Jäähdyttimen ja painesäiliön korkit
 

No nii pikku kysymys, millaiset korkt pitäs laittaa jäähdyttimelle ja painesäiliölle, BB 69, kait se toinen pitää olla kiinteä missä ei lämpömekanismia ja toinen taas missä yli lämmöstä aukeaa??

Alunperin tehomallien syylärissä ei ollut korkkia ollenkaan, joten vaikea kysymys. Jotenkin pitäisi saada Syylärin korkki tiiviiksi siten, että kuitenkin virtaus säiliöön on auki.

No mut kyllähän nyt korkit täytyy olla, on näitä autoja monen laisia joissa syylari ja ylipainesäiliö, tuntuis että toinen ns umpikorkillinen ja toinen mika laskee nesteet pihalle jos pain / lämpö nousee...

Ainakin pikkulohko toimii hyvin tuolla korkilla,kai sitä voi kokeilla isolohkoonkin.
Ja jos painesäiliöllä tarkoitat ylivuotosäiliötä,niin se umpikorkilla,mutta siinäkin säiliössä kannattaa olla ylijuoksulinja.

Mulla on syllarissa sellainen joka päästää paineet ja lämpölaajenevan veden paisuntasäiliöön. Paisuntasäiliössä taas täysin tiivis korkki. Siellähän on toki ylivuotoputki jonka vesi lorisee pois kun pinta saavuttaa sen tason. Samoin kyllä se sieltä ampuu ulos jos alkaa kiehumaan.

En oikeastaan tiedä miten syylarin korkki toimii. Tuliko se nykyinen korkki syylarin mukana.. Ihan tavallinen syylarin korkki?

Ylimmäinen kansi estää nesteen tulon ulos maahan. Alempi isompi lautanen päästää ylipaineen ja laajenevan nesteen paisuntasäiliöön ja jousi puristaa lautasen kiinni. Tämän lautasen keskellä on pienempi lautanen joka toimii toiseen suuntaan, pysyy kiinni kun on ylipainetta ja avautuu kun kone jäähtyy ja tulee alipaine. Paisuntasäiliö ei saa olla umpinainen missään nimessä jos painekorkki on syylärissä, korkki voi olla ummessa mutta jokin reikä pitää olla ulkoilmaan. Kun painekorkki on paisarissa ja nestemäärä oikea se hönkii vaan ilmaa molempiin suuntiin mutta sama syylärissä hönkii sekä ilmaa että nestettä.

Millainen järjestelmä siinä itseasiassa on?
Jos säiliöllä tarkoitetaan lämppärikiertoon kytkettyä astiaa, joka on paineinen ja siihen käy "syylärin korkki" niin silloin sen korkin toiminnallisuuden kuuluu olla siinä säiliössä.
Samoin myös järjestelmän ilmatila(nesteen laajenemistila on siinä säiliössä. Korkki on myös järjestelmän korkein kohta.
Syyläri on tällaisessa järjestelmässä korkiton. Korkillinen syyläri varmaan kuitenkin toimii, kun siihen laittaa umpi korkin.
Tällaisessa systeemissä säiliön ja syylärin välillä on ohut letku, sen kuuluu olla jatkuvasti avoin, jotta ilmaa ei jää loukkuun korkittomaan syyläriin. Syyläri on siis jatkuvasti täynnä vettä toisin kuin säiliöttömässä systeemissä, jossa nesteen laajenemistila on osa syylärin tilavuutta.

Kiitos Ahne!

Vähän toivoinkin, että joku tarttuisi ET427 kyselyyn.

Jotenkin vaan fiilis, että tuommoinen jousellinen korkki toimii oikein esim. minun (joka on varmaankin aika tyypillinen) virityksessä. Syylarin yläkauluksesta (siis vähän niin kuin korkista) lähtee letku paisuntasäiliön pohjan liittimeen. Nestepinta kohoaa kun vesi lämpenee ja toivottavasti mahdollinen ilmakin poistuu. Sitten jos tuli täytettyä paisuntasäiluö vähän liian täyteen niin ylimääräiset valuu pois kun siellä ylälaidassa on se pystysuora putki joka johtaa maahan.

Jäähtyessään nestettä sitten imeytyy takaisin sieltä paisuntasäiliöstä. Tämä paisuntasäiliöhän on muuten sitten kiiltävä metallin sylinteri joita Summit on pullollaan. Sen päällä oleva korkki on o-renkaallinen ja arvatenkin vesi/ilma-tiivis.

Mutta eikö se sitten menkään niin.

Kyllä tuollainen ylivuotosäiliömallikin(overflow/recoverytank) varmasti toimii.

Paisuntasäiliömallissa(expansiontank) on vähän suurempi vesitilavuus(eikä veden määrä/massa kierrossa vähene lämmön noustessa). Lisäksi se erottelee ilmakuplat hieman paremmin pois kierrosta.

Näistä syistä varmaankin valittu alunperin "tehomalleihin".