(M)etanolisysteemin säätämisestä...
 

...tuli mieleen pari juttua. En ole itse vielä omaani säätänyt, mutta olen käsittänyt, että:

- keskipakoahtimilla varustetuissa (Vortech, Procharger...) ei systeemi saa aktivoitua alle 3300..3500 kiekan
- positive displacement -ahtimilla (roots-ahtimet: Magnacharger, 6-71) voi aloittaa suihkutuksen jo hieman aiemmin
- jos moottori silti nykii tai menettää tehoaan, on syytä vähentää suihkutusmäärää

Summa summarum moottorin oireillessa:

- joko myöhästetään suihkutuksen alkamiskohtaa
- tai vähennetään suihkutuksen määrää
- tai lisätään alkoholin/metanolin määrää vs. vesi (50/50 seossuhde tai enemmän)

Itse ajattelin käyttää perinteistä pissapojannestettä metanolin sijaan. Eli siis viinaa (etanolia).

MAF ei kestä (m)etanolia, eli suihkutus vasta MAFfin jälkeen. Lisäksi IAT-anturin on syytä olla vasta suihkutuksen jälkeen, että tietsikka näkee systeemin vaikutuksen.

Jos (m)etanolisysteemi ei jostain syystä toimi, kannattaa allaolevaan tauluun lisätä rankasti ennakkoa vähentäviä arvoja (eli jos imuilman lämpötila onkin "normaalia" korkeampi). Tuossa esimerkissä alla imuilman ollessa +45 c, vähentää tietsikka ennakkoa yhden asteen, sylinteriin menevän ilmamäärän ollessa 0.36 g/cyl tai enemmän. Toki sytkän vähennys saa olla paljon agressiivisempi, eli tää on vain esimerkki. Pystyakseli taulukossa kuvaa miten paljon ilmaa moottoriin virtaa.


Millaisia kokemuksia muilla on?

Mä laittaisin ihan manuaaliset mittaukset ennen ja jälkeen suihkutuksen että näkee paljonko vaikuttaa ja minkä lisäyksen jälkeen ei enää auta. Kaverilla on omassaan tommottinen ja sillä ei paljoa nestettä kulunut kaudessa. Sillä oli ihme syöpymiä pytyissä (oli rempattu ennen kautta) ja niitä epäiltiin metanolin aiheuttamiksi, en tiedä tarkalleen miten se ton tekee, poistamalla öljykalvoa vai miten. Ja sitte toisella hepulla kului samanverran vesi/metskua viikonlopussa kuin ekalla kaverilla kesässä. Sitä moottoria ei oo aukastu, mutta jos se tosiaan oli toi metanoli joka aiheutti niitä jälkiä, niin ehkei kantsi enää avatakkaan. :p

Kuumassa kelissä suihkutettaessa lämpötila menee ilmeisesti alle ulkoilman lämmön, mutta saattaa vaatia metanolia. Jokatapauksessa IAT eli imuilman lämpötilan sensori seuraa tilannetta imusarjassa ja kun (m)etanoli suihkutetaan jo 15 senttiä aikaisemmin ennen kaasuläppää, pitäisi viilennyksen ehtiä mainiosti anturille.

Tuo mainitsemasi syöpyminen on mielenkiintoista. Mulla on ollut tarkoitus syöttää (m)etanolia yhdellä suuttimella jo ennen ahdinta, kun sillä saa hieman lisää ahtoa. Jotkut kuitenkin varoittelee ahtimen siipien syöpymisestä. Tiedä sitten. Kait sitä on vaan jonkun kokeiltava täällä Suomessakin, että näkee käykö näin etanolillakin.

Miksi etanolia metanolin sijaan ? (kyllä sillä 50/50 suhteisella metskullakin voi lasin pestä tarvittaessa?)

Jukalta löytyy hyvää HPT lokia jossa näkyy IAT kun metskusysteemi on käytössä. Viimekesänä havaittiin että ainakin siinä Snow Performancen kitissä piti laittaa tuplasuuttimet että tuli riittävästi tavara 'hirviömoottorin' tarpeisiin.

Haluaisiko vaikka PB selittää vielä mitä tämä metanolin suihkuttaminen tekee? Onko siitä apua vain tekohengitetyissä moottoreissa?

Jäähdyttää ahtoilman ja parantaa poltettavan seoksen oktaania.

Kait siihen syynä on pelkkä laiskuus, eli pissapojannestettä löytyy näppärästi jokaiselta huoltoasemalta. Ainoa asia joka pitää tarkastaa on se, että tuote oikeasti sisältää etanolia (joo ei sitä maistaa tarvitse, riittää että lukee mitä pötin kyljessä lukee).

Voi olla, että mieli muuttuu ekojen kokeilujen jälkeen. Nää hommat on vähän sellaisia, että itte pitää kokeilla 'notta tietää varmasti miten laitteet pelaa.

Metskuu löytyy ihan "Kärkkäiseltä" 10l päniköissä eikä maksa paljoa. Käytännössä sitä kuluu aika vähän siviiliajossa (ainakin mulla) joten itse olen ajatellu laittaa 3l kannun valmista 50/50 seosta takapaksiin hätävaraksi niin ei pääse yllättäen loppumaan.

Kattelin muuten just logia siitä Jukan SE-suorituksesta ja IAT:t oli luokkaa 25c eli aine toimii...!

Paljos oli ulkolämpötila ko suorituksen aikana?

Tuli vaan mieleen, että ainakaan mulle ei toi IAT ei kerro ihan yksiselitteisesti onko lämpö IMUILMAN LÄMPÖ, vai SEOSLÄMPÖ.
Lentsikoissa käytettiin aikoinaan molempia, kunnes selvyyden vuoksi siirryttiin mäntämoottoreissa mittaamaan ainoastaan seoslämpöä.
Imuilman lämpötilahan on sen ilman lämpötila, jota moottoriin menee ilmanpuhdistajan tms. kautta.
Seoslämpö nimensä mukaan on ilman ja siihen jo sekoitettujen/kaasuuntuneiden nesteiden lämpötila, ja aina tietenkin alempi kun imuilman lämpötila.
Nimessä kyse on oikeastaan vain mitta-anturin sijainnista järjestelmässä, mutta lämpötilaerot ovat huomattavia.
Ahtamisessa kun noita eri nesteitä käytetään polttoaineen lisäksi, niin noita lämpöjä voi siis olla kolmenkaisia.
Esimerkiksi: Imuilman lämpö, vesimetanoliseoslämpö ja vesimetanolibensiiniseoslämpö. :D