LT1/4 kansien kairaus
 

onkos noita suomessa mimmosella menestyksellä kairailtu? onko heittää mitään virtausarvoja tai mitkä olleet pahimpia pullonkauloja. lt4 kannet nyt jo vakionakin ovat paremmat kuin lt1, mutta kanava taitaa melko saman muotoinen kuitenkin olla

Tässäpä olisi tarjolla virtauslukemia ennen ja jälkeen:

http://finnshark.com/forum/showthread.php?t=18200

Yhdet LT4 kannet olen portannut, ovat vakiona paremmat kuin vakio LT1, mutta henkilökohtaisesti pidän LT1 parempina aihioina katuviritykseen jos niitä meinaa portata.. ainakin 500hp asti.

LT4 on niin paljon aikaa ettei minulla ollut omaa virtauspenkkiä silloin.
Virtausarvot toisesta virtauspenkistä, joten eivät vertailukelpoisia.
LT4 kannet olivat silloin uudet ja seeteissä oli sanomista..
Tuottivat LT4 hot nokan kanssa 360hp, joka on ~20-30hp vähemmän mitä portattujen LT1 kansien kanssa.
Veikkaisin että samoissa tai yli kunhan seetit korjaisi.

Kanavat ovat kovin erilaiset LT1 ja LT4 välillä.

Vahvimmat porttaamani LT1 kannet tekivät 455hp "katulaillisella" nokalla ja 383cid alakerralla.

LT1 kansissa ahdistavinta on koko kanava + seetit.
Palotila riittää vakio venttiilillä vakionakin aika pitkälle.
Kanavia joutuu reilusti suurentamaan ihan läpeensä.. jopa niin paljon että jouduin 268cfm@.6" (vakio venttiilillä) kanavista teettämään CNC mallin, kun tunteja uppoaa muuten järjettömän paljon =)

Tuolla on malliksi muutama kuva LT1 kannesta:
http://npsheads.com/index.php/cylinder-heads/sbc

Sen verran pitää laittaa tähän infoa että LT1:n alukansia on kaiketi usealla valunumerolla, ainakin 374, 643 ja 561 loppuisia.

Internet huhujen mukaan viimeisin virtaa vakiona hieman kahta aiempaa paremmin, mutta on äärimmäisen ohut seinäinen eli porttausvara on minimissä.

Kahdessa muussakin on keskenään pieniä eroja, mutta molemmat kelpaavat paremmin porttaukseen.

Tuolla on lisää infoa kansien valunumeroista http://www.nookandtranny.com/Info_LT1.html mutta noista muista tuolla listatuista ei löytynyt infoa.

Kansipahvi alkoi vuotamaan ja siksi nuo LT4 kannet on nyt nostettu pois paikoiltaan. Mietintäpipo on vedetty silmille saakka, pohditaan Tapio.L:n kanssa että yritetäänkö hakea lisää löylyä näistä LT4 kansista viemällä ne portattavaksi vai olisiko jokin muu vaihtoehto mielekkäämpi. Alakerta on 383, nokka cc503.

Jostain syystä keinuvipu oli syönyt 8 pytyn pakovenan päähän syvän uran. Liekö materiaalivika venassa vai mikä, vippa ja tönäri vaikutti ehjiltä, nostajaa en vielä ole tutkinut.

Ilmeisesti LT4:n vakiot self align keinut? Tuliko ura venttiilin pään sivulle vai suoraan päälle?

Onko keinu muuten varmasti ehjä? Vastaako osanumero jotain näistä: http://www.hashmarks.com/techtips/rockerarmrecall.htm

Epäilisin muuten noiden alkuperäisten natrium täytteisten pakoventtiilien olevan suht vaikeita hankittavia.

Jännä tapa säätää venttiiilit pelkästään momentilla,luulisi toimivan vain uusien lukkomuttereiden kanssa??

En heti lukenut tuonne asti mutta jotenkin tuntuu siltä että tuossa pitäisi kiristää se lukitusruuvi...

LT4 vakiostudissa on olka jota vasten keinu kiristetään momenttiin. Mulla on vaihdettu perinteiset studit ja venttiilit säädetään pre-loadiin tavanomaiseen tapaan.

Vakiokeinut 1.6. Ura on suoraan päällä ja keskellä.


Auton VIN takaisinkutsuttujen joukossa. Mutta mistä sen tietää onko keinut vaihdettu? Keinussa vipusuhteen lisäksi numero 25 02, ei muita numeroita.

