Yorcci's nysväysnurkka

[Yorcci]

Originally Posted by Yly

Nimenomaan tuolla viimeisellä kerralla.

Eli jo 5000 km:n jälkeen alkaa suodatin olla niin tukossa, että alkaa laskemaan venttiilin läpi ohi putsarista

Siis meillä kaikilla muilla, joilla se ohivirtausventtiili on käytössä.....

Eieiei...ei. Ei.

Mulla kävi nyt ratapäivän jälkeen ensimmäisen kerran, että suodattimen tukkeutumisen huomasi öljynpainemittarista. Tai sitten päivän mittaan useaan kertaan tapahtunut öljyn kuumeneminen heikensi öljyn viskositeettia? Tai vähän molempia.

Koskaan aiemmin, kun öljynvaihtovälillä on ollut vain 'normiajoa', en ole huomannut muutosta öljynpaineissa. Vaikka kilometrejä on tullut reilusti enemmän.

[Yorcci]

Originally Posted by kipi79

Tuo edellyttää jakajan asennusta sellaiseen asentoon, että ura osuu rattaan kohdalle. Tuon kohdistuksen takia paremmin toimii lohkoon koneistettu ura.

Mulle ei oikein taas aukene...ratashan pyörii koko ajan koneen ollessa käynnissä? Ei kai sillä uran positiolla ole mitään väliä?

[kipi79]

Originally Posted by Yorcci

Mulle ei oikein taas aukene...ratashan pyörii koko ajan koneen ollessa käynnissä? Ei kai sillä uran positiolla ole mitään väliä?

Se jakajan runko on ratasta paksumpi, ura on rungossa. Mikäli öljy ei osu nokka-akselissa olevaan rattaaseen, menee se jakajan rattaan ohi voitelematta kumpaakaan ratasta.

[LT-1]

Mulle ei ole vielä valjennut miksi pitäisi asentaa high volume pumppu koneeseen.
Kun tilasin Melling pumpun, valitsin standard volume mallin, ja hyvin on toiminut jo 8 vuotta eikä paineissa ole alenemista vielä havaittu.

High volume pumpussa on isompi pesä, mutta samankokoiseen reikään se puskee öljyä kuin standard pumppukin, onko hyötyä. Jos pumppu olisi väljä, silloin voisi olla hyötyä. Isompi koko kaiketi lisää rasituksia pyörittämiseen, enkä varsinkaan vakioakselilla uskaltaisi pumppua pyörittää, koska siinä on se muovinen liitos pumpun ja akselin välissä.

[Yly]

Originally Posted by Yorcci

Eieiei...ei. Ei.

Mulla kävi nyt ratapäivän jälkeen ensimmäisen kerran, että suodattimen tukkeutumisen huomasi öljynpainemittarista. Tai sitten päivän mittaan useaan kertaan tapahtunut öljyn kuumeneminen heikensi öljyn viskositeettia? Tai vähän molempia.

Koskaan aiemmin, kun öljynvaihtovälillä on ollut vain 'normiajoa', en ole huomannut muutosta öljynpaineissa. Vaikka kilometrejä on tullut reilusti enemmän.

Huh !

Mulla, kun ei noi Corvettet ole ainoita ajoneuvoja. Muilla tulee "hieman" enemmän kilometrejä / vuosi.

Siksi pysähdyin ajattelemaan.....

[MPÄ]

Originally Posted by LT-1

Mulle ei ole vielä valjennut miksi pitäisi asentaa high volume pumppu koneeseen.
Kun tilasin Melling pumpun, valitsin standard volume mallin, ja hyvin on toiminut jo 8 vuotta eikä paineissa ole alenemista vielä havaittu.

High volume pumpussa on isompi pesä, mutta samankokoiseen reikään se puskee öljyä kuin standard pumppukin, onko hyötyä. Jos pumppu olisi väljä, silloin voisi olla hyötyä. Isompi koko kaiketi lisää rasituksia pyörittämiseen, enkä varsinkaan vakioakselilla uskaltaisi pumppua pyörittää, koska siinä on se muovinen liitos pumpun ja akselin välissä.

eipä mullekaan...-69 isolohkoon laitettiin sama gm:n alkuperäinen, tosin valupurskeet poistettuna ja siis "portattuna".
ensimmäinen käynnistys parin kuukauden tauon jälkeen: hörähti varmaan 0,5 sekuntia kaasariin kaadetulla bensalla ja öljynpaine mittari värähti, vaikka sekin linja oli taatusti tyhjä!
sorry C4 OT...

[Macho]

Originally Posted by kipi79

Se jakajan runko on ratasta paksumpi, ura on rungossa. Mikäli öljy ei osu nokka-akselissa olevaan rattaaseen, menee se jakajan rattaan ohi voitelematta kumpaakaan ratasta.

Ero halkaisijassa ei ole suurensuuri. Täytyisi varmuuden saadakseen kameralla kuvata että käytännössä näkisi miten se sieltä suihkuaa/valuu ja minne. Jos öljy ei tule liian vauhdilla, se saattaa valua runkoa pitkin sopivasti suoraan kohteeseen, se kun on sopivasti viisteinen.

[Yorcci]

Originally Posted by kipi79

Se jakajan runko on ratasta paksumpi, ura on rungossa. Mikäli öljy ei osu nokka-akselissa olevaan rattaaseen, menee se jakajan rattaan ohi voitelematta kumpaakaan ratasta.

Ei se paksuusero kovin iso ole, ainakaan kuvasta arvioituna? Ei kovin kummoista uraa tarvitse kairata, että osuisi tuohon jakajan rattaaseen. Harmi, kun ei tullut asia esille silloin, kun jakaja oli keittiön pöydällä. Olis ollu helppo tarkistaa ja vaikka mitata.

[Yorcci]

Pyyhkijöiden toiminta (=monitoimiviiksen käyttötuntuma) on ollut jonkin verran epämääräistä jo pitkän aikaa. Lähdin aluksi tutkailemaan, olisiko itse monitoimiviiksessä jotain vikaa. Kun nyppäisin viiksen irti ja sovitin toista vipstaakia paikalleen, ei käyttötuntuma ollut sen kummempi, joten vikadiagnoosi kohdistui monitoimiviiksen vastakappaleena toimivaan kytkimeen. Diagnoosi varmistui, kun irroittelin lainaviiksen irti ja oma ei suostunut menemäänkään takaisin paikalleen... hieman tutkailtuani huomasin, että viiksen kiertoliikettä (pyyhkijöiden käyttöä) välittävä osa kytkimen sisällä oli antautunut useampaan muruseen.

Mutta eihän siinä sitten muuta kuin uusi osa tilaukseen ja sen saavuttua tontille, auto tallille ja purkamaan...

Tuolla olenkin jo aiemmin käynyt läpi purkuhommat, kun pyyhkijät lakkasivat tyystin toimimasta reilut 8 vuotta sitten... http://finnshark.com/forum/showpost....&postcount=847

...joten voidaan jatkaa tuosta vaiheesta, kun vilkkumekanismit on purettu pois ja saatu kehys ujutettua ohjausakselin yli 'irralleen'. Nojoo, lisäksi pitää vielä jalkatilasta se alumiininen 'potkusuoja' purkaa pois, että pääsee paremmin tutkailemaan johdotuksien kulkureittiä ja myöhemmässä vaiheessa poistamaan johtosarjan ohjauskourun.

Kytkin on kiinni yhdellä tapilla, joka lähtee toisesta päästä painamalla irralleen (kuvassa tappi on vielä osittain paikallaan, mutta näkyy, kumpaan suuntaan se liikkuu):

Sitten itse kytkimen saa irralleen ja pääsee tutkailemaan johdotuksen reittiä tarkemmin:

Kuten kuvasta näkyy, on tuossa katkaisijassa ollut joskus aiemminkin jotain pientä feelua, koska kaikki johdot on uusittu pieneltä matkalta katkaisijan päästä (ja tottakai kaikki samanvärisellä punaisella johdolla!).

Sitten pitää vielä nyppäistä johtosarjan ohjurina ja suojana toimiva kirkas muovikouru pois ahdistamasta:

Rattiputken sivussa on muutama reikä, joista yhteen tulee tuon kourun lukituskynsi. Meni joku tovi, ennenkuin huomasin, että mikä siellä ahdistaa, kun ei kouru lähde paikaltaan... Sehän vaatii tottakai myös tuon kuvassa näkyvän rattiakselin tukiraudan irroittamista.

Sitten otin sivuleikkurit kouraan ja pätkäisin tuon vanhan johtosarjan poikki. Uuden johtosarjan liittimen teippasin kiinni pätkiin ja ensimmäinen versio oli siten, että osa vanhoista johdoista oli liittimen ylä- ja osa alapuolella (jolloin liitin kulkisi varmasti oikeaa reittiä), mutta silloin paketista tuli liian paksu mahtuakseen rattiputkeen. Toisessa versiossa teippasin vain osan (vähän yli puolet) johdoista liittimeen ja silloinkin oli todella ahdasta, mutta vähän lievää julmemmalla väkivallalla liitintä nitkuttamalla ja ruuvimeisselillä sullomalla sain kuin sainkin uuden liittimen sullottua rattiputken alkuosasta läpi.

Kun on saanut liittimen kulkemaan ensimmäiset kymmenen senttiä, niin loppuosa meneekin ihan helposti. Jopa niin helposti, että luulin ensiksi teippauksen pettäneen ja että kohta kädessä olisi vain vanhan johtosarjan pätkäisty osuus...

Mutta lopussa kiitos seisoo.

Siitä vielä jesarit irti...

...ja johtojen suojakouru paikalleen sekä liittimet kiinni, että pääsee tarkistamaan kytkimen toiminnan. Pyyhkijät toimivat aivan mainiosti, ja kaikki epämääräisyys on poissa, mutta pitkien valojen kytkeytymiseen vaikuttavat pari osaa ovat sitten melko kärsivällisyyttä vaativia saada oikeille paikoilleen. Lisänä tietysti rattiputken suojakuoret jne. Tais vaatia viitisen kertaa pura-kasaa -harjoitusta, ennen kuin kaikki osat löysivät paikkansa ja toimivat niinkuin pitääkin. Paitsi pitkien valojen merkkivalo. Polttimo lienee pimeänä. Olkoon toistaiseksi. Katotaan sitten, jos mittaristoa tarvii irroitella jossain vaiheessa ja uusitaan kaikki muutkin mittariston polttimot samantien.

(Koko hommassa meni purkamiseen ehkä puolitoista-kaksi tuntia, kasaamiseen neljä-viisi tuntia...)

[Yorcci]

Takalasin lämmitys/huurteenpoisto ei ole toiminut tummennuskalvon asennuksen (teetetty vuonna 2008 ) jälkeen. Jokatalvinen projekti on ollut selvittää, miksei. Jos tummennuskalvon asennuksessa olisikin lanka tai kaksi katkennut, ei koko lämmitin lopettaisi toimintaansa, vaan ainoastaan ne katkenneet langat. Ja jokaikinen talvi homma on jäänyt tekemättä. Muutamana talvena on tosin ollut vähän isompiakin projekteja 'tapetilla', mikä on varmaan osaltaan siirtänyt asiaa 'tuonnemmaksi'. Tänä talvena on sitten ollut jotenkin hankalat kelit ja takalasi on ollut usein huurussa, joten tutkailemaan.

Hommaa hankaloittaa hieman se, että auton pitää olla käynnissä, kun takalasin (ja peilien) lämmityksen haluaa päälle. Mittailin ennen käynnistystä vielä yhteyttä koko lasin lämmityselementistä ja yhteys näytti olevan vallan mainio (tuolla Bilteman mittarilla ei edes saanut käytännössä niin pientä vastusarvoa mitattua). Kaiken pitäisi periaatteessa olla kunnossa lämmityselementissä.

Tutkailtuani FSM:n vianhakukaaviota ja konsultoituani vielä erästä foorumin herrasmiestä sain vian paikallistumaan kuskinpuoleiseen johdotukseen mittailtuani jännitteitä pumppujen liittimistä (13.x V), lämmityslankojen lähtöpisteistä (n. 10 V) ja runkoa vasten (13.x V). Koska peilien lämmitykseen menee saman 'circuit breakerin' jännitteen jaosta oma piirinsä, kokeilin jännitemittausta ottamalla peileille menevän haaran sulakkeen irti, että kaikki jännite tulee varmasti takalasille, mutta silläkään ei ollut vaikutusta takalasin jännitteisiin. Lisäksi mittasin rungon ja maadoituspuolen yhteyttä vastusmittauksella ja välillä yhteys oli täysin poikki, välillä yhteys oli ok. Joten ongelma majailee jossain maadoituksen puolella.

Satuin sitten heiluttelemaan maadoituspisteeseen lähtevää johtoa hieman ja liittimen sisällä näkyikin selvästi pientä kipinöintiä. Vika varmistettu ja paikallistettu liittimeen.

Liitintä tarkemmin tutkailtuani huomasin, että siitähän oli katkennut kaksinkerroin oleva kieliosa, jolloin kontaktia ei tule kunnolla. Purin liittimen aikomuksena vaihtaa ihan tavallinen abico-liitin sen tilalle. Mutta saatuani liittimen purettua huomasin sen muistuttavan abicoa melkoisesti, kun 'kieli' on kadonnut johonkin:

...joten puristin sivujen 'kynsiä' tiukemmalle ja sain jämäkästi paikalleen istuvan liittimen

Kutistesukkaa ei sattunut olemaan mukana, joten liitin jäi paljaaksi. Aamulla satoi sen verran lunta, että lämmityksen toimivuuden pääsi testaamaan ihan konkreettisesti:

...ja 'sulamiskuvion' nähtyäni muistin, että nuo kolme lankaa ovat olleet jo aiemminkin toimimattomat, joten tallille ja pätkä liimallista kutistesukkaa liittimen päälle, vaikka kyseessä onkin maadoituspuoli ja välitöntä oikosulkuvaaraa ei ole.

Ja siellä lepää!