Kimmon C5

[TommiT]

Imuvena taisi sulkeutua noin 48-49 ABDC.

Laskinkohan jotenkin pieleen tuolla wallace racingin laskurilla kun sain dynaamiseksi 8.7:1?

[Yorcci]

Noi nettilaskurit antavat vähän toisistaan eroavia lukemia, mulla oli asia tapetilla nelisen vuotta sitten...tuolla asiasta höpöteltiin ja löytyy muutamaan laskuriin linkit: http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=21351

[barum]

Originally Posted by kipi79

Kaiketi dynaamisella puristuksella on jotain merkitystä. Jos yhtään arvioin lukuja sinne päinkään niin jäädään alle 7.5:1. Onko nokan ICL tiedossa?

Toki, mutta kaikki nämä SCR:n (static compression ratio), DCR:n (dynamic compression ratio) ja ECR:n (efective compression ratio, käytetään ahdetuilla koneilla) suhteen ilmaistut maksimiarvot perustuvat empiiriseen kokemuspankkiin. DCR ottaa huomioon SCR:n verrattuna imuventtiilin sulkeutumispisteen, joten se kertoo enemmän kokonaisuudesta.

Yleensä raja-arvot menevät (lähteestä riippuen) jotenkin näin
- SCR, maksimi pumppubensalle koneesta riippuen 11..12,5:1, E85 n. 14:1, kisabensat 16..17:1
- DCR, pumppubensalla n. 9:1, muut skaalautunevat vastaavasti
- ECR, pumppubensalla n. 12:1, muut skaalautunevat vastaavasti

Itse olen ollut siinä uskossa, että DCR:n merkitys on suurin ala- ja keskikierroksilla, mutta huippuväännön tietämissä täytös on parhaimmillaan iskutilavuutta suurempi, eikä DCR ole hyvä indikaattori, SCR saattaa olla jopa parempi tuolla alueella.

[kipi79]

Originally Posted by TommiT

Imuvena taisi sulkeutua noin 48-49 ABDC.

Laskinkohan jotenkin pieleen tuolla wallace racingin laskurilla kun sain dynaamiseksi 8.7:1?

Nämä arvot taitaa olla 0.05 lobe nostolla? Eli tuolloin 1.7 vipusuhteella venttiili on auki vielä yli 2mm. Astelukema 0.006 nostolla antaa oikeampaa dataa. Eli noin 25 astetta tuohon lisää?

[barum]

Nyt kun kone on osina, voisi olla hyvä idea käyttää nokkakeppi penkissä mitattavana, niin voitaisiin laskea vähän mitä jousilta vaaditaan ja muutenkin tulisi lisätietoa mm. overlapin ja imuventtiilin sulkeutumispisteen suhteen.

[pikku-eetu]

Originally Posted by kipi79

Joo, sama kiinnitystapa kuin tulevassa koneessa.

Pultit ja studit vetävät lohkoa eri tavalla kierteistä, se kannattaa huomioida.

Moi Kipi, viitsitkö selventää eli jos saman verran uroskierrettä naaras kierteen sisällä ja välissä tanko jota venytetään niin miten kuormitus voi olla erilainen ? Ei se tanko tiedä kertoa sille naaraskierteelle mikä toisessa päässä on.

[barum]

Hyvä kysymys. Sama ilmiö toistuu myös kiertokankien osalta, eli vetää alapään mitattavasti soikeaksi esim. LS7:n titaaniveiveissä ARP:n pulteilla, muttei orkkispulteilla. En ole vertaillut, onko kiristysmomentti eri tai vaikuttaako ARP:n yhteydessä käytettävä molyrasva siihen, että samalla momentilla syntyy suurempi vetojännitys pulttiin.

[kipi79]

Originally Posted by pikku-eetu

Moi Kipi, viitsitkö selventää eli jos saman verran uroskierrettä naaras kierteen sisällä ja välissä tanko jota venytetään niin miten kuormitus voi olla erilainen ? Ei se tanko tiedä kertoa sille naaraskierteelle mikä toisessa päässä on.

Ehkä artikuloin asian epäselvästi, studi vetää erilailla siksi että kierrettä on lohkossa (yleensä) pidemmällä matkalla. Siksi veto on erilainen. Myös kierteen kitka vaikuttaa momenttiin vs. mutteri joka on on kokonaan studin kierteellä.

[LT-1]

Runkolaakereita asentaessa jäi mietityttämään ARP ohje, jonka mukaan pinnapultteja ei saa kiristää avaimella. Sormikiristys ainoastaan. Syytä en vieläkään tiedä, ainoa asia joka juolahti mieleen että loppuun asti tiukkaan kiristettäessä pultin nokka voi kääntyä hieman vinoon koska kierteessähän on tietty välys.

[barum]

Studi on sinänsä selvempi juttu, siinä mutterin päässä pulttia saattaa olla jopa pienempi nousu kierteessä, mutta kiristysmomentti samaa luokkaa, jolloin vetojännitys kasvaa. Todennäköisesti myös kitkavoima on mutterissa pienempi kuin pultin kiertyessä lohkon kierteessä, jolloin vetojännitys kasvaa myös.

Tuo kierteen kantaminen pidemmältä matkalta on asia, josta tuntuu olevan aika paljon eri näkemyksiä. Ympäröivästä materiaalista riippuu, kuinka pitkältä matkalta pultti kantaa, teräksessä väittävät että vain 1,5 kierteen matkalta kun taas alumiinissa matka on pidempi. Kuitenkin alumiissa mitoitetaan kierteen pituudeksi 1,5 x nimellishalkasija, teräksessä nähtävästi vain (vähintään) nimellishalkaisijan verran.

Kun kyseessä on tällainen kiertokangen pultti, tai muukin pultti jossa nousu ja pituus on sama kuin OEM-tuotteessa, en keksi muuta kuin molyrasvan käytön (ja joskus hieman suuremman kiristysmomentin), josta voisi johtua suurempi vetojännitys ja siten muodonmuutos kiertokangen pesään/lohkoon: