lofting more quickly. This is especially true with preloads under 0.015” because the aluminum block/engine assembly expands at least 0.015” when the engine temperature stabilizes and that eliminates any preload and introduces a hammering shock to the pushrod as the “lash” is being taken up by the cam lobe.

http://www.corvetteforum.com/forums/...post1574907875

[MikkoV]

Mitähän tuosta esijännityshommasta pitäisi miettiä

https://www.texas-speed.com/p-309-gm...e-lifters.aspx

Itse otin nuo nostajat LS3:seen, joka muuten pitäisi olla juurikin tuo em. listan 17122490. Tuota tyyppiä käsittääkseni käytetään suoraan korvaavana osana huollossa. Nostajan kokonaispituus on sama kuin LS3 oem, mutta kuppi korkeammalla. Antaa vakiokorkuisilla kansilla ja työntötangoilla 0.012" eli 3mm esijännityksen. Tuntuu vähän rajulta.

Omassa tapauksessa rajoittaja vakiohko 6500rpm, mutta konetta käytetään paljon maksimikierroksilla, ja myös pidetään maksimikierroksilla pidempiä vetoja putkeen. Nokka:
Duration @ .050 (Int/Exh): 227/238
Gross Valve Lift (Int/Exh): .583"/.600"

[barum]

Joo, korjasin tuota yllä olevaa. Taulukko on hieman epäselvä tulkittava, ja tämän hetken käsityksen mukaan oikea tulkinta on se, että nykyinen "universal lifter" on tuo alimmainen, ts. sama joka sinullakin on. Myös minulle tuli samat lifterit kun tilasin uuden setin.

Sinänsä liftereiden pituusero tulee kompensoitua, kun näillä uusilla preload-ohje/tavoite on 0.082" edellisten 0.062" sijasta.

Sinulla ei ole vakionokka, vaan virinokka. Virinokissa nokan perusympyrä ei välttämättä ole sama kuin vakiossa, vaan yleensä se on pienempi. Tästä puolestaan seuraa, että jos kantta ei ole laskettu, eivätkä venttiilit ole seetikulmarempan jälkeen merkittävästi syvemmällä kannessa (eikä niiden varsia ole hiottu vastaavasti lyhemmäksi), tarvitaan vakiota pidemmät tönärit. Tämä on myös se syy, miksi tönäreiden pituus pitää aina mitata.

Kumpi lukema on oikea 0.012" (0,3048 mm) vai 3 mm?
Sinänsä 0.120" on arvo, jota jotkut käyttävät, useampi näkyy kuitenkin käyttävän 0.100" preloadia, eli vähän vakiota suurempaa.

Jos olen oikein ymmärtänyt, vakion LS7-nokan perusympyrä on 1,450". Yhdessä mittaamassani after market -nokassa imupuolella oli 1,435" ja pakopuolella 1.450". Toisen lukemia en muista ulkoa, mutta ne olivat vielä tätä pienemmät, joten ilman muita muutoksia tarvittaisiin vakiota pidemmät työntötangot.

[MikkoV]

Edellisessä postauksessa yksi nolla liikaa tuumamitassa.

Mutta joo, noita pähkäiltiin kavereiden kanssa viime yönä ...mittailin äsken uusiksi hieman otollisemmassa väsymystilassa, digitönärin sijaan mittakellon ja magneettijalan kanssa, keinun päästä tönärin kohdalta. 2.2-2.3mm.

Ja mittailin myös nostajan kokonaisliikkeen, yli 5mm, olikohan tarkka 5.3mm, tuo jäi kirjaamatta ylös.

Muistaisin, että mulla nokan perusympyrä oli sama kuin LS3 vakio. Ja tuon ollessa aika maltisella nostolla, niin ne käsittääkseni tapaa ollakin.

[barum]

Eli preload olisi luokkaa 0,087...0.091". Itse jättäisin tuohon.