Yorcci's nysväysnurkka

[hateju]

Omassa oli ensin vakio "peltisarjat" ja suorat tuplaputket taakse flowmasterin pönttöihin ja meteli oli päätä huumaava kokoajan!
sitten lisäsin pitkät peltisarjat ja meteli hieman rauhottui. Liikaa yhä.
sitten tuli x-putki.. taas parani.
sitten x jälkeen suraan läpi vaimennen kahdella reijjällä. Aika ok jo...
sitten tipsit flowmasterin vaimentajiin joissa sellanen reijjitetty sisus ja tulee hieman takapuskurin reunan alta ulos ja vot. Täydellinen äänimaailma saavutettu

[Yorcci]

Ilmastointi alkoi taas vähän kiukkuilemaan, ensimmäiset vihjeet huomasin Meetin aikoihin ja nyt Botniaringin reissussa näkyi jo pikkaisen sulanutta vulkanointia magneettikytkimessä. Onneksi PMJ:ltä löytyi käytetty kompura, josta sain sosialisoitua melko hyväkuntoiset magneettikytkimen, hihnapyörän ja staattorin.

Edellisen kerran magneettikytkin oireili n. kuusi vuotta ja reilut 100 000 km sitten, silloin vulkanoinnit ja muut osat pääsivät sulamaan hieman pahemmin http://finnshark.com/forum/showpost....postcount=1453

Tälläkin kertaa hihnapyörän vastinpinta oli kuumentunut melko pahaan jamaan, näytti aika valmiilta. Piti oikein toisesta kompurasta tarkistaa, millä se on kiinni, kun lukkorengas on aika pahasti ryönän peitossa:

Putsaamallahan sieltä lukkorengas löytyi ja tällä kertaa ei hihnapyörän irroitukseen ihan ulosvetäjää tarvinnut, vaikka pikkaisen hihnapyörä tahtoikin vastustella. Laakerissakin tuntui olevan ylimääräistä väljää.

http://penthouse.homelinux.net/fs15/...nti_klappi.mp4

Staattoriakin piti jonkin verran 'houkutella', ennenkuin suostui lähtemään irti. Oliskohan tuolla ylimääräisellä ryönällä jotain osuutta asiaan? Punertava 'pöly' lienee aiemmin toimittanut kitkapinnan virkaa?

Tässä vielä osat omissa kasoissaan vertailun vuoksi. Onhan noissa melko huomattavaa eroa havaittavissa:

Uusvanha staattori on hiukan 'terveemmän' näköinen, tässä jo kompurassa kiinni:

Siihen sitten vielä hihnapyörä ja magneettiventtiili paikoilleen, niin ilmastointi pelaa taas

[Yorcci]

Jarrut tuntuivat jääneen Botniaringille ainakin osittain ja toiminta oli varsin ennalta-arvaamatonta... välillä poljin painui syvemmälle, välillä taas ei, mutta vauhti ei juurikaan hidastunut riippumatta polkimen liikeradasta. Jarrupolkimen tuntuma oli enemmän ja vähemmän kumipallomainen, joten epäilin ilmaa olevan systeemissä.

Ilmattiin jarrut ihan perinteisellä kahden miehen menetelmällä, mutta tilanne ei parantunut. Ilmaamisen aikana tuli sitten pieni kommunikaatiovirhe, jonka seurauksena Juhatee painoi piiiitkän aikaa jarrupoljinta ilman, että avasin satulasta ilmausruuvia, mutta silti poljin painui hitaasti pohjaan. Yhdestäkään satulasta ei kuitenkaan näkynyt vuotavan jarrunestettä.

Lähdin sitten arvailemaan, että pääsylinterissähän se vika täytyy olla ja tilasin uuden pääsylkän akun seuraksi. Optimahan otti vähän enemmän itseensä siitä, kun kyynärnojan (korjattu) lukitus petti uudemman kerran ja auto oli n. viikon pihassa huppu päällä ja kyynärnojan kansi auki... Söi sitten akun ihan vimpan päälle tyhjäksi.

No, sitten jarrupääsylinterin vaihtoon. Itse vaihtohan ei ole monimutkainen toimenpide: etu- ja takapiirien metalliputkien liitokset auki, pääsylinterin nestepinnan varoitusvalon liitin irti ja tehostimesta itse sylkän kiinnitysmutterit auki. Sylinterin takaa paljastuikin, että arvailuni osui kerrankin oikeaan. Jarrunestettä oli päässyt tihkumaan pääsylinterin taakse tehostimen kuoreen:

Päätin samalla, kun sylkkä on kerran irrallaan, vaihtaa myös hyllyllä muutaman vuoden maanneen jarrupaineen säätöjousen. Tavoitteena siis saada vähän lisää jarruvoimaa taka-akselille, koska noiden seefemman etujarrujen ansiosta takajarruja kuormitetaan huomattavasti vähemmän, varsinkin rata-ajossa. Väittävät, että keula ei niiaisi enää niin voimakkaasti kovissa jarrutuksissakaan.

Jousen vaihto oli itsessään melko suoraviivainen toimenpide. Tuosta sylkän sivusta pultti auki...

...vähän koputtelua puuta vasten, maadoitusjousi ja O-rengas pois tieltä, ennenkuin säätöventtiilin saa ulos. Jarrutasapainoon vaikuttava jousi on 'peräpäässä' lukkorenkaalla lukittuna paikalleen. Tuossa Service Manualin kuvitusta aiheesta:

Sitten homma meneekin mielenkiintoiseksi. Pääsylinteri pitää vielä ilmata ja se tapahtuu sitten, kun sylkkä on ruuvattu takaisin paikalleen autoon. Ohje tehtaan manuskasta:

Muutamalla ekalla avauksella avasin liitosta kai liian varovasti tai sitten ilma oli jossain 'peremmällä', mutta aluksi ei tullut muuta kuin nestettä ulos. Jarrunestesäiliöissä kyllä näkyi nousevan kuplia. Sitten, kun liitosta avasi reilummin, alkoi ilmaakin tulla pihalle oikein 'räkimällä'.

Tehtaan ohjeen mukaan, kun jarrut oli vasta ilmattu, niin jätettiin satuloiden ilmaus tekemättä. Ehkä ei olis pitäny.... Ei nimittäin parantunut jarrujen toiminta yhtään. Edelleen poljin painui välillä syvemmälle. Kumipallomaisuus polkimessa vihjasi siihen suuntaan, että ilmaahan siellä pitää vielä olla ja myöhemmin tulikin mieleen, että jospa se vikaantunut pääsylkkä olikin työntänyt ilmaa systeemiin?

Tänään sitten kurkistin vähän konehuoneeseen ja huomasin, että etujarrupiirin liitoksesta tihkui vähän nestettä... Lukkopihdeillä tiukemmalle ja nyt jarrupolkimen liike muuttui johdonmukaiseksi, vaikka kumipallomainen tuntuma säilyi.

Illemmalla ilmattiin vielä pari kertaa pääsylkkää varmuuden vuoksi ja sitten puristettiin jarrusatuloiden männät ääriasentoon, jolloin nestettä työntyy säiliöön ja jos piirin alkupäässä on ilmaa, sen pitäisi tulla sitä kautta pois (kuvassa on siis reilut puoli senttiä ilmatilaa jarrupalan ja satulan välissä):

...jostain syystä kuvapilvi kääntää kuvan peilikuvaksi?

No, tuon jälkeen varmistettiin vielä pääsylkän ilmaus ja ilmattiin satulat perinteisellä menetelmällä. Jokaisen satulan läpi pumpattiin n. säiliöllinen jarrunestettä ja ilmaa tuntui löytyvän joka satulasta.

