Tuiskeen C4 LT4 Turbo

[Tuiske]

Eikös tuo PCV venttiili itsessään ole jo takaiskuventtiili? Eli vain sen jättäminen paikalleen riittää? Toki siis lisäksi tulisi myös toiseen venttiilikoppaan huohotinletku kerääjäsäiliölle.

Huohottimestä ahtimen imupuolelelle pitänee letku vetää katsastusta varten? Olen ymmärtänyt että semmonen huohottimen suoraan ilmaan päästävä suodatin ei ole laillinen? Tämä letku ahtimen imupuolelle toki siis lähinnä katsastuksen ajaksi, en toki halua sotkea ahdinta ja välijäähdytintä öljysumulla.

[LT-1]

Originally Posted by Tuiske

Eikös tuo PCV venttiili itsessään ole jo takaiskuventtiili?

Kuristin, alkuperäinen tarkoitus kuristaa silloin kun alipaine on suuri. Ei ole pitävä siten kuin oikea takaisku.

Helppo testata kun työnnät suuhun ja puhallat.

Mulla oli PCV ja takaisku sarjassa, siis peräkkäin kampikammion ja imusarjan välissä.

[Tuiske]

Juu eihän se PCV venttiili toimi takaiskuna, hommasin sen kaveriksi 10mm takaiskuventtiilin letkun väliin.

Hitaasti mutta varmasti homma nytkähtelee eteenpäin. Mulla oli tarkotus että käyttäisin koneessa valmiina olevia Lunatin Street rod kiertokankia (taotut 4340 takoveivit), mutta on alkanut mietityttämään että eihän ne vain ole se heikoin lenkki tässä kokoonpanossa. Lunati speksaa ne 500hp tehoille. Niissä on 3/8" pultit ja pulttien materiaali ilmeisesti 8740. Kaikissa lähemmäs 1000hp speksatuissa veiveissä on 7/16" pultit ja pulttien materiaalina hyvin usein ARP2000 joka on kovempaa kuin tuo 8740. Harkinnassa nyt on että laittaisin pykälää järeämmät H-profiili veivit. Pulttien materiaali ja koko varmaan tulee ongelmaksi korkealle kiertävissä moottoreissa. Tarkoitus olis tässä laskea rajotinta jopa vakiosta, että luotettavuus kasvaisi, joten en usko että nykyisillä Lunatin veiveilläkään pultit pettää, mutta saattaa ne kovan väännön alla nurjahtaa ja sitten tulee romua vähän enemmänkin.

Lähinnä näitä Scatin veivejä nyt olisin hommaamassa. Eikö Scatit ihan ok tavaraa ole vaikkei ehkä Lunatin laatua? Vähän tuntus ikävältä vaihtaa ainakaan huonompiin ja budjetti ei anna myöten ostaa mitä tahansa veivejä. https://www.summitracing.com/parts/sca-6600021a

Männiksi ajattelin jättää Lunatin omat. Tämmöset löyty koneesta:

[barum]

Tuo jenkkien tapa speksata veivejä eri teholuokkiin on jotain, mitä on käytetty kun muutakaan perusvirittelijän ymmärtämää tapaa ei oikein ole. Sama juttu muidenkin komponenttien kuten voimansiirron osalta, eli kun oletetaan yleissimmät sovellukset, jolloin kierrosluku, välitykset jne. tulevat määritellyksi, homma voi olla hehtaarilla. Parasta on kuitenkin hakea referenssejä, eli mitä veivejä on onnistuneesti käytetty vastaavissa ahdetuissa tai NOS-koneissa.

Kierroslukua en näkisi tarvetta rajoittaa vakiosta alaspäin, tarvitset kuitenkin kunnolla toimivan ahtopaineensäädön, joka konetta kuormitusmielessä suojelee. Toki myös seosten ja pakokaasunlämpötilan tulee pysyä lapasessa, että elämä palotilassa ei lopu äkillisesti. Kuten totesitkin, nurjahdus on se miltä ahdinkoneessa täytyy suojautua vaparia enemmän, ja varsinkin jos aikomus on jossain välissä käytää RE85:sta. Syy on se, että se ei juuri nakuta, ja epähuomiossa voi ennakkoa tulla säädetyksi turhan aikaiselle etenkin kun ei olla dynossa.

