Viritysneuvoja kaivataan
 

No, joillekin lienee Dyno2000-ohjelma tuttu. Softalla voi mallintaa moottoria, kunhan vain tietää perusasiat, eli nokan asteet, kansien virtaukset edes jollakin skaalalla ja niin edelleen. Vakio-osien arvoja voi googlata netistä, jossei ne ole tuttuja.

Väsäsin piruuttani nykyisestä moottorista oheisen mallinnuksen. Nokan ajoitukset voivat olla hieman pielessä, mutta kun kokelin ilman ahdinta, niin kokolailla tarkkaan tehtaan lukemat tuli ulos. Allaolevassa kuvassa tulos ahtimen kanssa, jonka pitäisi myös vastata aika tarkkaan sitä mitä oikeasti saatiin penkissä mitattua. (Kampiakselitehot on saatu vertaamalla lukemia vakion C5 Z06:n arvoihin samassa dynossa ja samalla mittausnormilla). Vääntö tuossa on lbs/ft, josta saa Nm kun kertoo 1.36:lla.



(Kuvan saa vähän suuremmaksi klikkaamalla sitä tai valitsemalla hiiren oikella "show image".)

Kysymys kuuluukin, mitä noi ahtimelle määritellyt parametrit ovat (poislukien efficiency ja intercooler efficiency)? Ja miten ne mäppäytyvät tästä linkistä löytyvän V1 T-Trimin arvoihin:

# Maximum airflow: 1,200 CFM *
# Maximum boost pressure: 26 PSI *
# Maximum impeller speed: 55,000 RPM
# Adiabatic efficiency: 73% **

http://www.vortechsuperchargers.com/products/units/

Mikä hitto on "pressure ratio"? Ja mistä ohjelmassa pääsee näkemään miten paljon ahtopaineita simulaatiossa käytetään? Ja onko ne ilmakehän paineen lisäksi (14.7 psi) vai ilman?

Lopuksi, softa antaa ylioptimistiset kierrosluvut, eli rajoitin on oikeasti 6600:ssa. En vain osaa määrittää kierros-skaalaa kohdalleen tuossa softassa.

Muut meni yli hilseen muteikös pressure ratio ole puristussuhde, en mä kyllä tajua mitä puristus-suhdetta vortecista löytyy.. ihan pihalla, turha viesti oli tää :(

Voi olla, voi olla että ei. Yleensä puristussuhde on compression ratio, ja se on jo siinä ylempänä (10.50:1). Tää on ns. mekaaninen puristussuhde, joka lasketaan muistaakseni sen mukaan mikä on palotilan tilavuus + männän kulkeman matkan "tilavuus" ja se sitten suhteutetaan palotilan tilavuuteen.

Ahtimissa noi parametrit on mullekin vähän vieraita, ainoa jonka karkeasti ymmärrän on ahtopaine.

Näinhän se on, mun ei pitäis ollenkaan sotkeentua näihin hifihommiin.8-[

Nää on ahtimen specsit, mut eikös sille ohjelmalle tarttis antaa kuitenkin ne arvot, mihin pääset omassa sovelluksessa. Esim. kompressorin ropelin nopeus välityksestä laskemalla. Mitä ahtopainetta käytetään jne...

Pressure ratio:sta löytyi kuukkelilla tommotti:
Pressure ratio is measured at the turbo outlet, and is the sum of the ambient pressure, manifold boost and the pressure drop across the intercooler. Most texts compute this value without regard for this last term, which for some installations can be quite large.

Eli laskisin:
(Ahtopaine + ilmanpaine ennen kompr. - painehäviö coolerissa) / ilmanpaine ennen kompr.


(Puristussuhde=Compression ratio)

tuota noin...tuon dyno2000:sen lukemat ovat vain vähän tarkemmat kuin esson baarin vastaavan laitteen. Ero ei ole onneksi suuri. :-D

www.performancetrends.com ja sieltä Engine Analyzer 3.3 Pro.
Se on ainoa johon voi luottaa jos on kiinnostunut numeroista. Jos riittää että ymmärtää "mikä muutos vaikuttaa suunnilleen mitenkin" niin sitten käy myös perus Engine Analyzer. Jos lopputuloksella ei ole suurta merkitystä niin sitten tuo Dyno2000 on myös jees, se on lähinnä "oppistyökalu" :-)

Sorry nihilistinen asenteeni. Erilaiset kokeelliseen dataan ja teoreettiseen matemaattiseen malliin perustuvat ennustavat työkalut ovat herkkä paikka vuosien työn/opintojen kokemuksella.

Itse kysymykseen en osaa auttaa sillä ahtimen mallintaminen on vielä opettelematta.

Sattumoisin tuli downloadattua myös tuo Engine Analyzer 3.3 pari päivää sitten. Täytyykin alkaa samantien kokeilemaan, mitä sieltä irtoaisi. Voi tosin käydä niin, että parametrien kanssa menee sormi suuhun, mutta eihän tuota voi kokeilematta tietää.

Toki on totta, että jotkut softat on enemmän leikkikaluja kuin jotkut muut softat. Mutta kun en itse ole kuitenkaan vastuussa varsinaisesti moottorinrakennuksesta (enemmän asiantuntevat tahot hoitaa ne asiat), saa tuosta Dyno2000:n pilipalimallinnuksesta kuitenkin mukavaa ajanvietettä. Ja myös tarinan aihetta tälle(kin) keskustelupalstalle.

Ai niin...jos isot haasteet kiinnostaa, niin koitahan mallintaa vaikka pörssiä. :-)

Mallissa ei välttämättä ole mitään vikaa, parametrit vaan voi olla pielessä, vaan mistäs sen etukäteen voi tietää. Josta tulikin mieleen, onkos nykyään olemassa jo matematiikkaan perustuvaa, "lähinnä oikeaa maailmaa olevien parametrien valintamallinnusohjelmia"? Jokin virtauspenkkihän on turha laite, jos vastaukset voitaisiin mallintaa jo etukäteen. Vaan virtausdynamikkka lienee kertakaikkisen kompleksinen alue, jossa lopputulokseen olennaisesti ja miksei vähemmänkin olennaisten asioitten mallintaminen on aika vaikeata.

Ihan sitten tiedoksi että noi EA:n demo versiot ei todellakaan anna edes viitteellisiä lukemia, ja jos jollain on tollanen niin lukekaa ohjeet ennen kuin käytätte

Enkä minäkään :(

Sama kysymys uudestaan.

Menee OT:ksi, muttan menköön.
Pörssiin on käsittääkseni ennustetyökaluja olemassa, jotka sitten ovat puolet ongelmaa kun uskotaan sokeasti ennusteeseen...Mä rakentelin molekyylimalleja ja yhdistelin niitä magneettikuvaus dataan. Tän talven haaste olisi laskea Raket 85 2t koneen pakoputken vasta-aallon käyttäytyminen (=putken mitta) Walter Kaadenin teorioiden pohjalta 6000-12000rpm alueella. Pervoa, myönnän :-)

Yleensä lähtökohta näissä jutuissa on että ensin luodaan matemaattinen malli ja (funktiojoukko) ja sille annetaan parametrejä jotka perustuvat kokeelliseen tietoon. Siis kokeellisella tiedolla joko paranetaan mallia parameterisoimalla se sopivasti lähelle oletettua tulosta, rajoitetaan mallin käytöstä ääritilanteissa tai yksinkertaistetaan sitä jotta laskenta ei kestäisi liian kauan. (oma ennästys oli 16vrk kun "käännettiin vähän matriisia"....) Periaate joka kuitenkin toimii suunnilleen aina on että "shit in, shit out" eli lopputulos on aina riippuvainen lähtötietojen oikeellisuudesta, olipa malli miten hyvä tahansa. Sen vuoksi kannattaa "kalibroida" oma systeemi muutamalla tunnetulla koneella jotka ovat olleet oikeassa dynossa ja verrata tulosta & komponentteja.

Imukanavan virtauksen hallinta tuollaisessa ennustavassa mallissa on varmasti se koneen vaikein juttu: Kansien teoreettiseen malliin ei voida ottaa liian useita muuttujia (käytettävyys, laskenta-aika, virheellisen inputin mahdollisuus moninkertaistuu koska on vaikea ohjeistaa käyttäjille mitä milläkin lähtötiedolla tarkoitaan ) mutta in real life, kanavan muoto ja tilavuus koko matkalla sekä erilaiset kannakset kun tullaan palotilaan + sen malli....ja koko tämän hässäkän käyttäytyminen eri virtausnopeuksilla. Sen vuoksi jos on käytössä virtauspenkki data kansista, se kannattaa ehdottomasti syötää EA:lle lähtötietoina.

Proffani joka opetti näitä asioita, lähti aina ajatuksesta että "kaikki voidaan mallintaa teoreettiselta pohjalta tarkasti, mutta laskenta-aika on yleensä rajallallinen, siis että tulos on jo teidän eikä vasta lastenlastenne käytettävissä"

On sulla mielenkiintoiset haasteet!
Itse asiassa noin virittämisen kannalta 2-t koneen pakoputkisto on just se alue, nistä ne herkut löytyy, ja 4-t laitteissa kannet pitävät sisällään pikku salaisuuksia, jotka tuottavat, tai eivät tuota toivottua tulosta.
Ennen tätä tietokone-aikaa aerodynamiikasta puhuttiinkin jälkikäteistieteenä. Tapahtuneen jälkeen tutkittiin miksi tapahtui, yleensä savuavan romukasan keskellä.
Ihan niinkuin 2-t:n pakoputkiston pitäisi olla muuttuvapituinen, niin kansien kanavienkin pitäisi olla muuttuvaläpimittaisia- ja pituisia. Elä tässä sitten näiden kanssa.

Ostakaa euro GTI/japski vehkeitä näissähän tuo alavaannön puute on korvattu juuttuvakurkkusilla imusarjoilla (ei ny ihan kansi mut sinne päin).

Kovasti tutkaillu viimeaikoina noita kansien virtaus juttuja, sinänsä hauska yllätys ollut itelle et virtausnopeuden kasvattaminen ainakin pyörien kansissa (kanavat noin 65% alkuperäisestä koosta) tuntu nostavan tehoja, vaiko nokilla jne tosin.

Tiiä noista varmasti nää jenkki moottorit on kohtuullisen läpikoluttuja kanavien suhteen, mut ois kyllä kiva saada geneeristä tietoa niistä, linkkejä kiitos.

Pervoa tästä tekee vaan se et vaikka keksisit tosi hienon uuden pakoputken, niin silti joutuisit käyttämään ns. tehtaan vakioputkea.
Muistaakseni Raket-luokassa pakoputki ei ole vapaa.

Palailenvanhoihin kun näitä kiireiden vuoksi vasta nyt käyn läpi... Juu, pakoputki taitaa olla se yksi ja sama, mutta siihen käyrän ja putken väliin voi laittaa erimittaisia paloja. Ainakin aikanaan kun itse nuilla ajelin niin joka radalle / välityksille oli oma väliputki, jonka mitta perustui lähinnä kokemuksiin ja huhupuheisiin. Eli jos tuon saa jollakin lailla laskettua niin pääsee jo huomattavasti parempaan lopputulokseen!