Koeajolenkillä poljintuntuma muuttui huomattavasti paremmaksi ja jarrutehokin tuntui pikkuhiljaa paranevan useamman reippaahkon jarrutuksen jälkeen, joten seurataan tilannetta muutaman päivän ajan, josko ne jarrut vielä löytyisivät ennen Alastaron ratapäiviä

[Macho]

Olen käyttänyt itsekin tuota jousta, se on toimiva juttu. Myös jarrutuksissa urissa hakeminen hiukan vähenee kun balanssi siirtyy vähän taaksepäin alkuperäisestä liian ylipainotetusta etupäästä.

[Yorcci]

Originally Posted by Macho

Olen käyttänyt itsekin tuota jousta, se on toimiva juttu. Myös jarrutuksissa urissa hakeminen hiukan vähenee kun balanssi siirtyy vähän taaksepäin alkuperäisestä liian ylipainotetusta etupäästä.

Mun autossa on takapää tuntunut vähän rauhattomalta kovemmissa jarrutuksissa radalla, joten hyvä tietää käytännön kokemuksia

[Vet]

Originally Posted by Yorcci

Mun autossa on takapää tuntunut vähän rauhattomalta kovemmissa jarrutuksissa

Mulla tuntuu vain kovemmissa kiihdytyksissä, joten ollaan balanssissa....

[Yorcci]

Originally Posted by Yorcci

Pysähdys, kone pyörryksiin ja vähän ajan päästä takaisin käyntiin. Tyhjäkäynti ok ensimmäiseen pysähdykseen saakka. Taas alkoi knock count juoksemaan ihan villinä, mutta ei knock retardia ennenkuin annoin koneelle vähän enemmän kierroksia paikallaan tai lähdin liikkeelle. Auton ollessa liikkeessä, knock retardia aina vähintään 5 astetta, melko pienelläkin kuormituksella 20 astetta (joka on maksimiarvo, mitä kone voi myöhästyttää sytytystä). Tuo 'nakutusmoodi' voisi tietysti olla syypäänä tuohon liikennevaloihin tultaessa koneen (melkein) sammumiseen, kuten myös parkkeeratessa. Sytkä menee myöhäiselle, kun auto on liikkeellä tai kuormaa on vähänkin.

Mutta eipä tuosta tullut juuri hullua hurskaammaksi. Toi 'nakutusmoodi' on siis välillä 'päällä' ja välillä ei. Ihan tyhjäkäynnilläkin saattaa ensin knock count-arvot juosta ihan villinä ja sitten loppua yht'äkkiä tai toisinpäin. Ensin ei mitään ja alkaa ihan omia aikojaan tarjoamaan nakutusta - tyhjäkäynnillä. Sama ajossa: välillä 'nakuttaa', välillä ei.

Tämän vuosia vanha haamunakutusriesan syypää selvisi vihdoin. Vaiva on ollut erittäin satunnainen ja epämääräinen sekä esiintymistiheytensä että 'päälläoloaikansa' suhteen. Varsinkin vikakoodin puute on vaikeuttanut vaivan selvittämistä.

Kunnes Alastaron reissussa sytytti satunnaisesti SES-valon ihan kesken normaalin ajon, koodi 43 (Electric Spark Control) ja välillä SES-valo sammui, kunnes syttyi taas epämääräisen ajanjakson jälkeen. Aiemminhan ainoastaan knock count on kasvanut, mutta vikakoodia ei ole tullut. (Kertaalleen aiemminkin vikakoodi on tullut ja silloin vika löytyi itse nakuanturista.)

Nakutus on huono juttu, koska silloin kone vetää ennakoita pois jopa 20 astetta kohtuullisen pienelläkin kuormituksella. Ja sen kyllä huomaa. Sekä kulutuksessa että myös 'perstuntumassa'.

Vaihdoin sitten nakuanturin liittimen, joka oli aika kärsineen näköinen (ja vika on satunnaisesti päällä ja poissa viittaisi johtovikaan). Ei auttanut asiaan, joten Service Manualin ehdottamien koodin 43 vikavaihtoehtojen pariin. En halunnut lähteä ensimmäisenä uusimaan koko johtoa ECM:n ja nakuanturin välistä. Kyseinen piuha kun kulkee koneen takaosan johtonipussa ja peltisarjakin pitäisi varmaan purkaa pois tieltä, että pääsisi kunnolla tuohon johtonippuun kiinni. Onneksi sain eräältä foorumin herrasmieheltä toimivaksi testatun ECM:n ja pari memcal-palikkaa (jotka toimivat muuten, mutta tyrkkäävät vikakoodin 41) lainaan testailua varten.

Auto käyntiin ja knock count lähtee kasvamaan jo tyhjäkäynnillä.
1) Kokeilin omalla memcalilla ja toisella ECM:llä => ei muutosta, knock count kasvaa edelleen. Hyvä asia on se, että vikaa ei ole ECM:ssä
2) Ensimmäinen laina-memcal ja oma ECM => ei tule kuin pari nakua, vaikka auto käy hetken aikaa tyhjäkäyntiä. Tästä memcalista tulee sitten vikakoodi 41, mutta muuten auto tuntuisi toimivan normaalisti.
3) Toinen laina-memcal ja oma ECM => ei tule kuin pari nakua, vaikka auto käy hetken aikaa tyhjäkäyntiä. Tästäkin memcalista tulee vikakoodi 41.
4) Testaan vielä omalla memcalilla ja knock count lähtee taas nousuun.

Siis vika onkin memcalissa. Toistaiseksi teen pienen purkkavirityksen ja poistan tuon vikakoodin 41 lastulta ja ajelen lisää testiajoja tuolla laina-memcalilla.

[Yorcci]

Ei menny sitten ihan niin helposti kuitenkaan. Tänään kävin ajamassa testilenkkiä ja puski vikakoodia 43 on-off n. 22 minuutin ajon jälkeen. Ensimmäisen SES-valon syttymisen aikana maantieajoa tasamaalla, pienellä kuormalla. SES syttyi tuon jälkeen kymmenen minuutin sisällä 4 kertaa ja paloi n. 20 sekunnin ajan. Sitten tuon kymmenen minuutin ajanjakson jälkeen seuraavan kymmenen minuutin sisällä syttyi ja sammui viisitoista kertaa. Knock count ei kuitenkaan kasvanut, joten pientä edistystä aiempaan

Huomenna sitten toisella laina-memcalilla uutta testilenkkiä ja jos käytös ei muutu, niin sitten pitänee korvata se nakuanturin piuha uudella.

[Yorcci]

Eipä ole vielä ehtinyt tekemään nakuanturin johdotukselle mitään, mutta Scodillac päätti aloittaa jäähdytysnesteen hukkaamisen, joten piti viedä Faabio hoitoon ja lähteä Vetelyksellä työreissuun pohjoisen suuntaan.

Matkalla taas koodi 43 alkoi kummittelemaan on-off ja hermostuin sekä SES-valoon, että ennakoiden katoamiseen. Poistin vikakoodin käytöstä ja pistin ennakon vähennykseen maksimiksi 4 astetta osakaasulla. Katotaan huomenissa sitten, miten vaikuttaa auton käytökseen (ja maantiekulutukseen). Pikaisella testilenkillä tuntui toimivan kaikki ihan ok.

[Yorcci]

Nakuanturin johdotus vaihdettu, mutta ei ollut tuollakaan mitään muutosta haamunakutuksiin. Ennakoiden vähennyksen rajoittaminen tuntuisi vaikuttaneen matka-ajon kulutuksiin hieman pienentävästi (jotain reilut puolisen litraa / 100 km). Katotaan noita haamunakuja sitten, kunhan saan jossain vaiheessa soppelin memcalin testaukseen.

Toinen viime aikoina autoa ikävästi vaivannut ongelma on sisävalojen satunnainen syttyminen kesken ajon. Varsinkin pimeällä ajaessa on häiritsevää, kun sisävalot syttyvät ihan yht'äkkiä ja sammuvat vähän ajan kuluttua, kunnes taas syttyvät ja sammuvat näennäisen satunnaisesti. Epäilin ovikytkimiä, mutta jos vika olisi jommassa kummassa ovikytkimessä, pitäisi samalla myös 'door ajar' -valon syttyä. Takalasin kytkin jää pois vikalistalta sen takia, että takalasin avautuessa vain tavaratilan valot syttyvät (mutta eivät ovien valot eivätkä jalkatilojen valot).

Ihmettelin ja seurailin muutamalla reissulla sisävaloja tarkemmin ja melko usein valot paloivat osapuilleen puoli minuuttia ennen sammumista. Arvelin sitten, että Viperin kauko-ohjausboksi voisi sekoilla jotenkin, koska siinä on sisävaloille puolen minuutin viive. Poistin sitten Viperin kytkennöistä sisävalojen tulo- ja lähtöliitännät, koska autossa on jo tehtaalta olemassa sisävaloille automaattinen sytytys ovien lukot avattaessa. Reilun sadan kilometrin testilenkillä sisävalot eivät syttyneet kertaakaan, joten toistaiseksi näyttäisi siltä, että ongelma olisi ollut Viperin boksissa.

Äänentoistoon tein pientä fiksausta. Soittimen omasta vahvistimesta tuntuu loppuvan puhti ennen subbarivahvistinta. Vahvistimessa jäi pari kanavaa käyttämättömäksi, joten niiden käyttöönotto edellyttää pikkaisen lisäpiuhojen vetoa. Halusin kaikki johdotukset piiloon ja sehän vaatii tietysti sisustan purkamista.

Penkit ja verhoilut pois tieltä

Molemmat jalkatilat olivat hieman kosteat verhoilun alla ja vänkärin puolelta lumppumatto oli siinä kunnossa, että heitin roskiin. Onneksi kyseessä oli vain pelkkä vesi, eikä jäähdytysnestettä ollut mukana.

Takaosastakin piti purkaa verhoilu, koska alunperin suunnitelmissa oli muuttaa subbareiden kytkentä stereoksi ja subbareiden johdotukset menevät piilossa verhoilun ja pehmusteiden alla.

Tutkailtuani vahvistimen teknisiä suoritusarvoja (ja miettiessäni lisätyön määrää johdotuksien ja kytkentöjen suhteen) päätin kuitenkin pitää subbarit ennallaan monona, joten verhoilun purkaminen oli käytännössä turhaa.

Etukaiuttimien vanhat johdotukset soittimelta jakosuotimille jätin paikalleen (koska niiden poistaminen olisi vaatinut koko keskikonsolin purkamisen), mutta suojasin johtojen päät teipillä, vaikka muutinkin asetuksista soittimen oman vahvistimen pois käytöstä. Siis johtoihin ei edes pitäisi tulla mitään signaalia, mutta pelataan kuitenkin varman päälle.

Linjasignaalin ja vahvistimelta jakosuotimelle tulevat johdot teippasin jesseteipillä kiinni, etteivät piuhat lähde liikkeelle verhoilua takaisin laitettaessa. Verhoilun ollessa paikallaan johdot eivät tietenkään enää liiku, joten myöhemmin teipille ei olisi tarvetta, mutta ei siitä haittaakaan ole jatkossa.

Pikkaisen lisää purkamista vielä johtojen piilotukseen

Jesseteippi on kiva kaveri piuhojen asemoinnissa

Verhoilun takaisin saamiseen piti takaosan koteloiden kehys irroittaa etureunastaan ja johtojen takia oli melkoinen sullominen, että kaikki osat istuivat takaisin paikalleen. Mutta lopussa kiitos seisoo. Pienellä verhoilun nävertämisellä johdot tulevat kohtuullisen huomaamattomasti vahvistimelle.

Pari päivää tuohonkin sai tuhrattua. Muutos itse äänentoistossa oli sentään ennakko-odotuksien mukainen. Positiivisena yllätyksenä sointiin tuntui tulevan hieman lisää tarkkuutta ja tiukkuutta