Tuiskeen C4 LT4 Turbo

[KimmoT]

Originally Posted by jopex

On kiinnostava topic,kiitoksia.
Voisitko avata lisää tuota männänrengas välysasiaa?
Miten määritellään sopiva välys renkaille eri setupeissa.Onko siihen laskukaava vai kokemuksen kautta tuleva taito?

Mäntien mukana tulee valmistajan ohjekaava millä lasketaan eri käyttöön sopiva päittäisvälys.
Esim Wisecon mukana oli eri kaava ilokaasulle, ahdettuun, kadulle, kisakäyttöön.

[kipi79]

Kaikille männille ja renkaille on omat välyskaavansa. Ylimmän renkaan kautta johtuu huomattavan suuri osa johtumalla männästä poistuvasta lämmöstä. Ahdetussa tuotetaan enemmän lämpöä, siksi rengas käy kuumempana ja vaatii enemmän tilaa lämpölaajenemiselle.

Joissain männissä rengas on hyvin lähellä männän lakea (esim alle 2mm), jolloin se vaatii suuremman välyksen kuin rengas joka on 10mm päässä laesta. Männän ja renkaan materiaali vaikuttaa myös siihen minkälaisia välyksiä pitää käyttää.

Liian iso välys aiheuttaa lisääntynyttä öljynkulutusta ja savuttamista. Liian pieni välys aiheuttaa yleensä vähintään männän lohkeamisen rengasuran vierestä.

[Tuiske]

Männänrengasvälys asiaa kun selvittelin niin aika paljon löytyy simppeleitä laskukaavoja jotka antaa jonkin keskiverto sopivan välyksen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Näissäkin on ilmeisesti ihan viime vuosikymmeninä kehitytty ja suositukset on muuttuneet niin että nykyään suositellaan että alemman renkaan välys on isompi kuin ylemmän, tällä ilmeisesti ajetaan sitä takaa että ei olisi hyvä jos renkaiden väliin ikäänkuin jäisi painetta, eli aina alempi rengas päästää helpommin paineen ohitseen kuin ylempi ja sitämyöten ollaan turvallisemmalla puolella sen suhteen että herkemmin kuumeneva ylempi rengas ei ainakaan ylikuumene sen vuoksi että alempi rengas pitääkin paineet.

Tämä on jälkiahdetussa moottorissa sen verran tärkeä asia, että vaikka tekis budjetti-turbotukset täysin vakio sisuskaluilla, niin männänrengasvälykset olis silti hyvä tarkistaa. Tehtaan jäljellä niissä on paljon heittoa, ne voi olla vaparikoneessa tehtaalta ihan hyvätkin ahdettuun moottoriin tai sitten ne on ihan suositusten tiukassa päässä. Kuitenkin aina parempi niin että välys on mielummin ihan inasen iso, kuin että se välys menee nolliin kun mäntä ja rengas kuumenee. Laskin sitäkin että kuinka ison lämpötilaeroa männänrengas ja sylinteriputki sallii että ohjeelliset välykset menee umpeen niin se ei ole kovinkaan montaa sataa astetta. Sitten kun välys loppuu niin rengas tarraa sylinteriputkeen ja joko leikkaa kiinni tai vähintään halkasee männästä renkaan uran vierestä palasen.

Tässä röyhkeästi jostakin youtube videosta leikkaamani kuva joss ohjeellisia välyksiä männänrenkaille.

Edit. Eli aikaisemmin oli suositus että alemman renkaan välys voi olla pienempi kuin ylemmän koska se ei lämpiä niin paljon, mutta tätä ei enää ohjeisteta ilmeisesti juuri missään.

[IsoDee]

Itse oon aloittamassa uuden koneen osien haalimista ja rakentamista. Dartin lohkoon suunnittelin Molnarin kampuraa ja H -veivejä sekä Wisecon tako mäntiä. Ruttua noin 9 tietämiin.

Molnarin tuotteet pitäisi olla ihan jees jos 4 numeroista tehoa aletaan hakemaan.

https://www.molnartechnologies.com/

[kipi79]

Gapless top ring on siinä mielessä toimiva, että 2 osaisena sen kanssa voi käyttää isompaa ja turvallisempaa välystä ilman isompia varjopuolia. Toki maksaa hieman enemmän kuin perusrenkaat ja paljon enemmän, kuin olemassa olevien renkaiden välyksen kasvatus.

Yleensä ylärengas toimii männässä tiivistämässä tilannetta, kun paine yläpuolella on suurempi kuin alapuolella. 2 rengas tiivistää pääsääntöisesti tilanteessa, jossa paine on alapuolella yläpuolta suurempi.

2. renkaaseen joko sama tai vähän reilumpi välys mitä ylärenkaassa.

[JJ66]

Originally Posted by Tuiske

JJ66 onko näppituntumaa miksi männät olisi heikompi lenkki kuin nuo lunatin I-profiili veivit? Mulla ei ole mitään tietoa näistä sen tarkemmin, mutta rankan googlettelun perusteella lähes aina H-profiileja pidetään parempina kuin I-profiilit edullisemman pään veiveissä.

En olisi männänreinkaiden välistäkään kovin huolissani, mutta männänrengasvälys pitää säätää ahdettuun sopivaksi. Se on heittämällä heikoin lenkki jos sitä ei tee. Tän moottorin kasauksen yhteydessä männänrengasvälykset on säädetty aika tiukkaan päähän ja sillä kerjäis kiinnileikkautumista ilman muuta jos sitä ei kasvata. Männänrenkaiden väli voi männästä hajota myös sen takia että männänrengasvälys mennyt kuumetessaan nolliin.

Juurikin näppituntumana ajattelin, että Lunati, 4340, kuulostaa jo ihan laadukkaalta. En ko kankia tunne mutta brändi ja materiaali on meikäläisten mittarilla hyvää kamaa. Ja jos et tosiaan kierrätä vakiota enempää ja jos kaasussa on "potentiometri" eli siirtymät ei mene aina täydellä liekillä niin lähtötietoihin perustuen itse luottaisin noihin kankiin. H-kankia tosiaan laittavat voimakoneisiin mutta ei se H-profiili itsessään tilannetta autuaaksi tee, toki voi aina mennä myös sieltä "varman" kautta.

Itsekkin tarkoitin juurikin männänrenkaiden päittäisvälystä mutta toki rengasuran välinen kannaskin on kestävämpi jos on paksumpi. Ahdinkäyttöön tarkoitetut männät on tietenki suunniteltu lähtökohtaisesti ko tarkoitukseen eli siinä pointtini.

Jos tilaat uudet männät niin mittaa (mitoita) nykyinen mäntä ja pytty ensin ettei käy niin, että uudet männät ovat toleranssien ulkopuolella siis liian pienet. En tiedä saako kaikilta toimittajilta mäntien mitattuja mittoja mutta voi aina kysyä tai sitten ylikoko. Minulle kävi juuri niin, että koneistamo ilmoitti ettei voi hoonata yhtään kun on juuri toleranssin sisällä. Minä kun toivoin, että olisin voinut itse päättää välyksen mutta näillä mennään.

Miten olet ajatellut tasapainoituksen kanssa toimia? Jotkut pitävät v- moottorin (jälki)painoitusta ihan höpönä hommana ja että hyvä dampperi hoitaa asian varmimmin. Itse luottaisin ammattilaisiin mutta kun nekin puhuvat vähintään kahdella tavalla eli puolesta ja vastaan.

.

[kipi79]

Originally Posted by JJ66

Miten olet ajatellut tasapainoituksen kanssa toimia? Jotkut pitävät v- moottorin (jälki)painoitusta ihan höpönä hommana ja että hyvä dampperi hoitaa asian varmimmin. Itse luottaisin ammattilaisiin mutta kun nekin puhuvat vähintään kahdella tavalla eli puolesta ja vastaan.

.

Kerrotko lisää miten dampperi, jonka tarkoitus on siis tasoittaa kiertovärähtelyä kampiakselin kuormittamattomassa päässä, paikkaa pielessä olevan moottorin tasapainotuksen? Siitä on toki montaa mielipidettä, kuinka paljon balanssi voi olla pielessä, että se käytännössä mihinkään vaikuttaa.

[JJ66]

Originally Posted by kipi79

Kerrotko lisää miten dampperi, jonka tarkoitus on siis tasoittaa kiertovärähtelyä kampiakselin kuormittamattomassa päässä, paikkaa pielessä olevan moottorin tasapainotuksen? Siitä on toki montaa mielipidettä, kuinka paljon balanssi voi olla pielessä, että se käytännössä mihinkään vaikuttaa.

Jos tarkkoja ollaan niin minähän en esitä, että dampperi korvaisi pieleen menneen tasapainotuksen ja taidat vastata kysymyksessäsi kysymykseesi paremmin kuin minä osaan sen tehdä. Viimeinen lauseesi osuu tarkasti naulan kantaan minun kokemukseni kanssa.

Minun edellisen postaukseni viimeinen lause viittaa juuri samaan, että asiasta ollaan montaa mieltä ja minä luottaisin ammattilaisiin mutta pitäisi kysyä asiasta vain yhdeltä ammattilaiselta ettei joudu kysymään kolmannelta tai vielä useammalta. Dampperi ei siis minunkaan mielestäni toiminnallaan paranna tai muuta akselin tasapainoa mutta epätasapainon aiheuttamaan värähtelyyn sillä voi olla myönteinen vaikutus.

Kyllähän akseli pitää tasapainottaa valmistuksen jälkeen mutta juurikin jälkipainotukset, ovatko ne tarpeellisia esim. mäntien/kankien (-100g) vaihdon jälkeen? olisikohan paljon tasapainotuksia tehneillä jonkinlaista tietoa jaettajaksi siitä, että miten balanssi muuttuu kun vaihdetaan esimerkiksi kevyempi (mäntä+kanki =-100g) setti? Tuollainen testi olisi helppo toteuttaa ja laittaa tulos esille mutta kannattaako se pisneksen kannalta.

Eräs koneistaja kertoi, että hän on lähettänyt aikoinaan painotettavaksi saman akselin useampia kertoja (asiakas oli vaatinut) ja aina siihen hitsattiin ja/tai porattiin. Koneistajan mielestä mikään ei ollut muuttunut siinä välillä eli osat oli aina ne samat (tämä tarina on tosi, en keksinyt ite mutta en voi vannoa etteikö koneistaja olisi keksinyt).

[Tuiske]

Rehellisesti sanottuna ei ole tullut tuota tasapainotusasiaa juurikaan pohdittua. Lunatin alakerta on varmaan settinä myyty ja painotettuna, ja nyt jos siihen lyödään eri veivit niin tasapainotus ei ole ihan kohdillaan? Vai onko kampurakin vain painotettu alkujaankin irrallisena kappaneela? Mulla ei ole tästä mitään tietoa.

Jos nyt pitäs arvata miten tulen toimimaan ( ) niin varmaankin jos ja kun hommaan uudet veivit niin lähinnä tsekkaan että ne on keskenään molemmista päistä riittävän saman painoisia ja isken ne kiinni. Mäntiä tuskin tulen vaihtamaan.

Onkohan myös niin että nää tasapainotusasioiden merkitys korostuu jos on korkealle kiertävä moottori? Edelleen rillä rajottimen pudottamisella haen sitä, että luotettavuus kasvaisi niin venttiilikoneiston, alakerran laakereiden ja veivien suhteen. Tehoa uskoisin saavan ahtopainetta lisäämällä niin paljon kuin haluan vaikka rajoitin olisikin vain 6000:ssa.

Edit. Sen verran vielä, että jos vaihdan H-profiili veiveihin, niin niiden painoero suhteessa näihin nykyisiin I-profiileihin on melko vähäinen.

[Pekka Berkeles]

Originally Posted by kipi79

Liian iso välys aiheuttaa lisääntynyttä öljynkulutusta ja savuttamista.

Millaisista toleransseista tuossa tapauksessa voisi olla kyse?

Öljyrenkaat on kuitenkin siellä, mutta jos vaikka vapisevalla kädellä männänrenkaiden päittäisvälys lipsahtaa 20% yli valmistajan kaavan, lieneekö tuolla vielä vaikutusta öljynkulutukseen?

Terv. VAG_n TFSI...nojoo...:

https://www.apu.fi/artikkelit/maahan...nain-korjataan