#11
|
||||
|
||||
En olekaan koskaan päässyt näkemään koppiautoissa pituussäädettävää coiloveria. Tuossa voisi olla säätömahdollisuus alapäässä, näyttäisi kyllä edellyttävän alapään pulttien avaamista tuo mutterin lisäksi. Yläpään rakenne näyttää vain kiinnityspisteen vahvistukselta, vaikka ehkä tuollakin tavalla voisi säädön saada tehtyä.
Eikä kovinkaan usein ole käytettävissä erillisiä säätöjä coiloverin kiinnityspisteissä, joten esijännityksillä mennään erittäin usein. Nämä kuvat on otettu jo aikaa sitten, laatu on heikko, mutta toivottavasti niistä saa selvää. E30 M3 etutolppa, pientä shimmailua lukuunottamatta ei käytännössä pituussäätömahdollisuutta. Kuvassa näkyy myös tuollainen löysä apujousi, jonka tehtävä on pitää pääjousi paikoillaan kaikissa tilanteissa. Yläpään kiinnityspisteessä camber-säätö + uniball. Jousien alapuolella esijännityksen säätö. E30 takapään rankasti modifioitu (lue: kokonaan uusi rakenne) iskarikotelo yläpään kiinnityspisteen säädöllä (muistaakseni 50x1mm tms. kierre + lukitus mutterilla) + normaali coilover, tässä kaksi pääjousta joilla eri jousivakiot, tässäkin alapäässä esijännityksen säätö. Mitä tulee eri lailla käyttäytyviin nurkkiin, on hyvä muistaa että - auton ja kuljettajan massa ei ole juuri koskaan jakautunut tasaisesti pituus- tai poikittaissuunnassa edes staattisessa tilanteessa - jousivakiot pääjousissa (1..2 jousta/tolppa) eroavat hyvin usein etu- ja taka-akseleiden kesken - nuo edellä mainitut pito/apujouset voivat kyllä olla kaikkialla samat jousivakioltaan, mutta ne puristuvat käyttöalueella täysin kasaan Kuten edellä tuli jo esille, jousivakio on yleensä riippumaton joustosta (harvemmin coilovereissa käytetään progressiivisia jousia), eli samansuuruinen lisäkuorma esimerkiksi kumpaankin etunurkkaan tuottaa edelleen samansuuruisen poikkeaman, vaikka niissä olisikin lähtötilanteessa erisuuruinen esijännitys nurkkapainojen tasaamiseksi.
__________________
"The world has gotten it into its head that wind power is the solution to everything, and I just don't think it is. Wind is just annoying, internal combustion is good." Last edited by barum : 24.03.2021 at 23:00. |
#12
|
||||
|
||||
Quote:
En tiedä miksi kukaan haluaisi ostaa sarjaa mitä ei voi säätää, esim. itse en silloin olisi muuten saanut auton maavaraakaan säädettyä tarkasti kohdalleen. Erityisesti tällaisten ilman apujousta olevien ratajousien kanssa en puristaisi niitä yhtään kasaan enempää kuin on pakko, koska jousituksen liike on jo muutenkin niin lyhyttä, että nytkin tuppaa epätasaisella välillä yksi rengas irtoamaan tiestä jos korkeuserot ovat esim. uraista tietä ylittäessä liian suuria. Jokainen milli mitä jousta kiristää kasaanpäin on pois kallisarvoisesta pyörän ulosjoustosta. Sen sijaan coiloverin pituussäätö on mitä mainioin tapa säätää nurkkapainot ilman kompromisseja. Quote:
Quote:
__________________
can you count suckas? I say the future is ours, if you.. can count |
#13
|
||||
|
||||
Eli sittenkin coiloverin pituutta voi säätää, mutta ei jousen jäykkyyteen koskemalla? Luulin olleeni väärässä, mutta erehdyin!
__________________
Corjaamo@vettepeikko.fi MPA@cfc.fi http://www.vettepeikko.fi 1969 C3 cabriolet, C31, C60, M21, J50, N37, U69, 973/zQ4 1 out of 6. Myydään.... Ehkäpä. 1968 C3 coupe 427 L71, F41, M21, N40, U79, A01, 978/Black valmistuu pikkuhiljaa. 1987 C4 coupe 350 autom black since 1995 1984 Jaguar XJS V12 projekti MYYDÄÄN! Hp 2500¤ 1967 Tiger 289cid projekti 1971 Honda Monkey Z50A |
#14
|
||||
|
||||
Quote:
Quote:
Yllä oleva kuva on koesovituksesta, jonka perusteella tein tolpalle ihan kunnolla tilaa (huomaa mutterit, joilla iskaria on tuotu etäämmälle renkaasta) ja huomattavasti tukevamman rakenteen varustettuna yläpään korkeussäädöllä. Toisekseen, rata on eri asia kuin katu tai jopa ralli. Auto ja sen jousitus on vain puolet yhtälöstä, pinta jolla ajetaan ja sen tasaisuus on toinen. Ensimmäiseen voi auton rakentaja vaikuttaa, toiseen ei. Tällöin suunnitellaan robusti ratkaisu, eikä ulosjoustossa jäädä muutaman millin varaan ja toivota parasta. Tottakai mitä korkeammalla tasolla toimitaan, sitä vähemmän kompromisseja halutaan tehdä. Kolmanneksi, ratakäytössä ulosjoustoa halutaan joskus jopa rajoittaa, jotta ulkokaarteen puoleisille renkaille saadaan mahdollisimman suuri osuus tukivoimasta kun sisäkaarteen puolella rengas irtoaa maakontaktista. Tässä vuodelta 1992 BMW Motorsportin parasta osaamista DTM-sarjasta, magnesiumiakin hyödyntävä etutolppa: Tietääkseni ja kuten kuvistakin käy ilmi, roll centerin säätöön ja bump steeringin minimointiin löytyy monipuoliset välineet, mutta vaikka tolpan alapäähän olisi ollut varsin helposti tehtävissä tolpan pituussäätö, sitä ei ole kuitenkaan tehty. Kuvassa näkyy, että ovat käyttäneet myös progressiivista jousta tarpeen vaatiessa. Rahasta ja osaamisesta homma ei varmasti ollut kiinni, mutta syynä saattoi olla se, ettei tolpan pituussäädölle ollut riittävän merkittävää tarvetta. Ja ennen kuin tulee mieleen, että hidas ja vanha rimpulahan tuo on, Häkkinen ajoi vanhemmalla, 2.3-litraisella 300-heppaisella versiolla Affella 1.21 ajan. Quote:
Quote:
__________________
"The world has gotten it into its head that wind power is the solution to everything, and I just don't think it is. Wind is just annoying, internal combustion is good." Last edited by barum : 25.03.2021 at 12:50. |
#15
|
||||
|
||||
Quote:
__________________
"The world has gotten it into its head that wind power is the solution to everything, and I just don't think it is. Wind is just annoying, internal combustion is good." |
#16
|
||||
|
||||
Quote:
Ja se että oliko jousi tuohon 500 euron arvoiseen suolassa uitettavaan silloiseen työmatka-hupiautoon oikea vai väärä budjetin ollessa todella rajallinen on epärelevanttia tässä yhteydessä. Jos sille linjalle lähtee niin ko. auto on varsin epäkelpo mihinkään toimintaan muutenkin ja sitten pitäisikin vaihtaa kaikki sen sisältämät komponentit. Nyt sentään hyvien renkaiden ollessa alla, Bemari tuntui suihkivan mutkat läpi melko mallikkaasti kun vertasi tielläliikkuviin muihin _saman_ hintaluokan autoihin -kunhan tiellä ei ollut isoja röykkyjä. Ratatyyppisissä olosuhteissa mutkissa rajallinen ulosjousto tuntui tosiaan olevan hyvinkin eduksi, kuten jo mainitsitkin. Ei kuitenkaan eksytä liian kauas alkuperäisestä aiheesta, vaan yksinkertaisesti pidetään mielessä, että jos coilover ei ole pituussäädettävää mallia, on silloin tärkeää että coiloverien kiinnityspisteet ovat symmetrisesti jotta nurkkapainoissa ei ole suuria eroja. Ja juuri siitä syystä niin monissa vakavissa kilpa-autoissa ei ole tarvittu pituussäädettävää coiloveria, siellä on olleet ammattilaiset, aika sekä raha asialla ja kaikkia parametreja, kuten kiinnityspisteitä on voitu muokata mielin määrin, jousien vaihtamisesta puhumattakaan. Quote:
__________________
can you count suckas? I say the future is ours, if you.. can count |
Currently Active Users Viewing This Thread: ( members and guests) | |
Thread Tools | Search this Thread |
|
|
Sponsored Links | |||||
|