180 asteiset pakosarjat

[V-P]

Originally Posted by Pekka Berkeles

Oletteko lukeneet ns. pitkän matikan?

Joo minä olen. Joskus olen kokeillut jopa pelkkää lukemista ennen tenttiä. Voin sanoa kokemuksesta, että v*tuiks menee. Ei pelkkä lukeminen riitä. Pitää harjoitella. Eli siis laskea. Laskea niitä harjoitustehtäviä. Eikä pelkästään niitten määrää, vaan ihan oikeasti laskea niitä laskutehtäviä yksi kerrallaan.

V-P:n kommentit tässä ketjussa kuvaavat hyvin eroa sellaisten harrastajien kesken, joista toinen vaan lukee ja toinen taas sekä lukee että laskee. Nimittäin vaikka olen lukenut kaasunvirtauksen teoriaa ekan kerran jo varmaan 25 vuotta sitten, ei se korvaa sitä kokemusta mikä tulee kun itse laskeskelee vaikka sopivien primääriputkien pituutta. Tämä vaikka veikkaisin, että ei ne kaavat kovin monimutkaisia ole, mutta niitä käyttämällä saa näppituntumaa. Sitä samaa tuntumaa mitä tarvitaan pitkän matikan tenteissä.

No se vuodatuksesta. Niin ja kiitos V-P:lle että jaksaa opastaa näissä ketjuissa, vaikka ymmärrän että ihan perusasioissa ei vaan aina jaksa aloittaa alusta (kuten vaikkapa klassinen "kuulin tuas kylillä kun joku väitti, että vastapaine on hyvästä").

Jotain asiaakin. Niin uusille kuin vanhoille pieruille tulee joskus ahaa-elämyksiä. En tiedä onko tämä varsinaisesti ahaa-elämys kenellekkään, mutta satuin tuossa aamulla selailemaan uudehkoa Tekniikan Maailmaa ja huomasin pikku-uutisen Bemarin S 1000 RR prätkästä johon oli jutun mukaan väsätty sekä 4-1 että 4-2-1 pakosarja. Näin siis lehtijutuissa, tietysti voi hyvin olla että toimittaja on ymmärtänyt jotain väärin. Harmi etten ainakaan pikaisesti löytänyt kunnollista kuvausta aiheesta:

http://www.thebikergene.com/sportsbi...-2010-s1000rr/

Ihan mielenkiintoinen tarina tuo BMW:n mm. pakoputkistoa kuvaileva
artikkeli. Lukaisin sen pakoputkisto osion.

Rivikoneeseen ei todellakaan mitään syytä tehdä erimittaisia primäärejä.

Sensijaan V-8:ssa on pakko, ellei vetele niitä primääreitä ympäri konehuonetta koneen ympäri.

Tuollaisilla perhosventtiileillä pystytään hyvän tietokoneohjelman avulla kontrolloimaan painesykäysten värähtelyjen ( oskillaation ) tehoa etenkin sellaisilla kierrosluku- ja kaasuläpän alueilla ja , millä ei ole toivottavaa hillitön imu pakoputkistossa overlapin aikana, vaan mieluummin vastapaine, joka siis parantaa täyttöastetta moottorille muutoin luonnottomilla alueilla. Tuollaisella järjestelyllä siis saadaan lavennettua moottorin käyttökelpoista kierroslukualuetta. Täydellä laululla on toi takimmainen läppä taatusti täysin auki, ja noi etummaiset perhosventtiilit tiukasti kiinni, ja sarja toimii sille lasketulla kierrosluvulla optimaalisesti ihan tavalliseen tapaan.

Tuon toteuttaminen on vaan pikkuisen vaikeaa tallinnurkissa kasaan hitsatuille pakosarjoille. Esimerkiksi vastapaineen tekeminen kiinteäksi, tuhoaa taatusti moottorin huipputehon.

Noi kaavat pakosarjan rakentamiseksi on niin yksinkertaisia, että jopa minäkin pystyn ilman pitkää matikkaa laskemaan niiden avulla esimerkiksi primäärien pituudet, ja kaavaa soveltaen laittamaan jopa eritahtisten sylinteriryhmien pakopulssit tulemaan tasavälein sekundääreihin. Ja se on se tärkeä juttu, vai mitä?

