|
#1
|
||||
|
||||
|
z06 alumiinirungon oikominen
pystyykö alumiinikoria oikomaan samalla tavalla ku teräsrunkoinen?
__________________
-65 corvette sting ray coupe -06 corvette Z06 -68 dodge charger -70 plymouth `Cuda -70 plymouth Roadrunner -55 cadillac Fleetwood Limousine -90 chris craft 245Limited 460 king cobra -08 jeep grand cherokee limited www.niklas.galleria.fi |
|
#2
|
||||
|
||||
|
Quote:
Mulla on sellainen käsitys, että pystyy hyvinkin Quote:
Ei samalla tavalla, alsa on vähän hankalampaa käsiteltävää. Tai siis alsan käsittelyyn tarvittavaa erikoisosaamista ei löydy ihan jokaiselta, joka osaa muokata terästä.
__________________
6-speed Auto 2008 Atomic Orange Corvette Coupé
582 Nm @ 4500 rpm
448 hp @ 5950 rpm
Heaven wouldn't be so high I know
if the times gone by hadn't been so low
The best laid plans come apart at the seams
and shatter all my dreams
|
|
#3
|
||||
|
||||
|
Quote:
On alsaa ja on alsaa. Tarkoitan sitä, että tekijän taitoja huomattavasti enemmän merkitsee itse materiaali ja valmistustapa, kaikkea ei voi oikaista. Z06:n pitkittäiset runkopalkit ovat tehty 6030 alumiinista ja ovat aluksi tavallista suoraa putkea. Ne taivutetaan ensin karkeasti mutkalle, jotta mahtuvat muotteihinsa paikoilleen, sitten putket täytetään sisältä nesteellä ja erittäin korkella paineella hydraulisesti sisältäpäin puristetaan ja laajennetaan muotin seinämiä vasten josta saavat lopullisen, enempi kulmikkaan muotonsa. Sitten valmiit kappaleet saavat T7 lämpökäsittelyn joka on kaksiosainen. Ensin kuumennetaan tiettyyn lämpötilaan ja pidetään siellä riittävän pitkään jotta alumiinin sisäinen rakenne olisi jälleen mahdollisimman yhtenäinen. Sen jälkeen jäähdytetään äkisti ja tehdään käsittelyn toinen osa jolla keinotekoisesti vanhennetaan paremman mittatarkkuuden vuoksi. Tässä itseasiassa luovutaan osasta rungon jäykkyydestä muiden asioiden eteen joten summasummarum tässä valossa sanoisin että runkoaisan oikaisuun on zetassa harvinaisen hyvät mahdollisuudet. |
|
#4
|
||||
|
||||
|
Quote:
Oikaisun jälkeinen jäykkyys on asia erikseen, mutta onko tuo sitten tavallista vaikeampi oikaistava sinun mielestäsi? Mikä sitten olisi ollut selvästi otollisempi runkomateriaalina? |
|
#5
|
||||
|
||||
|
Onpahan taas mielenkiintoista keskustelua!
Jos GM:n korjausmanuaalit on sitä mieltä, ettei voi korjata, niin sitten manuskat on sitä mieltä. Asiahan on täysin yksikäsitteinen. Aivan erilainen esimerkki on haljennut alumiinilohko. By the book, sekin lienee beyond repair, eli roskistauhkaa. Siis GM:n korjausmanuskojen mielestä. Mutta tokihan niitä korjataan, ja lopputulos voi joskus olla parempi kuin uusi, riippuen miten asia on hoidettu. Mutta lohko ei tietysti ole ollenkaan sama asia kuin alumiinirunko, kuten kaikki tievät, monestakin syystä. Toisaalta joskus taas, by the book, alumiininen sylinterinkansi voi olla ihan ookoo, vaikka olisi jostain syystä vähän taipunutkin. Mutta ei se kansi tule olemaan koskaan yhtä vahva kuin mitä se oli alunperin. Toki mitäpäs siitä, kun toleransseissa on varaa. Jälleen aivan eri asia kuin alumiinirunko. Olisi mielenkiintoista tietää, onko (vääntyneen) alumiinirungon tapauksessa tapana vahvistaa runkoa, 'notta saavutettaisiin vähintään alkuperäinen jäykkyys? Toki onko sillä nyt niin väliä saavutetaanko täysin yhtenevä jäykkyys, eihän näillä sentään lennetä, kuten eräällä surullisen kuuluisalla Hornetilla, joka korjattiin Suomessa, mutta ei tainnut silti mennä ihan putkeen.
__________________
***
GM LS-moottorien ahdinasennukset, vapariviritykset, säädöt sekä dynomittaukset Myös vianetsinnät sekä huollot C5/C6 Corveteille Soita 0400 358 238 www.autokorjaamovirta.fi *** |
|
#6
|
||||
|
||||
|
Aika pitkälle samat dilemmat pätee teräsrunkojenkin kanssa: korjaaminen on mahdollista mutta kukaan ei pysty sanomaan lopputuloksesta että miten se käyttäytyy seuraavassa kolarissa tms. Siksi ne usein ylimitoitetaan (korjaukset siis, ei rungot..) ja jäykkyys korjauskohdassa kasvaa mutta ei sekään ole aina hyvä asia.. Riippuu tehdäänkö autoa uudelleenkolaroitavaksi vai mutkissa vääntöjäykäksi.
Teräsrungot korjataan GM:n ohjeen mukaan joint/butt-menetelmällä jolloin korjattu kohta on huomattavasti alkuperäistä järeämpi. Silti ko. kohdassa on epäjatkuvuus jos ajatellaan uudelleenkolaroimista. En ole koskaan C6 Z06 runkoa hitsannut tai muokannut mutta voisin lyödä vetoa että se on helpoimmasta päästä sille joka osaa alumiinihitsauksen kikat. Veikkaan että enemmän tulee hiki kun koettaa korjata '03-> keulakolaroituja Bemareita tms joissa kaikki tukirakenne ja pellit ovat alumiinia mutta ei suinkaan alumiinipeltiä tai edes putkiprofiilia vaan useita eri aineita valumuodosta lähtien. Eli korjaus onnistuu aina. Kukaan ei vaan voi sanoa lopputuloksesta onko se parempi vai merkittävästi huonompi kuin originaali. Eikä se korjaamatonkaan ole mikään onni ja autuus. Kunhan C6 Z06 vanhenee niin että tavalliset kuolevaiset alkavat niitä harrastaa enemmässä määrin, veikkaan että niistä löytyy paljon väsymismerkkejä rungoista ja kiinnityspisteistä joita joutuu fiksaamaan vaikka ei olisi kolaroitukaan. Käyhän näin joskus teräsrungoillakin vaikka niiden FEM-laskenta on paljon varmempaa. EDIT: Jos minä olisin tehnyt minkätahansarunkoisen auton ja myynyt niitä maailmalle, ilmoittaisin tietenkin ettei mitään rungon osia saa korjata vaan ne pitää vaihtaa uusiin. Tämä ei olisi vain varaosamyynnin kasvatusta vaan varman päälle pelaamista: Kun et itse ole valvomassa ja mittaamassa, ei kannata antaa lupaakaan kun et voi vaikuttaa lopputulokseen. Sama pätee teräsrunkoihinkin ja on oikeastaan ihme että GM antaa niille korjausohjeet..
__________________
Vettelöitä ja muita vehkeitä rassauksen kohteina: www.tapanen.net |
|
#7
|
||||
|
||||
|
En ainakaan itselle haluaisi korjattua hydromuovattua alumiinirunkoa. Alumiinilla on PKK-kiderakenne kuten austeniittisella ruostumattomalla teräkselläkin ja sellainen muokkauslujittuu paljon enemmän kuin TKK-kiderakenteen omaava musta rauta. Alumiini on hyvin venytysmuovattavaa ja siinä auttaa voimakas muokkauslujittuminen. Hydromuovaamalla saadaan ohuestakin materiaalista erittäin luja rakenne (nestepaine venyttää tasaisesti ja venyminen muokkauslujittaa putken tai profiilin) varsinkin jos jo alun perin käyetään lujaa seosta. Alumiinin ja varsinkin lujan alumiinin huono puoli on heikko väsymiskestävyys. Tällainen hydromuovattu runko on varmasti aika optimoitu keveyden ja lujuuden suhteen. Nyt jos se on saanut siipeen niin ehkä sen vielä saa oikaistua, mutta väsymiskestävyys menee vielä huonommaksi. Toisaalta jos osaa on lämmitetty jotta saadaan oikaistua niin menee lujuus tai ei ainakaan tiedä mikä lujuustaso materiaaliin jää.
__________________
C6 Z06 supercharged, H-D CVO Street Glide 2018, Ducati Desmosedici and 1098R, Kawasaki H2 |
|
#8
|
||||
|
||||
|
Noissa muissa alumiinirunkoisissa autoissa on kolarikorjaus tehty siten että rungosta poistetaan vähänkin vääntyneet osat ja korvataan uusilla. Syynä on se että tehdas ei halua ottaa minkäänlaisia riskejä siitä miten oiottu osa kestää rasituksia.
Käsittääkseni oikominen ei ole mahdollista ja jos niin kuitenkin tekee, on mahdollista että runko voi odottamattomasti murtua.
__________________
1-7-4-10-2-8-6-12-3-9-5-11
1-7-5-11-3-9-6-12-2-8-4-10
1-9-5-12-3-8-6-10-2-7-4-11
|
|
#9
|
||||
|
||||
|
Quote:
Ei.. Toivoin että sulla olisi ollut. Quote:
Mites tuo muovauksen jälkeinen T7 käsittely, eikös se osin nollaa tilanteen? |
|
#10
|
||||
|
||||
|
Joo jos tuo T7 käsittely tehdään niin hydromuovauksen lujitusvaikutus poistetaan ja tehdään kappaleesta tasaisesti yhtä luja. Periaatteessa siellä on pieniä paksuuspoikkeamia, mutta ne on varmaankin huomioitu suunnittelussa.
Rosteripuolella asiat tehdään toisin ja siellä jätetään saavutettu lujuus. Muovaamalla kriittisiä paikkoja saadaan niihin suurempi lujuus. Alumiinissa saattaa olla, että saadaan paremmat ja riittävät sitkeys- ja väsymisominaisuudet vasta lämpökäsittelyn jälkeen. Tämän takia booriteräksistä (jotka myös tarvitsevat lämpökäsittelyn) ja alumiinista autoteollisuuden suuntaus saattaa olla lujiin austeniittisiin teräksiin (mangaaniteräksiin, joita ei ole vielä saatavissa ja ruostumattomiin austeniittisiin) painon säästämiseksi. Näin siis kalliissa ja suorituskykyisissä autoissa, joissa pitää saada painoa alas, mutta turvallisuuden pitää säilyä. Ongelmaksi oikaisun jälkeen jää siis lämpökäsittely. Koko kappaleen pitäisi käydä koko lämpösykli, muuten jää heikompia tai lujempia paikkoja ja varsinkin huonommin väsymistä kestäviä. Jos olisi pakko oikaista niin ehkä laittaisin poikki, käsittelisin pienemmät oikaistut kappaleet jossain uunissa ja niittaisin vahvikealumiinilevyjen kanssa paikalleen. Siltikään en voi kuvitella, että itselle tekisin tällaisen auton.
__________________
C6 Z06 supercharged, H-D CVO Street Glide 2018, Ducati Desmosedici and 1098R, Kawasaki H2 |
![]() |
| Currently Active Users Viewing This Thread: ( members and guests) | |
| Thread Tools | |
|
|
| Sponsored Links | |||||
|