#21
|
||||
|
||||
Quote:
Siinä tosiaan vois olla tän sarjan vahva puoli, katsastuksista läpi ilman ihmettelyä? Perus vette logoo vaan covereihin tilalle. |
#22
|
||||
|
||||
Kiitos Pekka kylmän hien nostattavasta raportista, karmeeta luettavaa
CF:n ahdetut kutoset osiossa vois löytyä muita kokemuksia? Ois kiva tietää onko camarolla kohtalotovereita. |
#23
|
||||
|
||||
Omasta mielestä laittaisin kanssa mieluiten tuon e-forcen mutta ei vissiin kannata kun on vaan turhaa lisäpainoa. Outo homma kyllä jos näin on. Ei kai tuo nyt niin uusi keksintö ole?
__________________
1991 Triple Black Six Speed Corvette Coupe (ex) 2008 Triple Black LS3 SC Z51 3LT Corvette Coupe 2015 Triple Black Gmc Sierra Denali 4x4 2500HD 6.6 CC. 2012 Triple Black Chevrolet Silverado 2500HD 6.6 Duramax 4x4 Crew Cab Rocky Mountain. (ex) 1995 Chevrolet Silverado 2500 4x4 6.5L Detroit Diesel 1989 Black Mercedes Benz G-Wagon W460 250GDT. (Ex) 2006 Black Jeep Grand Cherokee Limited 5.7L HEMI (ex) 2006 Black Chevrolet Silverado 6.6 Duramax Crew Cab 4x4 (ex) |
#24
|
||||
|
||||
Kannattaa lukea tuo PB:n teksti kerran ja vielä toisenkin jos on sellainen fiilis tämän threadin luettua että e-force olisi se ongelma..
Itsellä ei ole mitään kokemusta kyseisestä paketista mutta sen tekniikka on tuttu. Se tekniikan yksinkertaisuus myös kertoo sen että jos ahtopaine ei toteudu, on syytä etsiä syytä siihen, se tuskin löytyy ahtimesta.. Tuo perustuu roots-ahtimeen jola liikuttaa aina ilmaa täsmälleen samassa suhteessa moottorin pyörintänopeuteen nähden joten jos painetta puuttuu, on jossain vuoto tai tukos imupuolella.
__________________
Vettelöitä ja muita vehkeitä rassauksen kohteina: www.tapanen.net |
#25
|
||||
|
||||
Quote:
Tunnen hyvin kaverin kelle se kitti tuli, autoa on tutkittu useammankin tunnetun alan asiantuntijan puolesta ja tehon puutteelle ei ymmärtääkseni muuta syytä ole löytynyt kuin American hepat vs. Suomi hepat. Mene ja tiedä, itse en rahojani tohon settiin syytäisi mutta osasikos juhatee sanoa jotain vastaavasta kilpailijan paketista? |
#26
|
||||
|
||||
Minä en osaa näistä american tai Suomenhevosten eroista niin sanoa mutta eikös tässä ole kohtuu ymmärrettäviä tuloksia - ja vielä foliohattumiesten mukaan luottettavasta lähteestä - youtuubista
http://www.lsxtv.com/news/edelbrocks...world-results/ ..So there you have it. Four different Corvettes, all run on the same chassis dyno, and all putting down power as advertised. We’d say that’s a pretty good endorsement for the Edelbrock E-FORCE supercharger system, wouldn’t you?.. |
#27
|
||||
|
||||
Harrastajalle, joka haluaa ison moottorin väännön ja tasaisen vetoalueen, on tuollainen roots-tyyppinen ratkaisu ihan oikea. Valitsemalla tuon ei hätyyttele 200 mph maililla eikä 10 sek aikoja vartilla, se on se kompastuskivi jolla internetin keskusteluforumeilla kammetaan rootsit sivuun. Toki hankkimalla heti alkuun "liian ison" roots-ahtimen ja päivittämällä koneen hengityksen sen vaatimalle tasolle, saa nettiuskottavia tuloksia mutta kalliiksi se tulee.. Jos teho on tavoitteena, pääsee joustavampaan ratkaisuun muilla keinoin.