Tentteihin on todella turha lukea, etenkin, jos ei ymmärrä asiaa. Vaikka kuinka lukisi ymmärtämättä asian ydintä, ei perusteita asian oikeaan hallintaan ole. On vain "papukaija" tietoa, jolla toistellaan ulkoa luettuja asioita ja sitä ei oikein voi kutsua ymmärtämiseksi.

[Harri -76]

Onko myös niin, että kun pulssitus saadaan kohdalleen, niin tällöin tarve putkiston loppuosan koolle myös pienenee, kun ei tarvitse epätahtisia pulsseja sekaisin työntää yhtäaikaisesti?

[V-P]

Originally Posted by Harri -76

Onko myös niin, että kun pulssitus saadaan kohdalleen, niin tällöin tarve putkiston loppuosan koolle myös pienenee, kun ei tarvitse epätahtisia pulsseja sekaisin työntää yhtäaikaisesti?

Ainakin sellaisissa pakosarjoissa, jossa primäärit puretaan suuureeen kollektoriin kyllä. 4" tms. kollektoria ei tarvita koska tuollaisissa "tahditetuissa" sarjoissa ei sellasta "ränniä" ei tarvita, vaan pienemmällä pärjää paremmin.

Kannattaa ymmärtää myöskin se, että tuollaisen painepulssin takapuolella aine ( pakokaasu ) on harvempaa = paine on pieni, koska pakoventtiili on mennyt kiinni, ja paineaalto jatkaa liikettään putkessa.
Hyvässä pakosarjassahan ei noilla painepulsseilla sinänsä tehdä muuta, kun mitoitetaan ne siten, että siellä pulssin takapuolella oleva pieni paine on läsnä halutun pakoventtiilin takana kun se sitten aukeaa. Siksi noita nimenomaan tasavälein tulevia painesykäyksiä yhdistetään samaan ( sekundääri ) putkeen, jotta ne ohittaessaan "risteyksen" jättävät pienen paineen taakseen, jonne seuraava painesykäys tekee jo tuloaan jne. jne.

Nyt pitää vaan muistaa se, että pakopulssit, vaikka pakokaasussa liikkuvatkin, on aivan eri asia kun pakokaasun virtausnopeus tai määrä putkessa. Samantehoiset moottorithan käsittelevät polttoaine-ilma seosta saman verran riippumatta pakosarjojen tyypistä ja siten pakokaasujakin tulee saman verran, eikä paine pakoputkessa saisi nousta maksimitehoillakaan.

[Hellman]

Tämä pakosarja homma on sen verran mielenkiintoinen että päätin laittaa muutaman rivin kokemuksiani ja mielipiteitäni. Pakosarjoja on kolmea eri tyyppiä: 4-1, 4-2-1 ja 180ast. 180 asteisessa primäärit tulevat väkisin niin pitkiksi ja mutkaisiksi ettei ne ole järkevä vaihtoehto huipputehoa haettaessa, äänet ja ulkonäkö on toinen asia. 4-1 ja 4-2-1 sarjoissa ei ole huipputehollisesti eroa, kummallakin tavalla oikein tehtynä saadaan tuotettua alipainetta viereiseen putkeen auttamaan sylinterin huuhtelua. Drag race ProStock-luokassa kumpiakin käytetään, jos toinen sarjamalli tuottaisi paremmin kuin toinen niin eikös kaikki ajaisi sillä? Esim. moottorivalmistaja Reher Morrison käyttää 4-1 sarjoja omissa sekä myyntimoottoreissa. Edellä olleisiin F1 sarjoihin oli tehty Merge-kollektorit ja stepit, kumpikin on helppo homma myös Corveten sarjoihin jos intoa löytyy. Edullisia valmissarjoja Mergellä tai stepattuna ei ole eteeni tullut, juuri tiettyyn moottoriin tehdyt kollektorit maksavat alk.$700. Kollektorin mitoitus sarjoissa on aivan yhtätärkeää kuin primääri-putkien jos tehoa etsitään. Olen kokeillut erilaisia pakosarjoja ja kollekroreita dynossa huomatakseni että merkitykset tehoon ovat hyvin pieniä, pitää olla sarjat kovin pielessä (esim.1" primääri 454ci motissa) että oleellista merkitystä.

Ensimmäisillä sivuilla oli kuva 180asteisista-sarjoista pikkulohkossa kiinni. Tuollaiset pakosarjat vaativat kovin erikoiset pakokanavat tuottaakseen hyvin, kun puolet primääreistä lähtee heti jyrkästi ylös ja puolet jyrkästi alas. Luultavasti asia on huomiotu kun on noin iso vaiva nähty sarjojenkin kanssa.

Kerran dynossa testasin pakoputkien vaikutuksen moottoriin, eli putket irti ja kiinni. Kollektorit oli aikaisemmalla kerralla mitoitettu/muutettu moottorille sopivaksi joten tulokset olivat hyvin vertailu kelpoiset (myöskin lambdat ok ilman putkia ja putkilla). Äänenvaimentimet olivat oikeat vaimentimet eikä "läpinähtävät" mallit. Tehoero oli 2% 4500-8800rpm!

[Pekka Berkeles]

Nämä voisivat kiinnostaa aiheeseen perehtyneitä:

Roushin Nascar-moottori "tri-y" -headereilla:

http://www.circletrack.com/enginetec...y_headers.html

Ja pakosarjatesti johon jutussa viitataan:

http://www.circletrack.com/enginetec...est/index.html

Sisällöstä en kommentoi mitään.

[V-P]

Originally Posted by Hellman

Tämä pakosarja homma on sen verran mielenkiintoinen että päätin laittaa muutaman rivin kokemuksiani ja mielipiteitäni. Pakosarjoja on kolmea eri tyyppiä: 4-1, 4-2-1 ja 180ast. 180 asteisessa primäärit tulevat väkisin niin pitkiksi ja mutkaisiksi ettei ne ole järkevä vaihtoehto huipputehoa haettaessa, äänet ja ulkonäkö on toinen asia. 4-1 ja 4-2-1 sarjoissa ei ole huipputehollisesti eroa, kummallakin tavalla oikein tehtynä saadaan tuotettua alipainetta viereiseen putkeen auttamaan sylinterin huuhtelua. Drag race ProStock-luokassa kumpiakin käytetään, jos toinen sarjamalli tuottaisi paremmin kuin toinen niin eikös kaikki ajaisi sillä? Esim. moottorivalmistaja Reher Morrison käyttää 4-1 sarjoja omissa sekä myyntimoottoreissa. Edellä olleisiin F1 sarjoihin oli tehty Merge-kollektorit ja stepit, kumpikin on helppo homma myös Corveten sarjoihin jos intoa löytyy. Edullisia valmissarjoja Mergellä tai stepattuna ei ole eteeni tullut, juuri tiettyyn moottoriin tehdyt kollektorit maksavat alk.$700. Kollektorin mitoitus sarjoissa on aivan yhtätärkeää kuin primääri-putkien jos tehoa etsitään. Olen kokeillut erilaisia pakosarjoja ja kollekroreita dynossa huomatakseni että merkitykset tehoon ovat hyvin pieniä, pitää olla sarjat kovin pielessä (esim.1" primääri 454ci motissa) että oleellista merkitystä.

Ensimmäisillä sivuilla oli kuva 180asteisista-sarjoista pikkulohkossa kiinni. Tuollaiset pakosarjat vaativat kovin erikoiset pakokanavat tuottaakseen hyvin, kun puolet primääreistä lähtee heti jyrkästi ylös ja puolet jyrkästi alas. Luultavasti asia on huomiotu kun on noin iso vaiva nähty sarjojenkin kanssa.

Kerran dynossa testasin pakoputkien vaikutuksen moottoriin, eli putket irti ja kiinni. Kollektorit oli aikaisemmalla kerralla mitoitettu/muutettu moottorille sopivaksi joten tulokset olivat hyvin vertailu kelpoiset (myöskin lambdat ok ilman putkia ja putkilla). Äänenvaimentimet olivat oikeat vaimentimet eikä "läpinähtävät" mallit. Tehoero oli 2% 4500-8800rpm!

Siis ihan harrastuksesta, ja pelkästä mielenkiinnosta näistä pakosarjoista ainakin minä täällä lörpöttelen.
On kuitenkin mielenkiintoista tietää mitä pakosarjassa ihan oikeasti tapahtuu, ja miten näitä tapahtumia voidaan hallita.
Mainitsemasi tehoero 2% on niin pieni, että normaalissa katuautossa se on täysin merkityksetön, mutta jossakin kilpailusarjassa se jo saattaa ratkaista voittajan.
Mainitsit myöskin äänen. Itse tein ensimmäisen pakosarjan VW 1500 S autoon kopioimalla Max Johanssonin formula-V:n pakosarjan mitoituksen ja laittamalla sen lenkuralle pahnan perään, ja tuli sitten hieno "rivikoneen" ääni folkkarin säksätyksen tilalle.
Oikeastaan ihan samasta syystä kehittelin omaan Vetteeni ensin ihan oikean 180 ast. sarjan ja nyt myöhemmin "hööpötetyn" 180 ast. 4-2-1 sarjat. Ei ole tyypillinen kasin käyntiääni mun Vettessä, vaikkei mulla mitään sellaista kasin klassista käyntiääntä vastaan sinänsä olekkaan.
Sen 10 - 15 hp. saa taatusti monellakin keinolla paljon helpommalla, kun tekemällä itse pakosarjat, mutta itse pidän tuotakin osana harrastusta, ja onpahan sitten ainakin äänet uniikit.

[KTM]

Originally Posted by V-P

Sulla on hyvä kuvakin noista mun ekoista 180 sarjoista. Se on otettu joskus 2000-luvun alkuvuosina otettu mun tallin lattialla. Kasattiin sarjoja senverran, että niiden reititys selvisi kuvasta.
En silloin tiennyt, että joku oli V-8:iin jo rakentanut sellaiset, ja keksin ne ihan itse. Yllätys oli melkoinen, kun sain selville, että onhan noita ollut.

Nyt ne kuvat sitten löytyivät. Näyttävät olevan otetut 31.12.2005.

[jopex]

Originally Posted by V-P

Herrat alkavat päästä asiaan.
Mullahan on juuri tuo 18726543 järjestys. Sitä sanotaan tuplasvappi nokaksi. Uudet GM:t ja vähän vanhemmatkin kisakoneet käyttää tuota järjestystä.

Mun uudet pakosarjat EI ole 180 asteiset.
Mietitäänpäs vähän, miten noi paloprosessit menee parittomalla ja parillisella puolella.
Otetaan ensin vaikkapa pariton puoli käsittelyyn, niin saan ehkä jollakin tavalla selvitettyä, mitä olen tehnyt ja miksi.

Siis:
1*7**5*31*7**5*31*7......jne. jne. Ei oikein tasasta käyntiä eiköskään?

Kun kerran paineaallon etenemisnopeus putkessa tiedetään, niin
pannaan primäärien mitat siten, että valittujen parien ( 1/5 ja 3/7 ) painesykäykset tulevat tismalleen tasavälein niiden yhtymäpaikkaan tietyllä kierrosluvulla. ( mulla 8000 rpm. )
Kun 8000 rpm. käyvä kone lähettää pulsseja 7,2 cm. välein/sylinteri niin yhteen putkeen tasavälein tungettuna 8 sylinteriä tekee noita pulsseja 1,03 cm välein. Elikkä jos yhtä primääriä lyhennetään 1,03 cm. niin silloin se saapuu yhtymäkohtaan yhtä tahtia aikaisemmin, kun mitä se tasamittaisilla primääriputkilla tekisi.
Kun siis tuosta kaaviosta katsotaan mitä tapahtuu, kun lyhennetään 3 ja 5 primäärien pituutta 1,03 cm, niin vot!
1*7*5*3*1*7*5.... jne. jne.
"Syyshuoltoa" sivuilta 28 ja kuvia s.33 voi katsella noista mun uusista "hööpöttämällä" tehdyistä " 180 asteisista. Niinkun sanoin ne ei ole 180 asteiset, mutta toimii tismalleen samoin 8000 rpm. nopeudessa.

Ihan samalla tavalla pähkäilemällä saadaan parillinen puoli lähettämään pulssit tasavälein.
Sekundärit on taas oma juttunsa, mutta samantapainen laskentakaava niillekkin löytyy.

Tää on vähän monimutkainen asia, mutta jos joku oikein on kiinnostunut, niin toivottavasti tällaisesta "kuin lapselle" kertomuksesta on jotakin hyötyä.

Täällä"lapsi" kiittää,kyllä oli hyötyä.
Olipa taas mielenkiintoista luettavaa!