Venttiiliä en ole vielä kysellyt, voi olla vaikea löytää. Tämä saattaa olla se pieni juttu joka kääntää kelkan aftermkt kansien suuntaan.

Siis posilockit? Tuliko LT4 koneet rullakeinuilla ? Vai kuten Lane kertoi onko noissa ihan lateissa siis samanlainen studi kuin mark V moottoreissa, ts ei säädettävä preload. Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi tulee:o

LT4:ssä on vakiona rullakeinut ja kaiketi 7/16 studit. Melko ristiriitaista infoa löytyy ko. koneesta. Osassa ilmeisesti ollut vipujen studit 10mm:n yläpäällä, joissain harvoissa ollut lash capsit (eli siis venttiilin pään suojus vivun ja venttiilin pään välissä)

Jossain vielä joku väitti että osassa koneista olisi guide platet, ei "oikeita" jotka ohjaavat varsinaisesti työntötankoa vaan enemmänkin sellaiset väljemmät jotka pitövät tankoa hollilla keinuja asennettaessa.

Eivät nuo huonot kannet ole, kohtuu pienellä työllä ihan hyvät kannet.
Kuitenkin noista saanee ihan hyvän hinnan, joten voi olla että on kustannustehokkaampaa myydä nykyiset ja ostaa uudet kuin että kunnostaa ja porttaa vakioista.
Halvemmalla selviää vakio kansien kanssa portattuna, mutta montaa sataa ei erotusta tule jäämään aftermarket kansiin.

Peltikeinujen kanssa ei ole kovin harvinaista että keinujen päät nuhjaantuvat käytössä.
jollei pää ole todella huonossa kunnossa, niin sen saa hiottua suoraksi ja toimii kuin uusi =)
Epäilisin että johtuu pienestä kiinnileikkautumisesta, joka pikkuhiljaa laajenee.
Rullakeinuilla tuon saa loppumaan.
Yleensä keinuvipukin on tuossa tilanteessa loppu.

Vai onko LT4 samat rullakeinut jotka tulevat LT4Hot paketin mukana?

Olen ~kymmenkunta LT1 kansiparia portannut.. en ole ottanut numeroita ylös, mutta kaikki porttaamani ovat olleet hyvin lähellä vakiona virtauksiltaan, enkä ole huomanut valun paksuuksissa eroja strategisilla paikoilla.
Kaikissa tosin valun paksuun on ohut, ihan niinkuin kaikissa OEM kansissa nykyisin.

Rullakeinut on, eikä tuo pää ihan tohjona ole, selvä kuoppa kuitenkin. Kaikkien muiden venojen päät on kuin uudet. Kansista on paperien mukaan höylätty 0.035", vieläköhän niissä on oikaisuvaraa mikäli tarvii plaanata? Palotila paperien mukaan 53cc ja ruttu 10.31.

LT4 kansien plaanauksesta ei ole kokemuksia, mutta LT1 kansia on joskus plaanattu 1.25mm, jonka jälkeen toimineet monta vuotta (6v) ilman ongelmia.
Lopputulema oli 50cc palotila, LT4 nakutusuanturi ei herännyt LT4hot nokan kanssa noilla puristuksilla.

Voithan ensin mitata onko kansi kierona ja jos on, niin paljonko.
Pääsisi alueelle tarvittavan plaanauksen määrästä.
Tyypilinen plaanaus jollei kansi ole kiero on ~0.1-0.15mm

Palotilaa voi "helposti" avata sellaiset 4cc, jolloin keski alueen virtauksetkin paranevat.
Samaten, niinkuin edellä mainittiin, niin seetit ovat todella kehnot vakiona ja setien koneistuksella venttiilit hieman uppoavat ja taas tulee cc lisää palotilaa.

Vaikuttaisi ettei venttiili ole syystä, tai toisesta pyörinyt.
Veikkaisin että tulee kuntoon kun venttiilin pään hiotutat, eli tuskin tarvitsee tuon takia venttiiliä vaihtaa.

Tässä kuva kuluneesta venttiilin päästä:


Käsittääkseni keinut on alkuperäiset. Studit on vaihdettu 3/8:hin. Ilmeisesti alkuperäiselle 10mm studille suunnitellut keinut voi sitten heittää 3/8 studeihin?


