Road Ranger, kukkakepin räpläystä

[JJ66]

Originally Posted by MPÄ

En kovin paljon näistä ymmärrä, mutta millin siirrot (2x0,5mm) kuulostaa melko rajulta toimenpiteeltä niinkuin shimmauksiin

Älä ole vaatimaton, taidat ymmärtää paljonkin. Mutta tarkoitatko tuota minun kommenttia 0,48mm:n siirrosta? Eli toiselta puolen otetaan pois 0,48 ja se sama siirtyy toiselle puolelle, totaali siirtymä silloin 0,48mm. Joku oli kirjannut ylös shimmin paksuuden vaikutuksen kuvion siirtymään mutta en muista lukuja kun olivat tuumissa ilmoitettu mutta joitaki kymppejä ne taisi olla jotta alkoi näkymään.

Backlash pitäisi olla kait luokkaa 0,15-0,25mm eli tässähän ollaan ihan hilkulla. En taida säätää mihinkään suuntaan. Siis vain pitemmän viisarin arvoa kannattaa tiirata, ei pyörähtäny kertaakaan ympäri, vaikka niinkin voisi näkymää tulkita.

[jopex]

Originally Posted by Macho

Jos perä on mekaanisesti suht kunnossa ja hiukan silti ääntää niin suosittelen laittamaan RVS:ää sinne öljyn sekaan

https://www.motonet.fi/fi/tuote/6061...-kunnostusaine

Jos joku ei ole tuon kanssa tuttu, niin ei ole mikään feikki tvshop juttu, vaan toimiva tuote, olen saanut sillä vuosien mittaan hiljennettyä ja fixattua yhtä sun toista, kunhan laite ei ole vielä kokonaan rikki eli vaurio on ns. alkavassa vaiheessa.

Tuotahan voisi laittaa ihan varmuuden vuoksi.
Tuleekohan paketissa ohjeet annostelumäärä/öljytilavuus?
Vaikuttaakohan lukon toimintaan jos liikaa lurauttaa?

[Macho]

Originally Posted by jopex

Tuotahan voisi laittaa ihan varmuuden vuoksi.
Tuleekohan paketissa ohjeet annostelumäärä/öljytilavuus?
Vaikuttaakohan lukon toimintaan jos liikaa lurauttaa?

Ton kanssa ei ole kauhean kriittistä, mutta nuo paketit on melko sopivia öljymäärään nähden, esim tuon T3 voi laittaa kokonaan sinne perään.

Lukon toiminta on ihan aiheellinen kysymys, aine kun vähentää kitkaa tartuttuaan pinnoille. Se riippuu aika paljon käytetyistä materiaaleista kitkapinnoilla ja siitä ajaako alussa, kun vaikutus on selvästi suurimmillaan, pihalla ympyrää ja tehden burniksia niin että kitkalukko aktivoituu koko ajan. Jos ottaa aivan varman päälle, niin pistää vanhoihin öljyihin rvs:n sekaan ja sitten pääasiassa maantiellä ajaa melko suoraan muutama sata km jotta aine vaikuttaa ja sitten vaihtaa uudet öljyt joihin ei laita mitään enää sekaan. Äänen väheneminen on hyvä indikaattori koska käsittely on riittävän pitkällä.

Vähäisen kitkan tuomista ongelmista tulee mieleen, kun itse laitoin manuaalivaihteistoon ja jonkun aikaa vaihtaminen koheni selvästi ja laatikko toimi oikein liukkaasti muutenkin, mutta kun jatkoin ajamista, taisin lisätä ahneuksissani toisenkin purkin rvs:ää olisikohan vajaan 1000 kilometrin kohdalla, sekalaista ajoa, vaihteita usein vaihtaen.
Sitten huomasin että vaihteet ei mene ihan niin hyvin silmään, toisin sanoen synkkarenkaidenkin kitka alkoi lopulta vähetä. Muu laatikko tuntui siinä kohtaa jo käsittelynsä saaneen, joten laskin öljyt pois ja pistin normaalit tilalle. Sitten pikku hiljaa, parin seuraavan kuukauden mittaan synkkarenkaiden kitka palautui entiselle tasolleen, ne kun ovat luonteeltaan pinnastaan kuluva osa. Loota onkin toiminut moitteetta sen jälkeen tähän päivään asti.

Audi A8:ssa ohjaustehostin alkoi olemaan tiensä päässä kolmisen vuotta sitten, oli jäykkä kääntää ja piti ääntä vaikka oli uudet öljyt, sinne piti laittaa pari käsittelyä ja aika paljon ajella, mutta tuli äänettömäksi. 60 luvun avo Lincolnissa oli kattomekanismin ja takaluukun iso hydraulipumppu niin paskana että sieltä oli irronnut metallimujua reilusti ja oli mennyt niin väljäksi että kiljui akseli resonoiden kun sitä koitti käyttää. Piruuttani kaadoin sinne koko neljälitraiseen bensakoneeseen tarkoitetun määrän öljyn sekaan kun kerta ei ollut mitään hävittävää ja avattuani ja suljettuani kattomekanismin n. 20 kertaa resonanssi oli kadonnut ja moottori surrasi nyt normaalin pehmeän kuuloisesti ja pyörintänopeuskin vähän kasvoi. Vanhassa bemarissa mittasin moottorin puristukset ennen ja jälkeen, pytyissä missä puristus oli ollut muita vähäisempää, se nousi muita enemmän ja parhaimmassa pysyi suht ennallaan ja venttiilikoneiston räpsätys väheni puoleen.

[LT-1]

Originally Posted by JJ66

Kun tasauspyörästö on kasattu niin pyörittelin sitä ilman jousipakkaa kymmeniä kierroksia molempiin suuntiin ja välissä käänsin sen toisinpäinkin, ja taas pyörittelin. Tässä vaiheessa tuntee hyvin jos on liikaa shimmejä levypakan alla. Levypakan ja kopan väliin tulee shimmilevyjä, joilla koitetaan saada isot tasauspyörät lähelle pieniä, että hammaskosketus olisi mahdollisimman syvällä. Siinä välys pienenee ja hampaat sietää enemmän leikkausvoimaa. Jos on liikaa shimmejä niin tasauspyörästö nytkyttää ja sitä on vaikea saada pyöritettyä käsin. Käytössä sellainen perä tuottaa lämpöä ja mutkissa nytkyttelee, vaatii enemmän lisäainetta joka taas vähentää kitkaa kun sitä tarvittais. Jostaki luin, että hammastus pitäisi juuri tuntua kun pyörittelee ja kun kääntää perän toisin päin niin pitäisi olla sama tuntuma.

Aikani kun pyörittelin niin vasemmalta puolen piti jättää 0.50mm shimmi pois. Nyt molemmat puolet on saman tuntuisia ja hammastuksen tuntee mutta ei liikaa. Tuo tuntuma on vaikea asia kun ei ole satojen perien kokemusta mutta ilman shimmejä kun aloitin ja sitten lisäsin niin tuli joku tuntuma asiaan.
En tiiä miten ammattilaiset tuon tuntuman mittaa mutta varmaan jotenki kuitenki.

En ole tämänkään homman ammattilainen enkä oikeastaan minkään homman, mutta eikös tasauspyörästön hammaspyörien shimmaus eli shimmilevyt kuoren ja levyjen välissä vaikuta myös hammasvälyksen lisäksi veroakselin PÄITTÄISvälykseen. Ja myös levyjen kuluessa päittäisvälys kasvaa. Jäykässä akselissa ainoastaan vetoakseli lonkkasee putkessa mutta Vetten perässä tuo välys aiheuttaa camber kulmien ja aurauksenkin muutoksen ajotilanteessa.

Sitten, eikö tasauspyörästön hammaskosketus tule olla oikea myös siksi että kartiohampaat puskee sivuhammaspyöriä levyjä vasten sitä kovemmin mitä voimakkaammin kiihdytetään.

[MPÄ]

Kyllä, lähes jokainen shimmi vaikuttaa kaikkiin suuntiin Veten perässä. Siksi se on tosi hankalaa ilman taulukoita, vaatii hyvää 3D hahmottamiskykyä tai muut avaruudellista lahjakkuutta. Kytkinlevyjen kuluminen on se kolmas syy päittäisvälykseen, kuluneen keskitapin ja akselinpään lisäksi. Tai voihan se olla ensimmäinenkin

[JJ66]

Originally Posted by LT-1

mutta eikös tasauspyörästön hammaspyörien shimmaus eli shimmilevyt kuoren ja levyjen välissä vaikuta myös hammasvälyksen lisäksi veroakselin PÄITTÄISvälykseen. Ja myös levyjen kuluessa päittäisvälys kasvaa. Jäykässä akselissa ainoastaan vetoakseli lonkkasee putkessa mutta Vetten perässä tuo välys aiheuttaa camber kulmien ja aurauksenkin muutoksen ajotilanteessa.

Sitten, eikö tasauspyörästön hammaskosketus tule olla oikea myös siksi että kartiohampaat puskee sivuhammaspyöriä levyjä vasten sitä kovemmin mitä voimakkaammin kiihdytetään.

Levyjen kuluminen ei vaikuta vetoakselin päittäisvälykseen ajossa, koska silloin kun renkaalla on painoa niin vetari on puristuksella eli välys jää ns toiseen reunaan ja pyöräkulmat eivät muutu. Ulosjoustossa klappi tulee esille. Käytännössä yleisin syy lienee akselipään kuluminen. Jossain vaiheessa C3:n aikakautta akselipään karkaisussa on epäonnistuttu ja klappia on tullut, olisko tässä 3-4mm. Nämä on 79:n akselit.

Päittäisvälyksen voi tietenki shimmata kohilleen, vaikka akseli olisikin hiukan kulunut mutta jos on reilu millikin lähtenyt niin karkaisu alkaa olemaan hiottu öljyn sekaan.
Kyllähän tuollaisessa konstruktiossa tulee myös aksiaalivoimia, hampaan geometriasta riippuen.

[MPÄ]

Juuri noin. Täsmentäisin vielä, että suoraan ajossa välys on ”ulkopuolella”, kaarreajossa tietenkin renkaat heiluu miten sattuu (camber), koska voimia on myös muihin suuntiin.

[LT-1]

Originally Posted by JJ66

Levyjen kuluminen ei vaikuta vetoakselin päittäisvälykseen ajossa, koska silloin kun renkaalla on painoa niin vetari on puristuksella eli välys jää ns toiseen reunaan ja pyöräkulmat eivät muutu. Ulosjoustossa klappi tulee esille.

Juu, mutta mites sitten kun alle pannaan pitorenkaat ja kurviin mennään ns. miehekkäästi. Pyörä pyrkii kaatumaan ulkokaarteen suuntaan ja vetoakseli pyrkii tulemaan perästä ulos. Suoraan ajossa tietenkään näin ei tapahdu.

[JJ66]

Originally Posted by LT-1

Juu, mutta mites sitten kun alle pannaan pitorenkaat ja kurviin mennään ns. miehekkäästi. Pyörä pyrkii kaatumaan ulkokaarteen suuntaan ja vetoakseli pyrkii tulemaan perästä ulos. Suoraan ajossa tietenkään näin ei tapahdu.

Kyllä, nuinhan siinä käy. Vetten vetoakselin/tukivarsi kombinaatio on ollut varmasti aikanaan halpa ja toimiva ratkaisu mutta ei kuitenkaan edes hyvä jos vertaa siihen, että vetoakseli toimisi vain vetoakselina ja olisi erillinen ylätukivarsi. Onhan nuita modattu kautta aikojen täällä ja siellä.

[JJ66]

Sain perän kasattua. Tuntuu pyöriteltäessä erittäin hyvältä mutta koeajon jälkeen voi vasta hehkuttaa enempi.
Vielä kerran taustoja: en siis vaihtanut laakereita enkä välitystä, koska tämä perä vaikutti hyvältä ja 3.55 välitys on sopivan tuntuinen. Teen toisen perän 3.70 uusilla osilla kun ne on tullut hankittua.
Kosketuskuvioa en pyrkinyt siirtämään, koska se olisi voinut johtaa ääntämiseen ja kuvio vaikutti minusta hyvältä. Stefat vaihdoin kuitenkin uusiin. Pinionin stefan kun vaihtaa niin pinionin mutteri on käytettävä auki ja preloadi "katoaa" mutta se olisi hyvä saada samaksi kuin on ollut.

Pistepuikolla merkkasin mutterin aseman akseliin ja jokeen

Halusin selvittää kuinka suuri esikiristys on ja kasasin akselin ilman väliholkkia. Tästä kuvasta voisi päätellä, että 1/6 osa kierroksesta jäljellä kun välys on nollassa. Tuo kierre on 7/8-16 eli nousu 1/6 kierroksesta on 0,264....mm. Kun laakeri on vähän kulunu niin oliskohan alunperin ollu 3 kymppiä esikiristystä. Tämä on karkeaa arviointia mutta tätä arviota käytin suuntana poskilaakereiden esikiristyksessä. Kartiorullalaakerihan pitää olla esikiristetty toimiakseen kuten on suunniteltu.

Jouduin käyttämään vanhaa puristusholkkia kun en väärän kokoisella hylsällä saanut uusia holkkeja nyrjäytettyä. 1/2 tuumasella vääntimellä ja pitkällä putkella yritin tosissani mutta ei nytkähtänyt. Oikea AV on 29, jonka hain sitten kuitenki 3/4 satsiin. Laitoin kympin shimmin käytetyn holkin alle niin sain holkille painetta.

RTV -silikoonia pooriin ja stefan juureen. Kopistelin stefan vähän syvemmälle kuin oli ollut, että tiivistehuuli olisi erillä kohdalla kuin mihin on uran hionut.

Vesihionnalla sipasin joken pintaa mutta vanhan huulen jättämä jälki on siinä edelleen, ei haittaa kun tiiviste on pari milliä syvemmällä.

Uudella tiukalla hylsällä ja jäykällä vääntimellä meni helposti, vaikka puristusta tuli kyllä ihan reilusti, olisi menny uusi holkkikin mutta nyt näin.... aavistuksen vedin merkistä yli kun ajattelin, että se on kuitenki vähän kulunu niin...

Poskilaakereissa ei ollut esijännitystä mielestäni juurikaan tai ollenkaan. Välystä en saanut esille mutta kympin shimmin asensin vasemmanpuoleisen laakerin ja kopan väliin eli backlash ehkä vähän pieneni mutta tuli esijännitystä laakereille. Tuon meikäläisen esikiristysteorian perusteella olisi voinut laittaa kaksi- tai kolmekymppiä esikiristystä mutta käytetyille laakereille en uskaltanu kokeilla, uusille olisin laittanut. Luulen, että näin on parempi, aika kuitenki näyttää.