SBC venttiilien säätö
 

Ok, tämä varmaan saa aikaan kirjavien vastaus tulvan kuinka homma tulee tehdä ja kuinka sitä ei saa tehdä. Kuitenkin venat pitää säätää, koska siltä vähän kuulostaa. Kyseessä hydraulinen nokka ja tarkoitus on tehdä homma moottori käynnissä. Kun muistelen marssijärjestystä, niin ensin löysätään mutteria sen verran, että alkaa ääntämää. Sitten lähdetään kiristämään ja kun kalina loppuu niin mitä sitten?

1. kiristetään vielä ½-kierrosta vai kierros?
2. löysätään vielä ½-kierrosta vai kierros?

Pahus kun päässyt unohtumaan tämä :(

Kun löysätessä alkaa kuulumaan naputus, niin siitä kohdasta kiristetään 1/2 - 1 kierros studin mutteria.
Eri vuosimalleihin kirjat kertoo vähän erilaiset arvot.
3/4 kierrosta olen yleensä kääntänyt.

Jos tekisin sen noin niin leikkaisin jostain vanhasta venakopasta yläosan pois niin et sais venttiilikoneistolle "laidat". Tulee paljon pienempi öljykatasrofi.

Ei siitä kovin kummoista öljykatastrofia tule. Tyhjäkäynnillä vähän pakosarjoille öljyä valuu, mutta kyllä se siitä pois häviää kevyen savun saattelemana ;)
Onhan se toki siistimpi ratkaisu jos avatun kopan tekee.

Mitä olen kattellut niin öljyä lentää kaaressa, eli avattu koppakin auttanee vain puoliksi.

Mitäs varten se säätö pitää tehä auton käydessä?

Sitä minäki täs ihimettelen :confused:

Helpompaa se on käydessä tehä. Ei mulla 400 sbc roiskinu juuri yhtään vaikka venakopat oli veks.

Helpompi ja nopeampi tapa, ei tarvi konetta hylsyn ja räikän kanssa pyöritellä.
Ja välyksen kuulee, ei tarvi työntötankoa sormin pyöritellä ;)

Ja ei siis väliä onko rullanokka vai se toinen?

Kuhan jotennii säätelet. Kyl se siitä.

Samalla tavalla rulla ja laahuri säädetään. Jos se toinen tarkoittaa laahuria.
Edellyttäen kuitenkin hydraulisia nostimia, kovia nostimia ei ehkä kuitenkaan tuolla tavalla kannata säätää :D Pikkulohkoja ja isolohko samalla tavalla säädetty.

KTM on muotoillut tuon kysymyksensä hiukan huolimattomasti.
Nimittäin nokka-akselilla tai sillä, onko nostajat rulla- tai laahuri tyyppiä ei ole merkitystä asiaan.
Se, onko venttiilnostajat hydrauliset, vai kiinteät, ratkaisee venttiilivälyksen säätötekniikan.
Hydraulisen nostajan hienoushan on se, että venttiilivälystä ei ole ollenkaan, vaan se pidetään välyksettömänä juuri hydraulisesti öljynpaineen avulla, joka otetaan moottorin öljy-järjestelmästä.
Moottorin kokoamisen yhteydessä laitetaan perusasetelmat kohdalleen, ja senjälkeen venttiilivälyksistä ei tarvitse yleensä huolehtia, vaan hydraulinostimet hoitavat homman siten, että välyksiä ei ole, eikä venttiilit silti kanna.
Kiinteät ( solid lifters ) on sitten ihan eri juttu.
Niitä pitää säädellä silloin tällöin ajotyylistä ja viitseliäisyydestä riippuen.
Venttiilin ja keinuvivun välys täytyy olla ( luokkaa n. 0,5 mm +- moottorin valmistajan tai nokka-akselin tekijän ohjeen mukaisesti ) olemassa jotta muuttuvienlämpötilojen lämpölaajenemiset eivät jätä venttiiliä kantamaan tai välyksen ollessa liian suuri venttiilien sanotaan "naputtavan" kun keinuvipu iskee venttiilin päähän käynnin aikana. Tuollainen liian iso välys saattaa myöskin aiheuttaa jopa moottorin rikkoutumisen venttiilikoneistossa.
Välys säädetään kiinteillä nostimilla olevissa moottoreissa männän ollessa yläkuolokohdassa ja molempien venttiileiden ollessa kiinni. Konetta sitten pyöritetään aina eteenpäin, ja sytytysjärjestyksessä edetään säätämisessä kunnes kaikki sylinterit on säädetty ja kierros tylee täyteen, ja homma on tehty.

