Yorcci's nysväysnurkka

[Yorcci]

Originally Posted by VetteMan

Miltäs toi katin etupää näytti?
Etupäästähän se sulaa tai ainakin kilpurin metallikatti oli tulopuolelta alkanut sulamaan. Rikas seos ainakin oli siinä syynä, kun kaasarikoneena sillä suurin osa ajasta ajettiin.

Tuolla muutama sivu taaksepäin on kuva kuskin puolelta ja ei siinä näkynyt mitään merkkejä sulamisesta.

[vette-91]

Hienoa että toimii taas

Tuli mieleen putkistosta tämä Engine Masters jakso missä testasivat vaikuttaako peltisarjaan tehdyt lommot mitään.


https://youtu.be/azPKIjxmmdU

[Yorcci]

ABS kiukkuili tuossa joku aika sitten. Jos autoa käytti paikallaan tyhjäkäynnillä vähänkin aikaa, sytytti "service abs" -valon. Kun käytti virrat pois, valo sammui ja ABS toimi ihan normaalisti. Jos lähti liikkeelle lähes välittömästi, ei mitään ongelmia.

Sain ABS:n koodit ulos ja ongelma kohdistui oikeaan takapyörän signaalin puutteeseen, joko anturivika tai johto poikki. Auton ollessa muutenkin nosturilla käytin molemmat anturit irti ja olihan sinne aavistuksen verran kertynyt kuonaa...

Oli muuten melkoinen homma saada anturit irti. Lienevät olleet paikallaan tehtaalta lähtien? Putsasin molemmat anturit ja hammaskehät ja kappas kummaa - ei ole sen jälkeen sytytellyt "service abs" -valoa

[PMJ]

Jos jossakin vaiheessa tarvitset abs-antureita, niin sellaisia löytyy..

[Yorcci]

Pikkuhiljaa kosla alkanut merkkailemaan reviiviään ja kun metsästin yhtä toista vikaa auton ollessa nosturilla, huomasin kuskinpuoleisen lohkon takaosan olevan ihan märkä öljystä. Epäilystä oli öljynpaineanturin jostain liitoksesta ja kunhan olin ensin saanut putsattua anturihärdellin öljystä, uudelleenkäynnistys paljasti vuotokohdan viimeisestä anturin rungosta:

Tuota ei oikein pysty tiivistämään...mutta siitä selvinnee anturin vaihdolla. Joskus ens viikolla, kun taas jaksaa kiinnostaa. Jos vaikka pääsis Ahveniston ratapäiville.

[Yorcci]

Anturin sain vaihdettua ennen ratapäivää ja aika selkeästi olikin vaihdon tarpeessa:

Itse anturin vaihto bensaregun, jakajan ja plenumin ollessa paikoillaan oli jonkin verran haastava tehtävä, mutta siitäkin selvisi muutamalla kirosanalla.

Kuitenkin koneesta on hetken aikaa kuulunut pientä kihnuttavaa ääntä (tsiptsiptsip...), joka muuttuu kierrosten mukana. Kytkimen painaminen ei vaikuta ääneen ja ääni kuuluu sekä koneen päälle, sivulla että alla suurinpiirtein yhtä voimakkaana, lähempänä koneen takaosaa. Ei kuulostaisi tulevan venakopista eikä vauhtipyörän suunnalta. Moniurahihnan poisotto ei vaikuta ääneen, joten ei ole hihnapyörissäkään syypää. Käytin venakopan irti kuskin puolelta eikä sielläkään mitään kummallista näkynyt ja ääni oli ihan samanlainen ilman venakoppaa kuin venakopan kanssa. Vänkärin puolelta venakopan nosto vaatii kompuran irroituksen ja kannakkeen löysäämistä, että venakoppa mahtuu nousemaan ylös. Teettää töitä.

Ensimmäinen reaktio oli, että PRKL!, nyt ajetaan se vika esiin. Jos vika olisi laakereissa, ei ääni olisi tuollainen ja laakeriongelmat näkyisivät öljynpaineessakin.

Sitten pari vähän viisaampaa harrastajaa epäilivät, että josko nostajien neulalaakerit olisivat elämänsä ehtoopuolella.

Aikani tuskailin, mutta päätin sitten kuitenkin purkaa imukannen pois, eihän se nostajien tarkistus/vaihto kovin kummoinen urakka sinänsä ole. Pari iltaa siihen saa hukattua. Reilu viikko sitten hurautin auton sunnuntaina nosturille ja tuli vastaan ensimmäinen ekstraylläri. Kompuran kannake oli murtunut jo parista kohtaa:

Ei olis välttämättä ollut kovin hyvä lähteä tuolla ratapäivää viettämään... Olis saattanut olla aika paljon irto-osia konehuoneessa jossain vaiheessa. No toisaalta todella hyvä, että tuli vastaan ennen hajoamista. Teetti vaan ainakin pari tuntia lisää töitä, kun piti sitten irroitella koko kannake konehuoneesta. Eniten päänvaivaa aiheutti hihnankiristimen pultti, joka osuu runkopalkkiin. Öljypohjasta tunkkaamalla ei noussut koneen etuosa yhtään ja konetta pitäisi kuitenkin saada kallistettua hieman taaksepäin. Vänkärinpuoleista runkopukkia ei saanut irti, kun startti ja pakosarjat ovat tiellä eikä niiden irroitukseen ollut energiaa. Irroittelin pakoputken kollektorin kohdalta ja sillä sain sen verran tilaa, että pääsin löysäämään hieman C-palkin kiinnityspultteja. Tällä sai juuri sen verran konetta liikahtamaan, että hihnankiristimen pultin sai pienellä ärrimurrilla pois. Sitten koko kannakkeen ja vihdoin pelkääjänpuoleisen venakopankin.

Nostajat sain vielä sunnuntaina tarkisteltua ja yhdessä nostajassa tuntui sormella pyöriteltäessä aluksi vähän hienoista takeltelua, mutta kun olin saanut kaikki nostettua esiin ja kokeiltua vielä uudelleen, niin sitten en ollutkaan enää laisinkaan varma, oliko sen yhden rullan pyörimisessä mitään häikkää vai ei.

Kun olin jo kerran tuohon asti purkanut, niin eihän ne uudet nostajat ihan maailmoita kustanna, joten maanantaina Turun keikan yhteydessä pieni koukkaus sivustaan ja FinnVettestä uudet nostajat kompuran kannakkeen seurana kyytiin. Juhannusreissuun pitäisi päästä lähtemään ihan helposti, monta iltaa aikaa kasata rytöläjä takaisin ajokuntoon.

Tässä vaiheessa oli kuitenkin vielä varsin epäselvää, että oliko se ääntely sitten nostajista aiheutuvaa vaiko ei, mutta jos ei tuolla korjautuisi, niin sitten se vika tulisi myöhemmin esiin.

Ja tulihan se. Onneksi jo tiistai-iltana kasausvaiheessa. Eikä niissä nostajissa ilmeisesti sitten mitään vikaa koskaan ollutkaan...


Prkl. kuvapilvi veti itsensä tilttiin, en saa liitettyä lisää kuvia, eivätkä jo ladatut kuvatkaan näy No, syypää selviää sitten vähän myöhemmin, kun kuvapilvi on taas toimelias. (CFC:n joukko tietääkin jo, mistä on kyse.)

[Yorcci]

Siis maanantaina pudottelin nostajat koloihinsa ja sain imukannenkin paikalleen ja momenttiin. Sitten tiistai-iltana tönäreitä ja keinuja paikalleenlaittaessani pisti silmään muutama pikkujuttu...

Jepjep. Kuudessa pakoventtiilissä kahdeksasta oli enemmän tai vähemmän kulumaa, joten tässä vaiheessa oli selvää, että juhannusreissun voinee unohtaa tällä katiskalla...

Tässä vaiheessa tuli jo sitten melkoinen liuta kirosanoja. Pakoventtiilien korjailu/vaihto vaatisi kansien irroituksen ja kansia on höylätty sen verran eri remonttien yhteydessä, että nyt ei ole enää varaa ottaa yhtään tai lähtee seetit... joten alkoi melkein huimaamaan uusien kansien ostohinta

Tallikaverin vihjeestä viisatuneena ja netistä kaivelleena löytyi sitten laastariratkaisu ainakin tälle kesälle: lash cap https://www.summitracing.com/int/sea...sw=Lash%20Caps

Sellainen pikkuongelma noiden kanssa on, että kun venttiilin varsi on 11/32" (n. 8.3 mm) ja itsekeskittävien Compin keinujen 'hahlo' on 10 mm, niin reilut puoli milliä jäisi puolelleen ainevahvuutta ja seinämä on varmasti paksumpi. Eli eivät mahdu paikalleen. Mutta kun aikansa tutkaili webissä, niin ainakin Crowerilta löytyy itsekeskittäville keinuille tarkoitettuja versioita https://www.crower.com/valve-train-c...00cc-1941.html

...ja kun eräs tallikaveri uhkaili pystyvänsä fiksaamaan normaaleista lash capeista tuollaiset kapeammat versiot, niin keskiviikkona kokka kohti Kivinummi Racingiä, mistä löytyi 'normaalit' 11/32" versiot.

Venttiilien päiden etäisyyksiä lukoista mitattaessa tuli selväksi, että heti ensimmäisenä tarvitsee madaltaa noita hattuja. Lukkoihin oli etäisyyttä 3.1-3.3 mm ja hatuissa oli upotusta 3.5 mm (vai oliko se 3.6 mm, ei jaksa muistaa). Pieni seitinohut mahdollisuus oli olemassa, että hatut saisi koneistettua torstaiksi, jolloin pääsisi tarkistamaan venttiiligeometrian (hatuissa on pari mm paksuutta, joka väistämättä vaikuttaa geometriaan). Sokkona ei voi ostaa pidempiä tönäreitä, koska keinujen studit ja venttiilit eivät ole yhdensuuntaiset, jolloin 2 mm muutos venttiilin pituudessa ei välttämättä tarkoita 2 mm muutosta tönärin pituudessa.

No, työkiireet estivät hattujen modauksen, joten juhannusajelut jäivät haaveeksi. Torstai-iltana niputin yläkerran sitten semmoisenaan ja tällä kertaa laitoin kokonaisen kierroksen preloadia nostajille aiemman puolen kierroksen sijaan, perusteita sille (ja vielä reippaasti isommallekin preloadille) löytyy esim. tässä ketjussa http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=25090

Pienien vastoinkäymisten jälkeen sain auton käyntiin ja ylimääräiset äänet loistivat poissalolollaan. Täh? Nostajissahan ei ollut havaittavissa mitään ongelmaa ja kaikki muut osat olivat ennallaan...

Minkä jälkeen jäinkin miettimään aiempia ongelmia venttiilinjousien kanssa... jos tuo puolen kierroksen preload onkin ollut aivan liian vähän => sen takia isoilla kierroksilla venttiilit olisivat 'kelluneet' ja ongelmat olisivatkin johtuneet siitä? Pakoventtiilien päissä olevat kulumajäljet tukevat teoriaa. Kunhan noi hatut on saatu modattua, niin laittanen 1 1/2 - 1 2/3 kierrosta preloadia tämän 'taulukon' mukaan:

This is what preload is using the stock 3/8-24 rocker studs (7/16-20 studs will take slightly less turns to reach the same preload):

.020" = .48 turns (roughly 1/2 turn)
.030" = .72 turns (just under 3/4 turns)
.040" = .96 turns (not quite 1 turn)
.050" = 1.2 turns
.060" = 1.44 turns
.080" = 1.92 turns

...tai sitten mitataan ihan heittokellolla, paljonko tarvitsee kiertää mutteria, että saadaan toi .080" (n. 2 mm) preloadia.

[barum]

Jopa 0.100" preload voisi olla ihan ok, siinäkin jää vielä 1,5 mm varaa lämpölaajenemiselle ennen kuin venttiili jäisi kantamaan = ei sulkeudu kokonaan.

[Yorcci]

Originally Posted by barum

Jopa 0.100" preload voisi olla ihan ok, siinäkin jää vielä 1,5 mm varaa lämpölaajenemiselle ennen kuin venttiili jäisi kantamaan = ei sulkeudu kokonaan.

Olisiko tuosta pienestä lisä-preloadista sitten jotain konkreettista hyötyä? Vai lisääkö se vaan varmuuskerrointa, etteivät venttiilit pääse kellumaan?

(Tietty tuota venttiilien kellumista ei ole varsinaisesti todettu missään vaiheessa, mutta huipputehon jälkeen tuleva nopea pudotus tukisi tuota kellumisvaihtoehtoa)

[barum]

Suuremman preloadin hyöty on lähinnä enemmän tehoa, mutta edellisen viestisi linkin takana jonkun virifirman kaveri väittää lisäksi, että venttiilikoneisto olisi stabiilimpi suuremmalla preloadilla. Vaikea sanoa mikä on faktaa ja mikä ei. Onko nostajan ominaistaajuus se, joka herää ensimmäisenä/aiheuttaa ongelmat vai ei, ei selviä kuin kokeilemalla ja sulkemalla vaihtoehtoja yksi kerrallaan pois.

Jos jousivoima on loppuakseen, se loppuu preloadista riippumatta. Kun laskin LS7:n osalta alumiinisen rullakeinun vaikutusta, oli se hämmästyttävän suuri. Kun vielä jouset väsyvät ajan myötä, ei ole täysin pois suljettua, että tässäkin juurisyy olisi liian pieni jousipaine. Toki myös joku ominaistaajuus voi herätä ja aiheuttaa ongelman, eikä se välttämättä ole nostajasta lähtöisin.