[heimo huima]

Vaihtoehtoista ajatelua, paksumman kannentiivisteen tilalla vaihtaisit männät
enemmän ahdinkäyttöön suunniteltuihin vaikka

https://www.summitracing.com/parts/jep-131631-8

Kanget 6.0 pituudesta 5.7:een, jolloin mäntäkin on ahdinkäyttöön kestävämpi.

Loputon suo, mutta jos kangetkin vaihtaa niin samalla männät paremmin soveltuviksi.

Riippuu tietty haluaako hepat lähempänä 500 vai tonnia ja kestävyys tärkeää.

[Tuiske]

Kyllähän se varmastikkin juuri noin on että ilmoitettu veivien tehonkesto on todella karkea yleistys mikä pätee vaan johonkin oletus kuormitukselle ja kierrosluvulle jne. Ahtopaineensäätöön tulee MAC 4-tie venttiili ja tietty eculla ohjaus. Seokset toki tulee säädettyä turvallisiksi ja polttoainejärjestelmä sellaiseksi että tavaraa riittää suuttimille asti. Pakopaineiden mittaamiseen teen ainakin valmiiksi nipan pakosarjaan mutta en usko että tulee olemaan tuolla ahtimella ongelmaa, 1.32 AR ja ahtimesta ei oteta kaikkea irti. Pakopaineet tulee olemaan maltilliset. RE85 tulee polttoaineeksi, tai sekin, laitan flex fuel anturin että voi ainakin talviseisontaan laittaa bensat tankkiin. Tarkoitus olisi myös säätää niin että bensalla ahtopaineet rajoittuu hukkaportin jousen mukaiseen minimiin.

[Tuiske]

Originally Posted by heimo huima

Vaihtoehtoista ajatelua, paksumman kannentiivisteen tilalla vaihtaisit männät
enemmän ahdinkäyttöön suunniteltuihin vaikka

https://www.summitracing.com/parts/jep-131631-8

Kanget 6.0 pituudesta 5.7:een, jolloin mäntäkin on ahdinkäyttöön kestävämpi.

Loputon suo, mutta jos kangetkin vaihtaa niin samalla männät paremmin soveltuviksi.

Riippuu tietty haluaako hepat lähempänä 500 vai tonnia ja kestävyys tärkeää.

En tiedä kuinka ahdinkäyttöön sopivat nämä Lunatit ovat mutta ei varmasti sieltä huonoimmasta päästä. Niissä on 20cc palotilat männissä. Paksua kannentiivistettä en ole nyt laittamassa (toisin kuin aluksi oli ajatus) vaan teen korkeammilla puristuksilla mutta RE85 käyttöön jolloin puristukset on ok. Ajatus olis laittaa Cometicin 0,053 paksut MLS tiivisteet jos semmoset saa vaan jostain ostettua, niillä laskennallisesti puristukset 10:1. Männät on eilisen yhden sylinterin mittauksen otannan perusteella 0,23mm alle dekkitason.

[JJ66]

Originally Posted by Tuiske

Mulla oli tarkotus että käyttäisin koneessa valmiina olevia Lunatin Street rod kiertokankia (taotut 4340 takoveivit), mutta on alkanut mietityttämään että eihän ne vain ole se heikoin lenkki tässä kokoonpanossa. Lunati speksaa ne 500hp tehoille. Niissä on 3/8" pultit ja pulttien materiaali ilmeisesti 8740. Kaikissa lähemmäs 1000hp speksatuissa veiveissä on 7/16" pultit ja pulttien materiaalina hyvin usein ARP2000 joka on kovempaa kuin tuo 8740. Harkinnassa nyt on että laittaisin pykälää järeämmät H-profiili veivit. Pulttien materiaali ja koko varmaan tulee ongelmaksi korkealle kiertävissä moottoreissa. Tarkoitus olis tässä laskea rajotinta jopa vakiosta, että luotettavuus kasvaisi, joten en usko että nykyisillä Lunatin veiveilläkään pultit pettää, mutta saattaa ne kovan väännön alla nurjahtaa ja sitten tulee romua vähän enemmänkin.

Männiksi ajattelin jättää Lunatin omat.

Jos kk:n pultit kestävät vaparina niin miksi ei ahdettunakin. Eihän kk:n pultit kuormitu ahtopaineesta vaan päinvastoin painehan helpottaa pultin elämää kun esim imutahdin aikana kampiakseli repii mäntää alas niin paine männän päällä keventää pulttien kuormitusta, vaikkakin minimaalisesti. Työtahdin aikana pultti ei tiedä ahtopaineesta mitään.

Runkolaakereiden ja kannen pultit kannattaa mielummin huomioida.

Pulteissa kestävyyteen vaikuttaa tietysti materiaali mutta enemmänkin kannattaisi varmistaa laatu eli pultin laatu ja asennuksen laatu. ARP on varmasti riittävän laadukas ja kun tekee asennuksen ohjeiden mukaisesti niin toimiikin kuten suunniteltu.

Pultin kiristysmomentista noin puolet katoaa pultinkannan kitkaan. Kierteen kitka lisäksi lisää myös pultin kiertymää eli tuo vääntöjännityksen, jota pultilla ei pitäisi olla ollenkaan. Pultin spekseistä selviää mitä voitelua pitää käyttää kierteessä ja kannan alla.

Tarkoitat varmaan, että kovan puristuksen alla kiertokanget voisi nurjahtaa, voihan ne nurjahtaa tietenkin mutta sullahan ei ilmeisesti aivan älyttömiä ahtopaineita on tarkoitus käyttää ja jos kierrokset pysyy jopa vakiota matalammalla niin en olisi huolissani. Panosta mäntiin ja säätöihin. Minulla kun hajosi moottorista mäntä niin olen tullut tulokseen, että männänrenkaiden väli on ollut liian pieni eli se on pienestä kiinni.

Liian tai tarpeettoman lujien pulttien käytöstä ei ole mitään hyötyä. Sitkeys yleensä kärsii kun haetaan samasta seoksesta maksimaalista lujuutta.
.

[Tuiske]

Kiitoksia kommenteista. Nurjahdus on se mikä hieman huolettaa, ei pultit. Totesin vain että korkeammille tehoille "speksatuissa" veiveissä vain käytetään ARP2000 pultteja, ne on vähän kalliimpia mutta tuskin niitä helpommin rikki saa. Sinänsä niillä ei ole tässä moottorissa niinkään merkitystä juuri sen takia että tätä ei kierrätetä, eikä tähän tule erityisen painavia mäntiä jne. Maksimi vääntö kasvaa varmaan aika reilusti ja siksi nurjahdus huolettaa. H-profiili kestää sivusuuntaan nurjahdusta huomattavasti paremmin kuin I-profiili. I-profiili taas kestää paremmin korkeiden kierroksien aikaansaamaa rasitusta. Kiertokangen kuormitus on yhdistelmä mm. palotapahtuman tuottamasta paineesta, kampiakselin kierrosnopeudesta, männän painosta ja kiertokangen omasta painosta.

Alakerta on kasattu Lunatin rotating assemblyn mukana tulleilla pulteilla, varmaan ARP tekeleen? Kannenpultteina on ARP.

JJ66 onko näppituntumaa miksi männät olisi heikompi lenkki kuin nuo lunatin I-profiili veivit? Mulla ei ole mitään tietoa näistä sen tarkemmin, mutta rankan googlettelun perusteella lähes aina H-profiileja pidetään parempina kuin I-profiilit edullisemman pään veiveissä. Kalliimmat billetti I-profiilit on sitten asia erikseen.

En olisi männänreinkaiden välistäkään kovin huolissani, mutta männänrengasvälys pitää säätää ahdettuun sopivaksi. Se on heittämällä heikoin lenkki jos sitä ei tee. Tän moottorin kasauksen yhteydessä männänrengasvälykset on säädetty aika tiukkaan päähän ja sillä kerjäis kiinnileikkautumista ilman muuta jos sitä ei kasvata. Männänrenkaiden väli voi männästä hajota myös sen takia että männänrengasvälys mennyt kuumetessaan nolliin.

[jopex]

On kiinnostava topic,kiitoksia.
Voisitko avata lisää tuota männänrengas välysasiaa?
Miten määritellään sopiva välys renkaille eri setupeissa.Onko siihen laskukaava vai kokemuksen kautta tuleva taito?