Oma isolohkoinen pulkkani syttyi palamaan kun pakosarjoille valunut oljy lämmetessään leimahti liekkeihin. No onneksi oli vesiletku sattumalta vieressä. Eihän vedellä öljyä tietenkään sammumaan saa, mutta sillä sai huuhdeltua pakosarjoilla olevan oljyn auton alle. Öljy paloi siellä loppuun. Hommasta selvittiin säikähdyksellä, vaikka suuren vitutuksen ainekset oli olemassa. Kiristin loput venttiilit koneen ollessa sammuksissa noin kierroksen verran, naputus loppui ja kaahaaminen jatkui. Seuraavana kesänä naputus palasi ja konekkin tuntui käyvän vajaalla sylinteri määrällä. Aloitin homman tulppien tarkastuksella ja kävi niinkuin minulle aina käy. Yksi tulpanjohto katkesi niitä irroittaessa, eivät ilmeisesti pidä peltipakosarjojen lämpösäteilystä. Tulpat olivat OK. Ajattelin että vika oli tulpanjohdoissa. Uudet asennettuani lähdin heti koeajolle, mutta koneen käynti ei parantunut yhtään. Kun oikein polkaisi niin koneen käynti huononi entisestään. Venttiilinkoppa auki ja tutkimaan. Yksi työntötanko kateissa. Imusarja irti ja siellähän se lepäsi nostaja laaksossa, tai ainakin puolet siitä. Syynä ilmeisesti öljynkiertohäiriö joka söi nokkaakselin kahta nokkaa todella rajusti vaikka muut näyttivät ehjiltä. Olin siis koittanut paikata jo alkavaa konerikkoa venttiilien säädöllä. Jos ois aukaisut imusarjan jo aikaisempana kesänä ois ainakin tyntötangot säästynyt. Kuluminen oli ollut varsinkin lopun edellä todella rajua, lyhin nostaja oli kulunut jo puhki pohjasta.

Herkkää öljyä syttymään, tai sitten pakosarjat olleet tosi kuumat.
Konettahan ei tarvi montaa minuuttia käyttää ja siinä ajassa ei pakosarjat niin kuumaksi ole lämmenneet että öljy olisi syttynyt.
Suurempi savu sen jälkeen tullut kun kopat on jo kiinni ja käyttää koneen lämpöiseksi.
Mutta omalla vastuulla jokainen venttiilinsä säätä :D

Olisko ollut kääreet öljystä märät? Aika paljon öljyä kuitenkin jos lattiallakin paloi.
Vesihän vielä jäähdyttää tehokkaasti ja öljy ei oikein halua palaa kylmänä. Tätä voi koittaa kun pistää öljynsuodattimen nuotioon ja sisuskalujen syttyessä tuleen laittaa palavan suodattimen veteen niin että pohja ja kyljet peitossa. Liekit sammuvat vaikkei vesi pääse patruunan sisään.

Hydraulinostimia meinasin.
Kuuklasin valunumeroita(14093638) tommonen oli lohkossa.

Ja tämmönen lista löyty:
350 5.7 89-93 7 V8 OHV, RWD, TBI, roller lifters, center bolt valve covers, high swirl intake ports, right hand dipstick
Tai
350...87-95...2 or 4...Roller or flat tappet cam one-piece rear seal

Otapa selvää mikälie nokkaakseli tai nostaja tyyppi. Hui hai, liikaa duunia kurkata moottoriin sisälle.