Kakkospytty on käynyt suihkussa, muiden pyttyjen naamat on vielä ihan nokiset :D :


Snurralle hommia?:


Pakokanavissa karstaa ja kosteutta:


Papereitten mukaan palotilat on "polished and blended", mutta eihän nää kovin kiiltäviltä näytä:


Tulpat 1,3,5 valkoiset. Vuotiko kannen tiiviste tälläkin puolella vai onko käynyt laihalla?


Mitäköhän tuo teksti tarkoittaa?:

Nuo 374 & 643 mallit ovat selkeästi yleisimpiä LT1 kansista. Kaikki LT1 kannet joita olen itse omin silmin nähnyt ovat olleet noita. Esim 561 kansia on ilmeisesti vain osassa 96 mallisista autoista.

Kuinka paljon tuo ura on sitä keinun venttiilipään rullan halkaisijaa/kosketuspintaa leveämpi? Keinun päidenhän pitäisi normaalisti liikkua hieman myös keinun pituussuuntaan nähden kun keinu painaa venttiiliä.

Aika roisin näköinen.. pöriikö rulla ja onko se ihan ok näköinen?
En ole vastaavaan törmännyt.
joskus rullakeinujen kanssa venttiilin pää voi olla huonona jos jousipaineet eivät riitä.
Kuitenkin kun venttiili jatkuvasti pyörii, niin tuollaista kuoppaa ei pitäisi syntyä.
Veikkaisin edelleen että jostain syystä tuo yksilö ei ole pyörinyt ollenkaan ja aiheutti ongelman.. joskin jos rulla toimii, niin ei pitäisi tehdä noin.


Vakio kanava koko riittää 350cid moottorin kanssa ~7000rpm.. tosin virtaukset loppuvat jo paljon aiemmin, jolloin teho ei kasva tuonne asti.

Pakokanavien kosteus on "normaalia" paljon ajetuissa moottoreissa, kun ohjaimetn kumit alkavat antautumaan.

Ei se venttiilin pyörimättömyys välttämättä/automaattisesti tarkoita että jotain olisi rikki. Normikoneissa on nykyisin harvoin mitään varsinaista mekanismia joka aktiivisesti lisäisi venttiilin pyörimistä, normaali yksinkertainen venttiilinjousi yleensä aikaansaa myös venttiiliä pyörittävän liikkeen. Esim tuplajousi jossa sisempi jousi on kierretty eri suuntaan voi poistaa tuon pyörimisen lähes kokonaan.

Joskus lyijybensan aikaan istukat ja/tai venttiilit olivat nykyistä pehmeämpiä ja silloin tuo jatkuva pyöriminen oli toivottavaa.

sama teksti on stanssattu myös tän auton moottoriin ;)

Keinu vaikuttaa ihan ehjältä, rulla pyörii hyvin eikä rullan akselissa ole väljää sen enempää kuin muissakaan keinuissa. Ura venttiilin päässä on osapuilleen rullan kehän suuruinen. Kuvassa vasemmalla urassa pyörinyt keinu, päällisin puolin saman näköinen kuin ehjän venttiilin päällä pyörinyt keinu.


Venttiilin pyörimättömyys kuulostaa todennäköiseltä selitykseltä. Toivottavasti saadaan lisävalaistusta kun venttiili otetaan irti.

Venttiileissä tuplajouset, sisempi jousi eri suuntaan kierteellä kuin ulompi jousi.

Kun en ole itse moista nähnyt, niin kyselin ameriikan foorumilta apuja.
Yksi vastaus oli tullut, tyyppi sanoi että on pari kertaa nähnyt vastaavan ongelman.
Molemmilla kerroilla yhteistä oli ollut että seeti oli koneistettu todella vinoon suhteessa venttiiiin..

Mielenkiintoista onko tässä sama homma.

Toivotaan että löytyy selkeä syy ongelman aiheuttajaan. Kiitos vinkistä tuon seetin vinouden osalta, tarkistetaan asia.

Keinut tuntuvat olevan kunnossa, mutta hieman askarruttaa onko nämä ilmeisen alkuperäiset keinut takaisinkutsuttua erää vai ei. Osaisiko joku neuvoa mistä asian voisi tarkistaa, keinuissa numerosarja 25 02.

Ilmeisesti GM dealereillä pitäisi olla infoa siitä onko kyseinen auto fixattu tuon takaisinkutsun osalta.

Myös ilmeisesti GM:ltä erikseen hankituissa LT4 keinuissa olisi bowtie logo, mitään infoa siitä olisiko recallissa vaihdetuissa keinuissa ko. logo ei löytynyt.

