C5 ohjelmointityökalut, mitä, mistä ja mitä niillä tekee?

[Juhatee]

Originally Posted by Juhatee

Nuo GMPP:n vehkeet kyrsivät päivä päivältä enemmän.

Nykyään jurppii jo muutkin kuin GMPP vehkeet
Kun pääsin eroon GMPP rajoittuneisuudesta esim tyhjäkäynnin ilmamäärien suhteen laittamalla TBSS:n E67:n ohjaamaan moottoria, pääsin seuraavaan haasteeseen josta minulla olikin jo haisu keskustelupalstoilta. Vaikka uhmakkaasti ajattelin ettei se nyt noin vaikeaa voi olla...


4L60/65/70 sai n. 2006 alkaen sisäänsä yhdestä (tai useammasta) rummusta pulsseja lukevan input speed sensorin (ISS) jonka tietoa verrataan lootanohjaimessa (TCM) auton nopeustietoon (VSS) ja lähetetään noiden kahden yhteissummasta laskettu tieto moottorinohjaimelle (ECM).


No entäpä jos ko. ISS anturia ei ole lootassa? Luulisi että sitten pärjätään pelkällä VSS-tiedolla. Mutta ei, GM ei päästä helpolla vaan TCM ei suostu lähettämään tietoa eteenpäin kun se ei koostu noiden kahden anturin yhteistuloksesta.


Eli nyt nopeustieto korruptoituu hetipian liikkeellelähdön jälkeen ja TCM ei vaihda vaihdetta tai ECM hoida muita nopeuteen liittyviä tehtäviään.


E67 ohjainta ei ilmeisesti ole ikinä GM toimesta laitettu sellaisen lootan kaveriksi jossa ei ole ISS:aa joten ei ole olemassa kalibraatiota joka ei vaatisi ISS:n signaalia. Jotenkin oletin että tämä hoituisi jollain segment swapilla tms mutta mitä enemmän netistä etsin tähän ratkaisuja, sitä enemmän löydän saman asian kanssa painineita jotka ovat lopulta vaihtaneet koko vaihteiston tai harrastusta.


En vielä luovuta mutta kaikenlaista on jo käynyt mielessä lähtien ISS:n simuloimisesta jollain huijauspiirillä tms.


Luulin jo jossain vaiheessa että GM kikkailu kymmenen eri kaasupoljinkonfiguraation kanssa olisi riittävä kiusanteko mutta ei se ollutkaan vasta kuin jäävuoren huippu. Mitä uudempia ohjaimia tutkiskelee, sitä enemmän niissä on haittoja hyötyjen vastakohtina.

[Macho]

Originally Posted by Juhatee

kaikenlaista on jo käynyt mielessä lähtien ISS:n simuloimisesta

Kuulostaa melko korkealentoiselta

[MPÄ]

Eikös se ISS data ole käytännössä moottorin kierrosluku? Syöttää sen sinne jotenkin

[VetteMan]

Originally Posted by MPÄ

Eikös se ISS data ole käytännössä moottorin kierrosluku? Syöttää sen sinne jotenkin

Ei ole moottorin kierrosluku, kuin ainoastaan turbiinilukon ollessa päällä.

Input Shaft Speed eli vaihteiston sisäänmenoakselin pyörimisnopeus ja akseli pyörii ajossa hiljempaa kuin moottori, riippuen miten turbiini luistaa milläkin kierrosalueella.

[Pekka Berkeles]

C5 säätöketjuhan tämä on mutta mahtunee hyvin tänne vaikka C6 onkin.

Rakennettu vapari LS3, 12.5:1 puristukset, isommat suuttimet, tunnel ram, jotkut keinuvivut, peltisarjat, 102 mm kaasuläppä, jotkut venajouset ja tönärit sekä varsin räyhäkkä nokka:

- nosto: 0.632/0.627
- asteet 0.050 nostolla: 251/266
- asteet .006 nostolla: 306/315
- 113 LSA

Dynoon huomenna, mutta sitä ennen olen tehnyt katuajon säätöjä ja kylmästarttien sekä käyntilämpöisenä starttauksien muokkauksia. Startit on nyt aika hyviä ja aivan järkyttävä nykiminen 1000...2000 kiekan välillä on nyt melko hyvin poissa. Toki vähän pitää tottua siihen, että kaasuläppä pitää olla riittävästi auki eli tyhjäkäynnin ja aivan pienen painalluksen välissä on vielä nykimisvaaraa. Sen voi välttää valitsemalla joko isomman tai pienemmän vaihteen. Vetää kuitenkin kuutosellakin jo hyvin 900 rpm:stä eteenpäin.

Ilmamassamittari eli MAF oli pakko ottaa pois käytöstä. Sen kanssa nykiminen paheni selvästi joka kerta. Toisaalta kaasun nosto ei aiheta nykimistä koska nyt bensansuihkutus katkeaa sopivasti nykimisherkällä alueella.

Venajousien arvoista tai rakenteesta ei ole tarkempaa tietoa. Nyt kierrosraja on 7300 rpm ja ainakin osakaasulla ei vaikuttanut olevan mekaanisia ongelmia.

Saapa nähdä mihin maksimitehon kiekat asettuu.

[Pekka Berkeles]

Tämä kertookin jotain nokan luonteesta:

RPM Operating Range: 3,500-7,500
Usage: Drag Race

https://www.compcams.com/stage-2-lst...stons-cpg.html

[barum]

Äkkiseltään sanoisin, että runnerit ovat niin lyhyet että sen mitä 7000 rpm yläpuolella hyötyy, ottaa takkiin paljon laajemmalla alueella keskikierroksilla. Nokka taas pitää huolen, että alavääntö on tuntuvasti alkuperäistä matalampi ja vaikutus ulottuu keskialueelle asti.

"Vetää hyvin" vai "vetää tasaisesti" 900 rpm alkaen? Veikkaan jälkimmäistä, niin paljon alhaalta puuttuu täytöstä. Jos vielä äksyilyä on jouduttu kesyttämään pienillä pintakaasun ennakoilla, vaste kaasunpolkimeen voi olla vähän tahmea, mutta kierroksia käyttämällähän sen pystyy kiertämään. Tuolla overlapilla ja imusarjalla reversiota on niin paljon, ettei ole ihme että MAF jouti romukoppaan.

Weekend warriorina voi olla haluttua vaihtelua, mutta arkikäytössä uutuudenviehätyksen kadottua fun factoria voi joutua etsimään.

[Pekka Berkeles]

Totta puhut, taas kerran "Barum".

Moottori vetää tasaisesti 900 rpm alkaen. Alempaa en ole kokeillut, eikä ole olennaistakaan. Ei se varmaan erityisen reipas silloin ole; pitää kokeilla vielä huomenna kadulla uudelleen.

Ennakkoja en halunnut ottaa pois (tuolta nykimisalueelta), kun moottori on sitten niin lussu, ettei sillä ole kiva ajaa.

Varmaan jotain 15 eri säätöversiota kokeilin nykimisenpoistoon, kunnes totesin ettei se tästä enää paremmaksi tule. Itselleni kelpaisi kyllä, varsinkin harrasteautona jolla ei aja päivittäin. Toki sillä päivittäinkin ajaisi, mutta nää on niin makuasioita.

Suurin teho tuli dynossa vähän alta 7100 rpm, suurin vääntö vähän yli 6100 rpm. Se kertoo imusarjasta ja nokasta aika paljon.

[barum]

Originally Posted by Pekka Berkeles

Suurin teho tuli dynossa vähän alta 7100 rpm, suurin vääntö vähän yli 6100 rpm. Se kertoo imusarjasta ja nokasta aika paljon.

Totta, pitäisi toki nähdä käyrät, mutta jos vääntökäyrän huippu ei ole vain rajallinen tason nousu muuten tasaisesta 1000..2000 rpm alueesta, niin se kertoo paljon.

Olen aiemminkin referoinut yhden tutun 6-sylinterista kilpamoottoria. Syksyn aikana ajettiin varsin kattava sarja runnerin pituuksia dynossa, ja etukäteen yritettiin erilaisilla mitoitusmenetelmillä tehdä valintoja koesarjaan otettavien pituuksien suhteen. Kokeiltiin myös hyvin lyhyitä pituuksia, kaikissa kuitenkin asiallinen ns. bell mouth.

Relevantit havainnot

1) Optimipituinen runner häviää vain kaikkein ylimmällä kierroslukualueella lyhyemmilleen, mutta pesee ne todella laajalla alueella, joka muodostaa suurimman osan käyttöalueesta.

2) Kyse on siinä määrin monimutkaisesta ilmiöstä, että laskemalla optimi ei löydy, vaan dyno on se työkalu jota välttämättä tarvitaan.

[Pekka Berkeles]

Pariin kertaan nyt penkitetty ja jokin ei tunnu täsmäävän.

Ensin tunnel ram -tyyppisellä imusarjalla ja sitten vakiolla LS3-imusarjalla.

Se mikä ihmetyttää on suurimman tehon ennakot: 27 astetta. Lisäämällä 1 aste teho ei kasva ja vähentämällä 3 astetta teho pienenee.

Eikä tässä vielä kaikki. Puristussuhde on ilmeisesti luokkaa 12.7:1. Ja polttoaineena 98-oktaaninen bensa.