Ajatus 150 hp lisätehosta lienee ollut monenkin ahdinkitin suunnittelijan mielessä koska se on 99% käyttäjille riittävä ja joillekin jopa liikaa mutta käytännössä 99% haluaa kuitenkin virittää lisää, jos ei itseä, niin nettiforumeita varten Threadin autoon: Jos kyseessä on 2300 cc eatonin yksikköön perustuva ahdin, sen pyörimisnopeus valitaan hihnapyörän koolla ja kun moottorin tilavuus tiedetään, saadaan siitä laskettua toteutuva ahtopaine ((rpm*hihnapyöräsuhde)*0,23)/((moottorin tilavuus)/2) Mikäli ahtopaine on suurempi, jokin vastustaa koneen hengitystä eli ilmamäärä ei muutu tehoksi. Mikäli ahtopaine jää alle lasketun, jokin vastustaa ilman kulkua ahtimelle (mitattavissa alipaineena ennen kaasuläppää) tai kaikki ilma siirretään mutta se ei pääse palotilaan asti. Vuoto on pääteltävissä ahtopaineen käytöksestä: Roots tekee oikein mitoitettuna keskialueelle hieman korkeamman ahdon kuin alas ja ylös. Mikäli käyrä on sen muotoinen, lienee hihnapyöräkoot laskettu poskelleen. Mikäli ahtopaine rajautuu tietyssä tasossa, bypass vuotaa läpi. Mikäli kierrokset nostavat ahtoja suhteessa, jokin vuotaa. Nokan overlap alentaa myös ahtoja mutta pienessä mittakaavassa ja se ahtopaineen lasku näkyy lisänä tehossa.. Kaikinpuolin siis hyvin yksinkertainen värkki diagnosoitavaksi (ainakin jos vertaa muihin ahtotapoihin..). E-forcesta jannattanee lukea jenkkiforumeilta koska siellä lienee paljon kokemuksia. Jos suomessa on yksi kokemus ja sekin näin epäselvällä taustalla, se voi viedä paljon harhaan.
__________________
Vettelöitä ja muita vehkeitä rassauksen kohteina: www.tapanen.net |
#28
|
||||
|
||||
Quote:
Sammaa mieltä olen asiasta. Itsellä on kokemusta ainoastaan reilut 1000 km roots tyyppisellä ahtimellä varustetusta Corvetesta, on se alavääntö aina vaan suupieliä nostattava Edelleen olen e-forcen kannattaja normi käyttöauton. Jos kyseisessä Camarossa josta Pekka kirjoitti, tehot tippui ensimmäisen ja toisen dynotuksen välillä, ei voi johtua paskasta ahtimesta kun se ei ollut edes kiinni autossa. Maalaisjärkeä käyttäen saattaa vika olla autossa jos tehot laskee.
__________________
LSx 345 hp Pappamaatti We're Going Green
|
#29
|
||||
|
||||
Onko E-Forcen ahdinsatsilla varustetuissa autoissa sulaneita mäntiä esiintynyt? Tuleeko jokin perussäätöohjelma mukana jottei näin nolosti pääsisi käymään?
__________________
"Kaveripiirissä vaan corvettien kesken"
|
#30
|
||||
|
||||
Quote:
Mikäs siinä on niin noloa? On noita mäntiä sulanut vapareistakin... Eikä nolota yhtään
__________________
6-speed Auto 2008 Atomic Orange Corvette Coupé
582 Nm @ 4500 rpm
448 hp @ 5950 rpm
Heaven wouldn't be so high I know
if the times gone by hadn't been so low
The best laid plans come apart at the seams
and shatter all my dreams
|
Currently Active Users Viewing This Thread: ( members and guests) | |
Thread Tools | Search this Thread |
|
|
Sponsored Links | |||||
|