Takaisnkutsun ohjeissa todetaan Each "Campaign Identification Label" is to be located on the radiator core support in the area which will be visible when the vehicle is brought in for periodic servicing by the owner.

Ei löydy kyseistä tarraa joten tuskin on vaihdettu keinuja takaisinkutsun puitteissa. Myöskään Carfax raportissa ei asiasta ole merkintää. Taidanpa varmuuden vuoksi katsella uusia keinuja - mitäs raati suosittelee (rajoitin asetettu 6400 rpm kohdalle).

Edit: edellinen omistaja kertoi että keinut on vaihdettu. Hyvä!

Kansi kasattu. Uran poisto kuluneen venttiilivarren päästä madalsi vartta 1.2mm. 1.2mm taitaa olla melko lähellä 0.050" joten maallikon oletusarvo on että tälle venttiilille tulisi 0.050" lyhyempi tönäri kuin muille keinulle, right?

[IMG][/IMG]

Vinosta seetistä ei selitystä uran synnylle löytynyt. Sen sijaan sisempi jousi oli poikki tästä ja muutamasta muustakin venttiilistä. Lisäksi uloimmatkin jouset oli 6400 punarajaan suhteutettuna hieman ujonlaiset.

Jos jättäis oletukset väliin ja kattois värillä kosketuksen kaikissa venttiileissä ja toimis työntötangon/-tankojen kanssa sen mukaan?

Periaatteessa joo, mutta pyöritä konetta ja katso ensin millaista liikettä rulla nyt tekee venttiilin pään ylitse. Voit myös värjätä pään jollain, esim. permanenttitussilla niin näet paremmin missä se meni.
Todennäköisesti geometrinen poikkeama lyhyemmästä venttiilistä johtuen on niin pieni ettei tarvitse vaihtaa tönäriä. Vähän pidemmästä pyyhkäisystä voi olla jopa hyötyä koska venttiilin pää kuluu hitaammin, jos siinä vaikka on ollut jotain pientä materiaalivikaa.

edit: Jaa Finn ehtikin ensin

Rullakeinun rulla ei tosielämässä ehdi rullata siinä venan pinnalla vaan se pääasiassa liukuu.

Minkäslaisesta syystä niissä sitten on se rulla?

Tuossa vaikuttaa melko suuri paine ja kontaktipinnat ovat pienet, meinaatko että siihen tulee joku öljykalvo väliin?

Meinaan. Aluperin vissiin just siksi, että ajateltiin sen rullaavan. Eihän se siinä tietenkään ole mitenkään lukittuna eli pääsee pyörähtelemään toisinaan pienillä kiekoilla tai esim. startissa mutta ajaessa ei enää ehdi. Lienee siinä silti pienempi kitka kuin stanssatuissa. Ovat suurnopeuskameroilla havainneet tämmösen vähän yllättävän ilmiön.

Tosta esim. yksi lähde, sivu 53 ja kuvateksti: High-Performance Chevy Small-Block Cams & Valvetrains

Mielenkiintoista. Jos päättelin oikein niin kovempaa painaessa rullan huono 'laakerointi' aiheuttaa niin paljon kitkaa ettei se jaksa enää pyöriä.

Sattuu olemaan tuo kirja omassa hyllyssä, siinä on sivulla 52 maininta että tuo rulla pyörisi vain kovilla nostajilla välyksen takia ja hydronostajilla se pyörisi juuri lainkaan. Tuohan käytännössä tarkoittaisi taas sitä että venttiilin dynamiikan on pakko olla sellainen että venttiili pyörii. Muutoinhan ongelmaksi voi juurikin tulla venttiilin yläpään epätasainen kuluminen.

Jokuhan ehdotti tossa aikaisemmin, että se outo venanpään kuluminen olisi aiheutunut siitä, ettei vena päässyt pyörimään. Tuon valossa hyvinkin todennäköistä.

http://www.youtube.com/watch?v=R-ST7XQ2jqU

Kasassa ja kiekuu

Nami nami... :cool: Kivalta kuulostaa. Miltäs numerot näytti?

Kuulostaa hyvältä! :cool: Onko noi pitkät "korvatulpat" stetoskooppi? Eli kuunteleeko dynomies livenä nakutuksia tjsp?

:rock:

:rock:

:cool: Mukavalta kuulostaa :rock: