Kun aika on kortilla ja taidot on teoreettiset (niinkuin kaikki tenniksen niksit kirjasta opetelleella, koskaan pelaamattomalla), niin on parempi käyttää asiantuntijaa huoltotöissä. Mutta heti jos on aikaa, niin eikun auto tunkilla ylös, ja alle, vaikkei mitään ymmärtäiskään. Tee-se-itse; vie sitten korjaamolle -periaatteella on kiva opiskella ja tutkia. Ja jos vaikka huomenna olis enemmän aikaa...

Pääasiassa itse, välillä joutuu turvautumaan kavereihin. Tietyt asiat, kuten maalaus, ammattimiehille sekä koneeseen liittyvät remontit.

V**TU mä taon männätkin ite omassa tallissa. No ei nyt sentään.
Kohta tuntuu kyllä siltä että vaan ite tekemällä saa sitä mitä haluaa!

Paljon on oikeesti tullut kyllä ite sorvattua ja jyrsittyä. Perää shimmattua, mitotettua, suuniteltua uusiksi, tasapainotettua, hiottua, lakattua ja joskus hajottua... 20kk Siperiassa (lue autotallissa) opettaa.

Ammattilaisille jätän:
-Maalauksen
-Kylmäkäsittelyt (Cryo)
-Kammen ja kardaanien tasapainotukset
-Porautukset, dekkaukset ja nokkalaakerien vaihdot
-Ohjauskulmien säädöt
-Iskunvaimentimen sisäisen virtauksien suunnittelun ja toteutuksen
-Seetityöt
-Rahat...

Tuo viimesin oli aika hyvä :?

:D :D :D Kaverilla leikkaa!

Itse teen kaikki perushuollot. Jos oikeen jotain vikaa, niin sitten pitää viedä jollekin viisaammalle laitettavaksi jollei foorumeilta löydy ohjeita. Onneksi kaikki toimii toistaiseksi, kop kop kop...

Metro-Autoon mua ei saa enää edes aseella uhaten :evil:

En malta olla kysymättä mihin tuota kylmä käsittelyä on kaytetty. (talli kaljatko? )
Vakavasti, mitä terästä (W-numero käy) ja minkä tyyppisiä osia?
Kukapa tekee ja mihin sillä pyritään?
Tähän mennessä on tullu käytettyä vään työkalu teräksiä ja
ne karkastaan ja päästetään normaalisti.

En juo kaljaa, ja rommista pidän huoneenlämpöisenä :o)
Dana 44 osat ja spindlet (uloimmat ja sisäiset) tuli Jenkkilässä käytettyä kylmää tervehtimässä.
Kaikki teräslaadut paranee tuolla käsittelyllä.
Osat upotetaan hitaasti nestemäiseen typpeen noin -160 astetta (ensin viilennetään höyryillä) annetaan osien lepäillä siellä rauhassa ja sit päästetään hitaasti huoneenlämpöön.
Jeb Burnett tietää asiasta paljon, tekee käsittelyitä ja on erittäin palvelualtis kaveri.
http://host58.ipowerweb.com/~deepfree/
Tuolta lisää tietoa.

Sillä päästään siihen attä osat kestävät enemmän. Esim Jeb ajaa ite cryotetulla Dana 44 9 sekan aikoja Corvetellaan.

Kuulin vasta hiljan että tekninen korkeakoulukin tekis noita käsittelyitä.

Jossain amerikan lehdessä oli juttua tosta kryokäsittelystä. Ilmeisesti osien kestävyys paranee huomattavasti eikä palikoita hajoa niin paljoa. Kisamoottoreissa käsitellään lohko, kiertokanget ja kampura sekä mahdollisesti muitakin osia.

Minä kanssa pyrin ite tekemään, ellei sitten vastaan tule homma joka ei hoidu :wink: No, muistaakseni ainakaan 3 vuoteen en ole kaupallisessa huollossa käyttänyt kuin pyöränkulmien säädössä, suutinrempassa ja kansien koneistuksessa.

Kaikki perusjutut ja muutamat monimutkaisemmatkin teen ite. Uusiin/vieraisiin hommiin pyydän joskus kaverin avuksi (forumin jäsen, täydentämään aivokapasiteettia ja tuomaan ehkä kokemusta projektiin). Olen huomannut, että virheiden määrä vähenee reilusti jos joku on vieressä arvioimassa arvostelukykyäni :wink:

No, tekemällä oppii ja yleensä tokalla kerralla menee jo helposti. Pikkuhiljaa sitä alkaa kertymään Vette-only työkalujakin jotka sopii vain yhteen hommaan.

Suosiolla jätän ammattilaisille ainakin laatikon ja erinäköiset koneistukset.

PS. loputon projekti täydellisen tulpanvaihtoavaimen löytymiseksi jatkuu. Varmaan 4. tai 5. erilainen avain tuli taas ostettua...nimimerkillä kuskinpuoli 5min ja pelkääjän 1h :evil: :twisted: Pitäis vissiin hommata kimmafrendi jolla on todella pienet kädet, pari ylimääräistä niveltä käsivarsissa ja huima himo korjata autoja niin saisi rauhan tästäkin :D :wink: